Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2007

7. Valtion resurssihallintoPDF-versio

Valtion resurssihallinnon keskeiset tehtävät ovat valtiotyönantajan toiminta ja hallinnon kehittäminen. Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2007 noin 122 800 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat noin 5,4 mrd. euroa.

Hallituksen lähtökohtana on julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen myös tulevaisuudessa. Hallintoa kehitetään tästä lähtökohdasta mahdollisimman tehokkaaksi ja taloudelliseksi.

Valtiontalouden kehyspäätöksen 2007—2011 mukaan valtionhallinnon tuottavuusohjelma siirtyy v. 2007 kokonaisuudessaan toteuttamisvaiheeseen, jossa ministeriöt toteuttavat hallinnonaloillaan kehyspäätöksen valmistelun perustana olleet tuottavuushankkeet ja ottavat niiden vaikutukset huomioon talousarviossa. Valtiovarainministeriön ohjaamana toteutetaan joukko koko valtionhallinnon kattavia yleishallinnon ja tukipalvelujen uudistuksia jotka parantavat tuottavuutta sekä vähentävät menoja ja henkilöstötarvetta.

7.1. Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion henkilöstöpolitiikan linjan vaikuttavuuden arviointi ja meneillään olevat merkittävät valtionhallinnon toimintojen kehittämistoimet, kuten tuottavuuden parantaminen ja toimintojen alueellistaminen, ovat edellyttäneet valtioneuvoston v. 2001 päättämän henkilöstöpoliittisen linjan täydentämistä. Valtioneuvosto onkin 23.3.2006 tehnyt periaatepäätöksen valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa. Periaatepäätöksen tarkoituksena on vahvistaa yhtenäiset toimintatavat organisaatioiden muutostilanteisiin ja henkilöstön aseman turvaamiseen sekä tukea muutosten hallintaa ja laadukasta johtamista.

Valtiontalouden kehyspäätöksessä 2007—2011 asetetun tuottavuustavoitteen toteuttaminen edellyttää strategisen henkilöstösuunnittelun kehittämistä yleensä. Muutoinkin valtion organisaatioiden toimintaympäristössä tapahtuvat tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta koskevat muutokset korostavat toimintastrategiaan perustuvan henkisten voimavarojen hallinnan ja johtamisen merkitystä. Henkisten voimavarojen hallintaa tulee kehittää asettamalla tulostavoitteita ja seuraamalla säännöllisesti niiden toteutumista.

Valtion palkkausjärjestelmät on uudistettu siten, että uuden palkkausjärjestelmän piirissä on 96 % valtion henkilöstöstä ja lähes kaikki virastot. Valtion palkkakilpailukyvyn parantamisessa painopiste on siirtynyt palkintajärjestelmien kehittämiseen.

Valtion virka- ja työehtosopimukset vuosille 2005—2007 on tehty 16.12.2004 allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen mukaisina. Sopimukset ovat voimassa 30.9.2007 saakka. Vuonna 2006 palkkoja tarkistettiin 1.6.2006 lukien yleiskorotuksella 1,4 %, liittoerällä 0,4 % ja keskimäärin 0,25 prosentin suuruisella tasa-arvoerällä. Sopimuksiin ei sisälly palkantarkistuksia vuodelle 2007.

Tulopoliittisen sopimuksen indeksiehtoa koskeneissa tarkasteluissa loppuvuodesta 2005 todettiin, että se ei johtanut palkkojen korotuksiin. Touko-kesäkuussa 2006 sopijaosapuolet tarkastelivat sopimuksen päämäärien toteutumista ja ansiokehitystä kaikkien palkansaajien ja eri sektoreiden tai sopimusalojen osalta. Valtionhallinnon osalta ei ollut huomautettavaa eikä vaatimuksia tarkastelulausekkeeseen liittyen.

Vuoden 2006 palkankorotusten perintövaikutus vuodelle 2007 on budjetoitu tässä talousarvioesityksessä. Tällä perusteella toimintamenomäärärahoja on lisätty yhteensä 35 milj. eurolla verrattuna vuoden 2006 talousarvioon. Uusien palkkausjärjestelmien käyttöotto lisää palkkausmenoja yhteensä 26 milj. eurolla.

Valtion henkilöstön ansioiden arvioidaan nousevan v. 2006 keskimäärin 2,7 %, josta 1,6 prosenttiyksikköä johtuu sopimuskorotuksista ja 1,1 prosenttiyksikköä sopimusten soveltamisesta.

Taulukko 28. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2004—2007

Tunnusluku 2004 2005 20061) 20071)
         
Henkilöstön lukumäärä 123 900 123 800 123 700 122 800
Muutos edell. vuodesta, % -0,2 -0,1 -0,1 -0,7
Henkilötyövuodet, lukumäärä 120 400 120 900 120 800 119 900
Muutos edell. vuodesta, % -0,2 0,4 -0,1 -0,7
Palkkasumma, milj. euroa2) 3 991 4 146 4 250 4 296
Työvoimakustannukset, milj. euroa2) 5 060 5 284 5 319 5 377
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 2 643 2 729 2 803 2 867
Palkkojen sivukulut, % 60,9 61,8 58,9 58,9
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 2 875 2 955 3 044 3 135
Naisten osuus, % 49,0 49,1 49,2 49,3
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 42,9 43,1 43,2 43,3

1) Vuodet 2006 ja 2007 ovat pääosin arvioita. Niissä on huomioitu tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen vuoteen 2007, mutta ei muita vuoden 2007 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömuutoksia.

2) Vuosien 2006 ja 2007 arvioissa on otettu huomioon tiedossa olevista sopimusmuutoksista ja sopimusten soveltamisesta (mm. uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotosta) aiheutuvat lisäykset.

Taulukossa 29 on yhteenveto kunkin pääluokan selvitysosassa esitetyistä arvioiduista vuosien 2006 ja 2007 henkilötyövuosimääristä. Henkilötyövuosien (htv) laskentaperusteet poikkeavat jonkin verran taulukossa 28 esitetystä. Työllisyysvaroin palkattu henkilöstö ei sisälly taulukkoon 29. Taulukon lukuihin sisältyy tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen vuodesta 2006 vuoteen 2007 noin 1 100 henkilötyövuodella.

Taulukko 29. Budjettitalouden virastojen henkilöstömäärä henkilötyövuosina1)

        Muutos 2006—2007
  Pääluokka 2006 2007 htv %
           
23. Valtioneuvosto 278 299 21 7,5
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala2) 1 610 1 610 0 0,0
25. Oikeusministeriön hallinnonala 9 610 9 560 -50 -0,5
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 17 820 17 710 -110 -0,6
27. Puolustusministeriön hallinnonala 17 520 17 110 -410 -2,3
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 10 700 10 510 -190 -1,8
29. Opetusministeriön hallinnonala 34 990 34 990 0 0,0
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 5 510 5 450 -60 -1,1
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 3 350 3 250 -100 -3,0
32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 6 860 6 870 10 0,1
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 4 190 4 190 0 0,0
34. Työministeriön hallinnonala 3 960 3 910 -50 -1,3
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 2 460 2 420 -40 -1,6
  Yhteensä 118 858 117 8793) -979 -0,8

1) Ilman pääluokkien 21 ja 22 henkilöstöä sekä valtion liikelaitoksista annetun lain mukaisten liikelaitosten ja työllisyysvaroin palkattu henkilöstöä.

2) Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla arvioidaan vuosina 2006 ja 2007 olevan lisäksi asemamaasta palkattua henkilöstöä 1 030 htv sekä kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä 1 100 htv.

3) Htv-määrää v. 2007 lisää OPM:n pääluokassa Suomen Akatemian tutkimusrahojen (100 htv) ja KTM:n pääluokassa VTT:n maksullisen toiminnan (50 htv) kehitys.

7.2. Hallinnon kehittäminen

Hallituksen lähtökohtana on julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen myös tulevaisuudessa. Hallintoa kehitetään tästä lähtökohdasta mahdollisimman tehokkaaksi ja taloudelliseksi. Palvelujen tuotantotapojen ja organisoinnin muuttuessa turvataan demokraattinen ohjaus. Palvelujen saatavuus turvataan molemmilla kotimaisilla kielillä. Hallintoa kehitetään keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista eduskunnalle annetussa selonteossa (VNS 2/2005 vp) esitettyjen toimintalinjojen ja eduskunnan selonteon johdosta hyväksymän lausunnon mukaisesti. Toimenpiteet toteutetaan valtiontalouden kehysten puitteissa ja niiden rahoituksesta päätetään talousarviossa.

Valtion palvelujen saatavuus ja laatu

Valtion palvelujen saatavuuden turvaamiseksi valtion paikallishallinnon toimipaikkaverkko pidetään riittävän kattavana. Ministeriöt vahvistavat alaiselleen alue- ja paikallishallinnolle valtion palvelujen saatavuutta koskevat palvelutavoitteet, joiden saavuttamista seurataan tulosohjauksen yhteydessä ja lääninhallitusten suorittamassa peruspalvelujen arvioinnissa. Sähköisiä asiointipalveluja lisätään ja palveluja tarjotaan entistä enemmän yhteispalveluna.

Hallinnon rakenteet ja yhteistyö

Hallitus jatkaa valtion keskushallinnon uudistamista ja sen rakenteiden ja työnjakojen selkiyttämistä. Lähivuosina keskushallintoa uudistetaan tuottavuuden parantamisen lähtökohdista. Toimeenpanotehtäviä siirretään ministeriöitä alemmalle hallinnon tasolle, virastoja yhdistetään, toimintoja tehostetaan rakenteita ja toimintatapoja kehittäen, tukipalvelutehtäviä kootaan palvelukeskuksiin sekä tehostetaan tietohallintoa, tietoliikennepalveluja ja sähköisiä prosesseja. Valtion tutkimuslaitosjärjestelmää kehitetään valtioneuvoston päättämien linjausten mukaisesti. Hallituksen linjaavaa ja yhteen sovittavaa otetta vahvistetaan sekä lisätään ministeriöiden välistä yhteistyötä kehittämällä ohjelmajohtamisen toimintamallia ja muita toimintamuotoja. Aluehallinnon toiminnan tehostamiseksi jatketaan toimijoiden kokoamista ja aluejakojen yhtenäistämistä. Virastojen ja laitosten strategia- ja tuottavuustavoitteita tuetaan 2005 hyväksytyllä valtion toimitilastrategialla, jonka päämääränä on parantaa virastojen ja laitosten työympäristöjä siten, että tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti ja valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Valtion keskushallinnon uusia, laajenevia ja uudistettavia toimintoja ja yksiköitä sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle valtioneuvoston periaatepäätöksen 8.11.2001 pohjalta. Alueellistaminen sovitetaan yhteen hallinnon tuottavuustavoitteiden kanssa. Alueellistamisen pitkäjänteisen ohjelman tavoitteena on 4 000—8 000 työpaikan sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueellistaminen toteutetaan edistämällä maan tasapainoista kehitystä sekä hyödyntämällä ja tukemalla alueiden olemassa olevia vahvuuksia. Alueellistamisesta aiheutuvat menot katetaan kohdentamalla hallinnonalalla voimavaroja uudelleen asianomaisen pääluokan kehyksen ja talousarvion puitteissa. Alueellistamisesta aiheutuvien kustannussäästöjen tulee näkyä kehyskaudella.

Toiminta hallinnonaloilla

Helsingissä v. 2007 toimintansa aloittavan Euroopan kemikaaliviraston Suomeen sijoittumista koskevaa valmistelutyötä jatketaan. Valtion omistamien markkinaehtoisesti toimivien yritysten omistajaohjaus keskitetään valtioneuvoston kansliaan, jonne siirtyy myös yleinen valtion omistajapolitiikan koordinointi ja valmistelu. Ulkoasiainhallinnossa jatketaan hallinnon virtaviivaistamista rationalisoimalla mm. kiinteistöhallinnon sekä tieto- ja virastopalvelujen hallinnollisia tuki- ja palvelutehtäviä.

Oikeushallinnossa ulosottolaitoksen organisaatiota kehitetään uudistetun ulosottolain pohjalta sekä nopeutetaan käräjäoikeusverkoston kehittämistä tavoitteena lakkauttaa neljä käräjäoikeutta v. 2007. Osana kiinteistöjä koskevien kirjaamisasioiden käsittelyn kehittämistä valmistellaan sähköiseen kiinteistönvaihdantaan siirtymistä. Kehitetään sähköistä tiedonsiirtoa rikosasioiden käsittelyketjussa. Virtaviivaistetaan riidattomiin saataviin liittyvien asioiden käsittelyä oikeuslaitoksessa. Oikeusavun saatavuutta parannetaan vakinaistamalla oikeusapuneuvonnan kokeilut oikeusaputoimistoissa.

Sisäasiainhallinnossa paikallispoliisin piirijakoa uudistetaan ja yhteistoiminta-alueita laajennetaan tavoitteena kihlakuntien rajat ylittävä täydellinen yhteistoiminta. Poliisin tietohallintokeskuksesta kehitetään palvelukeskus, joka tuottaa nykyistä laajemmin palveluja myös muille viranomaisille. Poliisin tekniikkakeskuksen toimintaa laajennetaan siten, että se tuottaa palveluja myös muille turvallisuusviranomaisille. Vuonna 2007 perustetaan siviilikriisin-hallintakoulutusta antava yksikkö pelastusopiston yhteyteen Kuopioon.

Puolustushallinnossa jatketaan puolustusvoimien rakennemuutosta. Pääesikunnan uudelleen organisointi, Merivoimien Esikunnan siirtäminen Turkuun sekä puolustusvoimien Turun alueen toimintojen yhdistäminen saatetaan loppuun. Maavoimaesikunta lakkautetaan ja sen tilalle perustetaan puolustushaaraesikunta, Maavoimien Esikunta. Nykyiset maanpuolustusalueet ja sotilasläänit lakkautetaan ja perustetaan maavoimien alueellisiksi johtoportaiksi seitsemän sotilasläänin esikuntaa. Asevelvollisuusasioiden hoitamista varten perustetaan aluetoimistot. Lisäksi yhdistetään varikoita ja keskitetään varastointia.

Valtiovarainhallinnossa jatketaan verohallinnon verotusprosessien virtaviivaistamista lisäämällä automaatiota ja asiakkaille tarkoitettuja itsepalveluja. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen hoidon siirtäminen Valtiokonttoriin aloitetaan.

Opetusministeriön hallinnonalalla korkeakoululaitokseen liittyviä ja muitakin hallinnonalan pieniä yksialaisia toimipisteitä kootaan suuremmiksi ja monialaisiksi kokonaisuuksiksi sekä vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla kootaan ministeriöstä maatalouden ja maaseudun kehittämisen suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta talous- ja tietohallintotehtäviä 1.5.2007 perustettavaan Maaseutuvirastoon.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla jatketaan tutkimus- ja kehittämislaitosten toiminnan tehostamista ja selvitetään valvonta-, muutoksenhaku- ja lupatoimintojen työ- ja henkilöstömäärien vähentämismahdollisuuksia sekä ministeriötason toimintojen kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen kansallisen sähköinen arkistointijärjestelmän ja siihen liittyvien palvelutoimintojen valmistelu jatkuu.

Työhallinnossa jatketaan työvoimatoimistoverkon hallinnollista tiivistämistä sekä tarkistetaan toiminta-aluerajoja työssäkäyntialueet huomioonottaen niin, että toimistojen kokonaismäärä voi olla aiempaa 105 toimiston tavoitetta pienempi. Työhallinto ryhtyy myös toteuttamaan yksityisten henkilöstöpalveluyritysten kanssa yhteistyötä, jolla nopeutetaan työllistymistä ja helpotetaan avoimien työpaikkojen täyttymistä.

Ympäristöhallinnossa jatketaan toimenpiteitä valtion asuntorahaston siirtymiseksi Lahteen vuoden 2008 alkupuolella. Mikkelissä sijaitsevan ympäristöhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyksikön toiminta käynnistyy täydessä laajuudessaan vuoden 2007 aikana. Alueellisten ympäristökeskusten yhteistoimintaa ja erikoistumista vahvistetaan. Luonnonsuojelutehtäviä hoitavien virastojen tehtäväjakoa kehitetään. Ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon tehostamista ja lupakäytäntöjen yhdenmukaistamista jatketaan. Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa vahvistetaan Suomen ympäristökeskuksen tutkimustoimintaa yhdessä alueen yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.

7.3. Tuottavuuden kehittäminen

Valtionhallinnon tuottavuuden lisäämisen tavoitteena on hillitä pysyvästi menojen kasvua ja lisätä mahdollisuuksia kohdentaa voimavaroja uudelleen, vähentää henkilöstötarvetta ja parantaa työvoiman kilpailukykyä. Tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien hankkeiden tavoitteena on samalla osaltaan parantaa palveluja ja niiden saatavuutta sekä vaikuttaa myönteisesti työolojen ja työtyytyvyyden kehittymiseen ja tuottaa muita hyötyjä.

Hallituksen tavoitteena on suunniteltu ja todennettavissa oleva julkisen hallinnon ja palvelujen tuottavuuden kasvu ja tuottavuushyötyjen käyttö. Tuottavuuteen vaikuttavia toimenpiteitä toteutetaan valtionhallintoa koskevalla tuottavuuden toimenpideohjelmalla. Ministeriöt ovat valtiontalouden kehysvalmisteluun liittyen laatineet hallinnonaloittaisen tuottavuusohjelman v. 2004 ja tarkistetun ohjelman v. 2005. Hallitus on kehyspäätöksessään vuosille 2007—2011 tehnyt tuottavuuden toimenpideohjelman toimeenpanovaihetta koskevat päätökset. Ministeriöt käynnistävät tarvittavat hallinnonalakohtaiset tuottavuutta lisäävät toimenpiteet, jatkavat jo aloitettuja toimenpiteitä sekä toteuttavat kehyspäätöksessä todetut talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksia koskevat toimenpiteet yhteistoiminnassa Valtiokonttoriin asetetun ao. hankkeen kanssa. Valtion hankintojen toteutusta tehostetaan keskittämällä merkittävimpien yhteisten tuoteryhmien hankintoja ja vähentämällä päällekkäistä hankintatoimintaa. Tuottavuusmittauksen ja -tutkimuksen kehittämistä jatketaan.

Ministeriöiden ohjelmissa on yhteensä yli sata tuottavuutta lisäävää ja henkilöstötarvetta vähentävää toiminnan, palvelujen ja prosessien sekä tietotekniikan soveltamisen ja käytön uudistamishanketta, jotka liittyvät organisaatioiden perustehtäviin. Lisäksi valtiovarainministeriön ohjaamina toteutetaan joukko koko valtionhallinnon kattavia yleishallinnon ja tukipalvelujen uudistuksia jotka parantavat tuottavuutta sekä vähentävät menoja ja henkilöstötarvetta.

Tuottavuusohjelma siirtyy toimeenpanovaiheeseen

Valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisen tuottavuusohjelman tavoitteenasettelu, keskeiset toimenpiteet ja vaikutukset sisältyvät talousarvioesitykseen ja niistä raportoidaan kertomusmenettelyssä. Lisäksi hallitus valtiovarainministeriön valmistelun pohjalta seuraa erikseen ohjelman toteutusta.

Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2007—2011 vahvistettiin tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden henkilöstötarvetta pienentävä vaikutus koko valtionhallinnossa ja hallinnonaloittain vuoteen 2011 mennessä. Tavoitteena on, että työvoimatarve v. 2011 olisi kaikkiaan 9 645 henkilötyövuotta nykyistä pienempi. Vähennys olisi noin 8 % nykyisestä henkilöstöstä ja tarkoittaisi sitä, että keskimäärin runsas kolmannes henkilöstön luonnollisen poistuman vapauttamista työpaikoista jätettäisiin täyttämättä. Hallinnonaloittaisissa tavoitteissa on otettu huomioon hallinnonalojen suunnitelmat ja hallituksen painopisteet. Tuottavuuden parantamisen mahdollistama henkilöstötarpeen pieneneminen on otettu huomioon talousarvioesityksessä siltä osin kuin tuottavuushankkeiden vaikutukset kohdistuvat vuodelle 2007. Tuottavuuden lisääminen vaikuttaa valtion henkilöstöön pienentävästi vuodesta 2006 vuoteen 2007 yhteensä 1 100 henkilötyövuodella. Henkilöstötarpeen pieneneminen johtaa menosäästöihin, jotka vaihtelevat tuottavuutta lisäävien hankkeiden toteutuksen mukaisesti. Osan tuottavuushankkeen aikaansaamasta menosäästöstä hallinnonalat ovat voineet kohdentaa uudelleen ja loppuosa on luettu koko valtiontalouden menoja vähentäväksi säästöksi. Henkilöstövaikutusten hyvää hoitoa varten hallitus on tehnyt työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistoiminnassa valmistellun periaatepäätöksen muutostilanteissa noudattavista henkilöstöpolitiikan periaatteista.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen kehittäminen

Valtion virastoille ja laitoksille tuotetaan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja neljässä palvelukeskuksessa. Sen lisäksi joillakin hallinnonaloilla on koottu talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut useista virastoista yhden viraston hoidettavaksi. Keväällä 2006 tehdyn valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan valtionhallintoon perustetaan jo perustetut palvelukeskukset mukaan lukien viisi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta, jotka muodostavat yhtenäisin perustein toimivan verkoston. Tavoitteena on, että kaikkien hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan palvelukeskustoimintamallilla viimeistään v. 2009. Tällä hetkellä palvelukeskukset on perustettu oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloille. Opetusministeriö on selvittänyt yliopistoja palvelevan palvelukeskuksen perustamista.

  • Oikeusministeriön palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt Hämeenlinnassa ja Turussa 1.4.2006. Kuopion sivutoimipisteen toiminta käynnistyy 1.1.2007 lähtien jolloin palvelukeskuksen toiminta saavuttaa täyden laajuuden.
  • Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt Joensuussa sekä väliaikaisissa toimipisteissä Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä 1.1.2006. Kaikki sisäasiainhallinnon virastot siirtyvät palvelukeskuksen asiakkaiksi vuoden 2006 aikana hieman suunniteltua nopeammin ja palveluiltaan laajemmin. Palvelukeskus ryhtyy ottamaan oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita v. 2007 jolloin Joensuun yliopiston on tarkoitus siirtyä palvelukeskuksen asiakkaaksi.
  • Puolustusvoimien palkkahallinnon palvelukeskuksen toiminta käynnistyi v. 2005 Hämeenlinnassa. Palvelukeskus vastaa koko puolustusvoimien henkilöstön palkanmaksusta. Toiminta laajenee palkka- ja taloushallinnon palvelukeskukseksi v. 2006. Puolustusvoimat on kokonaisuudessaan palvelukeskuksen asiakkaana vuoden 2007 loppuun mennessä. Muiden hallinnonalojen virastoja valmistaudutaan ottamaan palvelukeskuksen asiakkaiksi vuoden 2008 jälkeen.
  • Valtiovarainministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus on käynnistynyt v. 2006 ja toimii Hämeenlinnassa, Porissa ja Helsingissä. Palvelukeskuksen asiakkaina on virastoja usealta hallinnonalalta. Valtiovarainministeriön hallinnonalan virastot ovat jo siirtyneet tai siirtymässä palvelukeskuksen asiakkaiksi. Verohallinnolla on oma taloushallinnon palvelupiste Turussa ja henkilöstöhallinnon palvelupiste Hämeenlinnassa.

Palvelukeskuksiin ja niitä varten kehitettyihin prosesseihin tukeutuminen mahdollistaa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden merkittävän lisäämisen ja toiminnan laadun kehittämisen sekä henkilöstövoimavarojen vähentämisen palvelujen tuotannossa.

Hankintatoimen, tietohallinnon ja toimitilahallinnon kehittäminen

Valtionhallinnon hankintatointa tehostetaan edelleen lisäämällä mm. 1.9.2006 voimaan tulleen valtion talousarviolain muutoksen nojalla keskitettyä hankintaa ja parantamalla hankintojen ammattitaitoista hoitamista. Valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisessä on siirrytty konsernimaiseen toimintatapaan. Tavoitteena on parantaa palvelujen laatua sekä tehostaa IT-ratkaisujen käyttöönottoa koko valtionhallinnossa. Tuottavuushyödyt näkyvät palvelujen laadun lisäksi kokonaiskustannuksissa ja henkilöstömäärissä. Valtion toimitilahallinnossa toteutetaan toimitilojen palveluja ja käyttöä tehostavaa, uusia työskentelytapoja tukevaa sekä uuden tietotekniikan huomioivaa toimintalinjaa ja ratkaisuja.