Talousarvioesitys 2014
2. Talouden näkymät
Tässä luvussa esitellään tiivisti kokonaistaloudellinen ennuste, johon hallituksen talousarvioesitys pohjautuu. Talouden näkymät kuvataan kattavasti valtiovarainministeriön Taloudellisessa katsauksessa, joka annetaan eduskunnalle talousarvioesityksen liitteenä.
2.1. Suhdannenäkymät
Euroalueen taantuma päättyy v. 2013 ja jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana.
Suomen BKT supistuu 0,5 % v. 2013. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Talousarviovuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan n. 2 % ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset.
Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja v. 2014 se on 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee 8,3 prosenttiin v. 2013. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi.
Kansantalouden kehitys
2010 | 2011* | 2012* | 2013** | 2014** | 2015** | |
BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa | 179 | 189 | 193 | 195 | 202 | 210 |
BKT, määrän muutos, % | 3,4 | 2,7 | -0,8 | -0,5 | 1,2 | 1,9 |
Työttömyysaste, % | 8,4 | 7,8 | 7,7 | 8,3 | 8,2 | 7,9 |
Työllisyysaste, % | 67,8 | 68,6 | 69,0 | 68,7 | 69,0 | 69,5 |
Kuluttajahintaindeksi, % | 1,2 | 3,4 | 2,8 | 1,6 | 2,1 | 2,0 |
Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), % | 3,0 | 3,0 | 1,9 | 1,8 | 2,3 | 2,9 |
2.2. Julkisen talouden näkymät
Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa.
Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää 60 prosentin rajan jo v. 2014. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen.
Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan
2010 | 2011* | 2012* | 2013** | 2014** | 2015* | |
Suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, % | ||||||
Verot ja sosiaaliturvamaksut | 42,4 | 43,6 | 44,0 | 44,9 | 44,9 | 44,8 |
Julkisyhteisöjen menot | 55,8 | 55,2 | 56,6 | 58,1 | 58,1 | 57,5 |
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto | -2,8 | -1,0 | -2,2 | -2,6 | -2,3 | -1,9 |
Valtionhallinto | -5,6 | -3,4 | -3,8 | -3,8 | -3,3 | -3,0 |
Paikallishallinto | -0,2 | -0,6 | -1,1 | -0,9 | -1,1 | -1,1 |
Työeläkelaitokset | 3,0 | 2,9 | 2,5 | 2,1 | 2,1 | 2,2 |
Muut sosiaaliturvarahastot | 0,0 | 0,0 | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Perusjäämä | -3,0 | -1,3 | -2,2 | -2,6 | -2,5 | -2,2 |
Rakenteellinen jäämä | -1,3 | -0,7 | -1,1 | -1,1 | -1,2 | -1,2 |
Julkisyhteisöjen velka | 48,7 | 49,2 | 53,6 | 58,3 | 60,7 | 62,0 |
Valtionvelka | 42,0 | 42,2 | 43,6 | 47,5 | 49,3 | 50,1 |