Talousarvioesitys 2005
YLEISPERUSTELUT
Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2005 lisätalousarvioksi.
Talouden näkymät
Kansainvälinen talouskasvu jatkuu varsin vahvana, vaikka nopein kasvun vaihe on jo ohitettu. Kulutusmahdollisuuksia heikentää mm. raaka-aineiden hintojen nousu. Kiinassa ja Intiassa talouskasvu jatkuu ripeänä. Euroalueen talouskasvu pysyy hitaana, ja Yhdysvaltojen talouden näkymiä hämärtävät julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet.
Suomessa kokonaistuotannon kasvu jää kuluvana vuonna hieman viime vuotta hitaammaksi, mutta yltänee silti runsaaseen kolmeen prosenttiin. Kotitalouksien kulutuksen kasvu hidastuu, sillä ostovoiman kasvu on viime vuotta heikompaa. Investoinneissa kasvu säilynee lähes viime vuoden kaltaisena asuinrakentamisen hidastumisesta huolimatta. Nettoviennin vaikutus kasvuun lisääntyy kuitenkin selkeästi. Työttömyysaste supistuu 8,4 prosenttiin ja työllisyysaste nousee, sillä työpaikkojen ennakoidaan lisääntyvän palvelualoilla ja teollisuuden työpaikkojen supistuminen pysähtyy. Inflaatio nousee ennustetusti viime vuoden ennätysmatalalta tasolta runsaaseen prosenttiin. Kokonaisuutena talouden näkymät vastaavat melko hyvin varsinaisen talousarvion pohjana ollutta näkemystä.
Tuloarviot
Verojen ja veronluonteisten tulojen arviota nostetaan aiemmin budjetoidusta 314 milj. eurolla johtuen tulo- ja varallisuusveron sekä varainsiirtoveron ennakoitua suuremmista kertymistä.
Sekalaisten tulojen arviota nostetaan nettomääräisesti 160,2 milj. eurolla. Puolustusministeriön hallinnonalan muiden tulojen arviota korotetaan 15,1 milj. eurolla, mikä aiheutuu ilmavoimien Hornet -torjuntahävittäjäkaluston hankintoihin liittyvistä FMS -järjestelmän mukaisten arviohintojen ja toteutuneiden kustannusten välisistä eroista kertyneistä määrärahan palautuksista. Valtiontakuurahastosta esitetään tuloutettavaksi 50 milj. euroa budjettitalouteen rahaston hyvän maksuvalmiuden johdosta. Arviota osakemyynneistä saatavista nettotuloista nostetaan 55,1 milj. eurolla alkuvuonna toteutuneiden osakemyyntien johdosta.
Arviota korkotuloista ja voiton tuloutuksista korotetaan nettomääräisesti 134,4 milj. eurolla. Osinkotuloarviota nostetaan toteutuneiden kertymätietojen perusteella 175,4 milj. eurolla. Lisäyksestä noin puolet aiheutuu Fortumin arvioitua korkeammista osingoista. Suomen Pankin voiton tuloutus valtiolle vuonna 2005 toteutuu 44 milj. euroa talousarvion tuloarviota pienempänä. Valtion liikelaitosten voitontuloutuksia arvioidaan kertyvän 2,9 milj. euroa talousarvion tuloarviota enemmän.
Tasapaino ja valtionvelka
Valtion kassaa ehdotetaan pienennettäväksi ja valtionvelkaa vastaavasti vähennettäväksi tulouttamalla valtion vuoden 2004 tilinpäätöksen osoittamasta kumulatiivisesta ylijäämästä talousarvion kattamiseen 2 700 milj. euroa. Lisätalousarvion varsinaisiksi tuloiksi arvioidaan 608,6 milj. euroa ja määrärahojen lisäyksiksi ehdotetaan 171,9 milj. euroa.
Valtion budjettitalous kääntyy alijäämäisestä ylijäämäiseksi siten, että valtion velkaa voidaan lyhentää 2 112 milj. eurolla. Valtionvelan määräksi vuoden 2005 lopussa arvioidaan 61,7 mrd. euroa. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen alenee vuoden 2004 lopun 42,6 prosentin tasolta hieman alle 40 prosenttiin vuonna 2005.
Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa | ||||
---|---|---|---|---|
2004 Tilinpäätös |
2005 Hyväksytty talousarvio |
2005 Hallituksen esitys |
2005 Yhteensä |
|
Määrärahat yhteensä | 36 320 | 37 855 | 172 | 38 027 |
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) | 2 381 | 2 447 | -53 | 2 394 |
Valtionvelan vähentäminen (pääluokka 37) |
- | - | 2 197 | 2 197 |
— Nettokuoletukset | - | - | 2 112 | 2 112 |
— Velanhallinta | - | - | 85 | 85 |
Tuloarviot yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) |
38 493 | 36 916 | 3 309 | 40 224 |
— Verotulot | 31 191 | 31 065 | 314 | 31 379 |
— Muut tulot | 7 303 | 5 851 | 2 995 | 8 845 |
Nettolainanotto ja velanhallinta | 32 | 940 | -940 | - |
— Nimellisarvoinen nettolainanotto | 74 | 948 | -948 | - |
— Velanhallinta | -42 | -8 | 8 | - |
Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus
Vuoden 2005 talousarviossa kuluvan vuoden määrärahakehyksen taso oli 28 848 milj. euroa. Lisätalousarviossa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuokrakuluja ehdotetaan siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kehyksen ulkopuolisista menoista 0,7 milj. euroa opetusministeriön hallinnonalalle kehykseen sisältyviin menoihin, joten vastaava rakennekorjaus tehdään määrärahakehykseen. Lisäksi uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotosta aiheutuu kehykseen noin miljoonan euron kustannustasokorjaus, jota ei aiemmissa kehystarkistuksissa ole huomioitu. Edellä mainitut muutokset mukaan lukien tarkistettu vaalikauden kehys vuodelle 2005 on 28 850 milj. euroa vuoden 2005 hinta- ja kustannustasossa.
Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan kehykseen luettavien määrärahojen lisäykseksi 202 milj. euroa. Vuoden 2005 talousarviossa ja nyt ehdotettavassa lisätalousarvioesityksessä kehysmäärärahoja on budjetoitu yhteensä 28 733 milj. euroa. Loppuvuoden määrärahatarpeita varten ns. jakamattomaksi varaukseksi jää 117 milj. euroa.
Lisätalousarvioesityksessä on suhtauduttu torjuvasti harkinnanvaraisiin menotarpeisiin. Hallitus pyrkii asettamaan kaikki menotarpeet yhtäläiseen asemaan ja samalla kertaa arvioitavaksi syksyn lisätalousarvion yhteydessä. Tällöin vuoden 2005 budjettitalouden kokonaistilanne on paremmin nähtävissä ja voidaan varmistua siitä, että vuoden kuluessa ilmeneviin välttämättömiin ja ennalta arvaamattomiin menoihin on riittävästi kehysväljyyttä. Viime vuonna vastaavasta menettelystä saatiin hyviä kokemuksia, ja syksyn lisätalousarvion yhteydessä voitiin vastata moniin kertaluonteisiin tarpeisiin määrärahalisäyksin.
Virka- ja työehtosopimukset
Sopimuskaudelle 2005—2007 tehdyistä valtion virka- ja työehtosopimuksista sekä uusien palkkausjärjestelmien käyttöönottamisesta aiheutuvat henkilöstömenot ehdotetaan otettavaksi huomioon toimintamenojen lisäyksenä yhteensä 92,2 milj. eurolla.
Etelä-Aasian luonnonkatastrofi
Etelä-Aasian luonnononnettomuudesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi ehdotetaan yhteensä 14,1 milj. euron määrärahojen lisäystä. Lisäyksestä 8 milj. euroa ehdotetaan kohdistettavaksi kehitysyhteistyön humanitaarisen avun menoihin, noin 1,2 milj. euroa kunnille onnettomuudesta aiheutuneiden menojen korvaamiseen ja 0,8 milj. euroa pelastus- ja evakuointitoimiin sekä sairaanhoitoon. Poliisin toimintamenomäärärahoja ehdotetaan lisättäviksi noin 4,1 milj. eurolla, joka on tarkoitettu Aasian luonnonkatastrofista poliisille aiheutuviin menoihin.
Lisäksi varsinaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 20 milj. eurolla. Lisäys on tarkoitettu Aasian luonnonkatastrofin tuhoista aiheutuvaan jälleenrakentamiseen.
Rauhanturvaaminen
Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitoon osoitettuja määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 0,6 milj. eurolla, mikä johtuu mm. Sudanin UNMIS -operaatiossa 7.4.2005 aloittaneen YK:n suomalaisen osaston aiheuttamista menoista.
Yleisurheilun MM-2005 kilpailut
Hallitus ehdottaa, että poliisin toimintamenomäärärahoja lisätään 3 milj. eurolla ja Rajavartiolaitoksen toimintamenoja korotetaan noin 0,8 milj. eurolla yleisurheilun MM-2005 kilpailujen aiheuttamista turvakustannuksista johtuen. Lisäksi kilpailujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin ehdotetaan 0,6 milj. euron lisäystä.
Puolustusmateriaalihankinnat
Puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien maksatusten ajoituksia muutetaan, jotta maksatusmäärärahat saadaan vastaamaan paremmin tilausvaltuuksien hankintojen toimituksia. Samalla ehdotetaan myönnettäväksi raskasta raketinheitinjärjestelmää varten tilausvaltuus, josta saa aiheutua menoja vuosina 2005—2010 enintään 57,6 milj. euroa.
Oppisopimuskoulutus
Tutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen ehdotetaan 0,5 milj. euron korotusta, joka aiheutuu lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen lisäyksestä 165 opiskelijalla.
Liikenneväylät
Jämsänkoski—Saakoski -radan korjaamiseen ehdotetaan käytettäväksi 4 milj. euroa. Suhangon kaivosalueen tieyhteyden rakentamiseen ehdotetaan enintään 3,5 milj. euron sopimusvaltuutta. Saimaan kanavan vuokra-alueen tien kunnostamiseen osoitetaan 1 milj. euroa. Vuosaaren sataman liikenneväylien kustannusarvion nousun johdosta hankkeen sopimusvaltuutta ehdotetaan nostettavaksi 30 milj. eurolla 237,4 milj. euroon. Tuloarvioissa on huomioitu Helsingin kaupungin osuutena puolet Vuosaaren sataman liikenneväylien kustannuksista.
Liikenteen määrärahoja lisätään EU:n avustustuloja vastaavasti ratojen yli-ikäisten päällysrakenteiden uusimiseen ja korvausinvestointeihin, perustienpitoon, joukkoliikenteeseen sekä hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan yhteensä 6,8 milj. euroa.
Luotsaus
Saimaan alueen luotsauksen palvelutason säilyttämiseksi luotsauksen hintatukeen ehdotetaan lisättäväksi 0,9 milj. euroa.
Rakennerahastot ja maaseudun kehittäminen
Osa rakennerahasto-ohjelmien ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) hankkeista on toteutunut tehtyjä sitoumuksia pienempänä siten, ettei myöntämisvaltuuksia ole voitu sitoa uusiin hankkeisiin. Tämän vuoksi osa vuosien 2000—2003 talousarvioissa päätettyjen myöntämisvaltuuksien nojalla tehdyistä sitoumuksista on purkautunut. Rakennerahastojen ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston (EMOTR-T) käyttämättä jääneitä myöntämisvaltuuksia on vuosina 2003—2004 yhteensä 36,3 milj. euroa ja samana aikana valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä yhteensä 41,5 milj. euroa. Myöntämisvaltuudet ehdotetaan budjetoitaviksi kunkin ministeriön hallinnonalalle uudelleen tässä lisätalousarvioesityksessä. Myöntämisvaltuuksien uudelleen budjetoinnin tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi ohjelmakehysten mukaisten sitoumusten tekeminen. Vastaava vuosia 2000—2002 koskenut uudelleen budjetointi toteutettiin vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa.
Yritys- ja omistajapolitiikka
Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksia ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 20 milj. eurolla, josta 10 milj. euroa esitetään myönnettäväksi alueellisen korkotuen piirissä oleville investointi- ja käyttöpääomalainoille ja toinen 10 milj. euroa erityiskorkotuen piirissä oleville lainoille.
Lisäksi Finnvera Oyj:lle ehdotetaan myönnettäväksi 11,5 milj. euron pääomalaina siirrettäväksi edelleen tytäryhtiölleen Veraventure Oy:lle valtakunnallisen pääomarahaston perustamiseen. Rahasto tulisi tekemään sijoituksensa pääasiassa aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin palveluyrityksiin, joilla on potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi.
Muutosturva
Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä sovitun työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin rahoitukseen ehdotetaan 1.7.2005 lukien määrärahoja yhteensä 24,7 milj. euroa.
Starttiraha
Aloittavan yrittäjän tukemiseen tarkoitettua starttirahaa ehdotetaan lisättäväksi 2 milj. eurolla starttitukien ja -selvityksien määrän kasvusta johtuen.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan ehdotetaan lisämäärärahaa 9,9 milj. euroa, mistä 8,3 milj. euroa aiheutuu vastaanoton piirissä olevien turvapaikanhakijoiden arvioitua suuremmasta määrästä.
Valtionvelan korot
Valuuttamääräisen velan korkomenoihin ehdotetaan 53 milj. euron vähennystä. Vähennys johtuu valuutanvaihtosopimuksista, joilla jäljellä ollut valuuttavelka on muunnettu valtaosin euromääräiseksi.
Eduskunnan vuodelle 2005 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa | ||||
---|---|---|---|---|
Pääluokka | Hyväksytty talousarvio |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
21. | Eduskunta | 97 461 000 | - | 97 461 000 |
22. | Tasavallan presidentti | 8 505 000 | 78 000 | 8 583 000 |
23. | Valtioneuvosto | 49 137 000 | 383 000 | 49 520 000 |
24. | Ulkoasiainministeriön hallinnonala | 825 524 000 | 10 891 000 | 836 415 000 |
25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 662 312 000 | 8 993 000 | 671 305 000 |
26. | Sisäasiainministeriön hallinnonala | 1 507 074 000 | 27 852 000 | 1 534 926 000 |
27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 2 148 871 000 | 23 783 000 | 2 172 654 000 |
28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 5 553 242 000 | 19 904 000 | 5 573 146 000 |
29. | Opetusministeriön hallinnonala | 6 197 420 000 | 24 801 000 | 6 222 221 000 |
30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala |
2 724 504 000 | 4 354 000 | 2 728 858 000 |
31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala |
1 774 464 000 | 38 170 000 | 1 812 634 000 |
32. | Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala |
976 243 000 | 17 486 000 | 993 729 000 |
33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 10 028 354 000 | 6 897 000 | 10 035 251 000 |
34. | Työministeriön hallinnonala | 2 164 015 000 | 38 626 000 | 2 202 641 000 |
35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 691 248 000 | 2 723 000 | 693 971 000 |
36. | Valtionvelan korot | 2 447 000 000 | -53 000 000 | 2 394 000 000 |
37. | Valtionvelan vähentäminen | - | 2 196 854 000 | 2 196 854 000 |
Yhteensä | 37 855 374 000 | 2 368 795 000 | 40 224 169 000 |
Eduskunnan vuodelle 2005 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa | ||||
---|---|---|---|---|
Osasto | Hyväksytty talousarvio |
Hallituksen esitys |
Yhteensä | |
11. | Verot ja veronluonteiset tulot | 31 064 908 000 | 314 000 000 | 31 378 908 000 |
12. | Sekalaiset tulot | 4 569 013 000 | 160 201 000 | 4 729 214 000 |
13. | Korkotulot ja voiton tuloutukset | 929 280 000 | 134 377 000 | 1 063 657 000 |
15. | Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 352 390 000 | 2 700 000 000 | 3 052 390 000 |
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) | 36 915 591 000 | 3 308 578 000 | 40 224 169 000 | |
Nettolainanotto ja velanhallinta (mom.15.03.01) | 939 783 000 | -939 783 000 | - | |
Yhteensä | 37 855 374 000 | 2 368 795 000 | 40 224 169 000 |