Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
              22. Vapaaehtoinen paluu
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Selvitysosa:Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta.

Sisäministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille. Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut tuotetaan osana Maahanmuuttovirastoa toimivassa valtion vastaanottokeskuksessa sekä ostopalveluina.

Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
       
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1) 243 693 263 000 280 000
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2) 24 688 26 000 26 000
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2) 19 902 18 000 18 000
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3) 9 375 8 500 9 700

1) Vuosi 2016: Tilastokeskus/Väestörakenne 2016. Vuodet 2017 ja 2018: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2017 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutukset.

2) Vuosi 2016: Tilastokeskus/Muuttoliike. Vuodet 2017 ja 2018: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2017 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutukset.

3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.

Maahanmuuttopolitiikka

Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin, hallituksen maahanmuuttopoliittisiin toimenpiteisiin ja turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaan.

Vaikutetaan siihen, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan muutokset tapahtuvat unionin ja jäsenmaiden yhteisen edun mukaisesti perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. EU:n yhteisessä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa tapahtuvassa lainsäädännön uudistamisessa Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta.

Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:

  • — Edistämme Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperusteista maahanmuuttoa. Lievennämme EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen
  • — Osallistumme kansainväliseen taakanjakoon pitämällä kiintiöpakolaisten määrän ainakin viime vuosien tasolla
  • — Nopeutamme viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä, teemme päätökset palauttamisineen viipymättä ja torjumme väärinkäytöksiä
  • — Nopeutamme törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten ulkomaalaisten maasta poistamista.

Maahanmuuttopolitiikan toteutusta ohjaavien hallituksen kannanottojen mukaisesti maahanmuuttopolitiikassa tehtävät muutokset tapahtuvat hallitusti ja tavoitteellisesti. Maahanmuuttopolitiikassa otetaan huomioon kansainvälisessä tilanteessa ja EU-lainsäädännössä tapahtuvat muutokset.

Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti Suomi varautuu yhdessä EU- ja Pohjoismaiden kanssa muuttuneeseen turvapaikanhakijatilanteeseen kestävästi. Huolehditaan siitä, että tilanteeseen vastataan ennakoivasti ja hallitusti. Pitkän ajan näkymä edellyttää, että hallittu maahanmuutto on kasvua, innovaatioita, uusia työpaikkoja ja taloudellista vakautta edistävä tekijä.

Tavoitteena on, että maahanmuuttohallinto kykenee vastaamaan lakisääteisiin käsittelyaikatavoitteisiin maahanmuuton lupahakemusten käsittelyssä. Maahanmuuttovirasto on turvapaikkaprosessin päävastuullinen omistaja turvapaikka-asioita koskevien tehtävien keskityttyä poliisilta Maahanmuuttovirastoon. Muutos yksinkertaistaa turvapaikkaprosessin tehostamisen toteutusta. Tavoitteena on kehittää edelleen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään täysimääräisesti EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) mahdollisuuksia.

Sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten (Maahanmuuttovirasto, poliisi, Rajavartiolaitos) operatiivista yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen hyödynnetään ja kehitetään aktiivisesti.

Lupahallinnon tuottavuutta parannetaan. Kehitetään edelleen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA), jotta pystytään tarjoamaan kattavasti lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut hakija-asiakkaille sekä automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan lupaprosesseja.

Maahanmuutto

Laillisia maahanmuuttokanavia kehitetään EU:n lainsäädäntöä koskeviin muutoksiin liittyen. Maahantuloon liittyvää viranomaisyhteistyötä vahvistetaan. Oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä tavoite on menettelyn selkeyttäminen. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Työntekijän oleskelulupajärjestelmää kehitetään hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta.

Yrittäjien maahanmuuttoa helpotetaan kehittämällä oleskelulupalainsäädäntöä. Myös muutoin oleskelulupaprosessia sujuvoitetaan. Kausityöntekijöitä ja yritysten sisällä siirtyviä henkilöitä koskevien lakien mahdollisuudet viranomaisyhteistyöhön ja sähköiseen hakemuskäsittelyyn otetaan käyttöön. Maahanmuuttovirasto myöntää suoraa entistä useamman luvat ja näiden lupien käsittelyajat ovat tuntuvasti TE-toimistojen osapäätöstä edellyttäviä lupia lyhyemmät.

Yhteistyötä opetushallinnon kanssa jatketaan EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Väärinkäytösten määrä tulee pitää pienenä. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon ne alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa. Tämä vaatii myös kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana.

EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytetään tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voidaan hyväksyä.

Toteutetaan laittoman maahantulon vastaista toimintaohjelmaa. Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat ihmissalakuljetuksen lisääntymisen ohella laittoman työnteon ja ihmiskaupan sekä muun eriasteisen hyväksikäytön ja laittoman maassa oleskelun lisääntyminen. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon ja maassa oleskelun torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Tehokas laittoman maahanmuuton torjunta ehkäisee näistä ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Palauttamispolitiikkaa tehostetaan erityisesti jatkamalla ja kehittämällä laittomasti oleskelevien ja kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden tehokasta palauttamista EU-yhteistyön tukemana, pyrkimällä uusiin palautusta koskeviin yhteistyöpöytäkirjoihin ja EU-takaisinottosopimuksiin sekä nopeuttamalla rikoksiin syyllistyneiden maasta poistamista.

Maahanmuuttovirasto vastaa ulkomaalaislupahakemusten vastaanottamisesta ja käsittelystä. Varmistetaan lupa-asioiden sujuvuus, resurssien riittävyys sekä asiakaspalvelun ja alueellisen toimipisteverkoston toimivuus. Hakemusten käsittelyssä noudatetaan säädettyjä enimmäiskäsittelyaikoja. Lupamaksujen kohtuullisuus turvataan prosesseja kehittämällä.

Kansainvälinen suojelu

Turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea ennustaa. Ennusteen mukaan turvapaikanhakijoiden määrä jäisi pysyvästi korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen vuotta 2015. Vuonna 2015 koetun kaltaiseen turvapaikanhakijoiden määrän äkilliseen ja nopeaan kasvuun on myös varauduttava.

Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lain muutokset. Kehitetään edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi.

Osallistutaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen ja EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön sen toimeenpanemiseksi käytännössä. Lainsäädännön kehittämisen ohella tiivistetään jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä erityisesti tukemalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toimintaa ja osallistumalla yhteistyöhön muiden keskeisten EU:n virastojen kanssa. Asetusehdotus EU:n turvapaikkavirastosta (COM(2016) 271) sisältää jäsenmaiden velvoitteen osoittaa asiantuntijoita viraston operaatioiden käyttöön nopealla aikataululla. Viraston käyttöön suunnitellaan perustettavan 500 asiantuntijan nopean toiminnan reservipooli, johon jäsenmaiden on osoitettava ennalta määrätty määrä asiantuntijoita. Maahanmuuttoviraston kohdalla tämän arvioidaan tarkoittavan kahdeksaa henkilötyövuotta.

Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan kanssa.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleensijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleensijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2018 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Määrärahoissa on otettu huomion EU:n uudelleensijoittamista koskevien sitoumusten ja EU:ssa päätettyjen turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen velvoitteet. Suomi on toteuttanut Euroopan unionissa sovittuja turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja.

Hallinnonalalla hyödynnetään EUSA-rahastojen kautta saatavissa olevaa osarahoitusta täysimääräisesti.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto

  20161) 2017
arvio
2018
arvio
       
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä2) 16 308 12 005 7 150
— valtion vastaanottokeskukset 700 700 700
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset 15 538 11 195 6 340
— säilöönottoyksikkö 70 110 110
— käyttöaste keskimäärin % 87 97 90
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä 844 338 150
— ryhmäkodit 357 98 63
— tukiasunnot 487 240 87
— käyttöaste keskimäärin % 87 70 90

1) Vuoden lopun tilanne: ei keskiarvo (luvussa ei ole mukana yksityismajoituksessa olevia)

2) Vastaanottokeskusten paikkaluvut tarkistetaan vuoden 2017 lopussa, 2018 arvio tehty keväällä 2017.

Vastaanottopalvelujen saajat 2016 2017
arvio
2018
arvio
       
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi 25 100 15 750 9 500
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja 20 606 13 515 8 400
— Alaikäisiä yksintulleita 1 894 270 250
— Säilöön otetut ulkomaalaiset 50 80 80
— Yksityismajoituksessa 2 550 1 885 770
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi 2016
tilinpäätös
2017
talousarvio
2018
arvio
       
Vastaanoton kokonaiskustannukset 619 105 182 260 609 000 190 978 000
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset 602 178 695 251 509 000 167 803 000
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö 16 998 17 000 19 200
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö 52 206 61 000 53 200
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö 39 986 33 000 41 100
— säilöön otetun kustannus / hlö 63 894 51 000 64 400
— yksityismajoituksen kustannukset 11 450 963 4 080 700 8 500 000
— yksityismajoituksen kustannus / hlö 7 206 6 300 8 500
Lasten edustaminen 894 320 200 000 125 000
Vapaaehtoinen paluu - 5 800 000 6 800 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 855 941 900 000 900 000
Muut maahantuloon liittyvät menot1) 15 176 226 2 200 000 15 350 000

1) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit, kielianalyysit ja oikeuslääketieteelliset testit sekä sähköiset palvelut (Umarek).

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 395 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta.

Sisäministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuotokset      
Päätökset 96 739 126 750 122 950
Panokset      
Toimintamenot (1 000 €)      
Maahanmuuttovirasto 55 476 63 735 35 640
Valtion vastaanottokeskukset 11 856 12 528 13 755
Henkilötyövuodet 903,7 832 700
Maahanmuuttovirasto 769,7 690 558
Valtion vastaanottokeskukset 134 142 142
Tehokkuus      
Toiminnallinen tuloksellisuus      
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv) 124 174 183
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös) 573 300 300
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 54 91 91
Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2016—2018

  2016
toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2017
ennuste
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2018
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
             
Maahanmuutto yhteensä 26 414 23 159 83 000 83 000 82 000 82 000
— työntekijän oleskelulupa 7 445 7 080 7 300 7 300 7 300 7 300
— opiskelijan oleskelulupa 7 161 7 020 7 000 7 000 6 000 6 000
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu) 10 579 7 855 13 000 13 000 13 000 13 000
joista kv. suojelua saaneen perheenjäsen 1 675 1 503 3 000 3 000 3 000 3 000
— oleskeluluvan uusiminen (jatkoluvat ja pysyvät) - - 35 000 35 000 35 000 35 000
— muut oleskeluluvat 886 861 700 700 700 700
— voimassa olevaa oleskelulupaa koskevat asiat (peruutukset ja kortin uusimiset) 343 343 8 000 8 000 8 000 8 000
— EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsenten rekisteröiminen - - 12 000 12 000 12 000 12 000
Maasta poistaminen1) 26 497 22 200 10 500 10 500 10 500 10 500
Kansainvälinen suojelu yhteensä 18 902 36 660 20 750 19 150 20 750 16 350
— turvapaikkahakemukset 5 658 28 252 7 000 10 800 7 000 8 000
— kiintiöpakolaiset 750 750 750 750 750 750
— matkustusasiakirjat 7 172 7 172 7 000 7 000 7 000 7 000
— muut 5 322 486 6 000 600 6 000 600
Kansalaisuus yhteensä 13 392 13 469 14 100 14 100 14 100 14 100
— kansalaisuushakemukset 11 130 11 316 12 000 12 000 12 000 12 000
— kansalaisuusilmoitukset 788 772 900 900 900 900
— muut kansalaisuusasiat 1 474 1 381 1 200 1 200 1 200 1 200
Yhteensä 85 205 95 488 128 350 126 750 127 350 122 950

1) sis. karkottaminen, kielteiseen lupapäätökseen liittyvä käännyttäminen sekä rikosperusteinen käännyttäminen, maahantulokielto

Käsittelyaika keskimäärin (vrk)

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Maahanmuutto      
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 119 90 90
— oleskelulupa, opiskelija 27 30 30
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua      
— turvapaikka 261 150 120
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika      
— kansalaisuushakemukset 324 280 270
Ratkaistut/vireille tulleet (%) 115 100 100
Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua automatisoinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. Järjestelmän toimintoja kehitetään vuosina 2016—2019 nostamalla järjestelmän digitalisaatio-, automaatio- ja itsepalvelutasoa.

Henkisten voimavarojen hallinta

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Henkilötyövuodet 769,7 690 558
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 7,8 8,0 8,0
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,5 3,52 3,53

Henkiset voimavarat, Valtion vastaanottokeskukset

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Henkilötyövuodet 134 142 142
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 8,6 8,0 8,0
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,6 3,7 3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 77 206 75 158 63 395
Bruttotulot 9 557 14 500 14 000
Nettomenot 67 649 60 658 49 395
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 549    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 17 686    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 8 142 14 000 14 000
Tuotot yhteensä 8 142 14 000 14 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 7 414 7 322 7 900
— osuus yhteiskustannuksista 7 565 8 078 8 000
Kustannukset yhteensä 14 979 15 400 15 900
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -6 837 -1 400 -1 900
Kustannusvastaavuus, % 54 91 88

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Joutsenon vo-keskuksen säilöönoton tilapäinen lisäkapasiteetti -981
Maahanmuuttoviraston Älykäs digitaalinen virasto -hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -2 000
Maahanmuuttoviraston Älykäs digitaalinen virasto -hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 2 000
Turvapaikkahakijamäärän aiheuttama lisäresurssitarve -9 900
Vapaaehtoisen paluun matka- ja paluuavustuksen määrärahat -1 000
Vapaaehtoisen paluun matka- ja paluuavustukset (siirto momentilta 26.40.22) 1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -44
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -17
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 6
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -13
Toimintamenojen tuottavuussäästö -116
Toimintamenosäästö (HO 2015) -120
Työajan pidentäminen (Kiky) -27
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -51
Vuokrien indeksikorotus 16
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -16
Yhteensä -11 263

2018 talousarvio 49 395 000
2017 talousarvio 60 658 000
2016 tilinpäätös 83 786 000

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 137 594 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2018 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. EU:ssa sisäisesti siirrettävien turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain mukaisesti. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Majoituskapasiteetti pyritään mitoittamaan siten, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottoyksiköiden majoituspaikkojen käytössä pyritään 90 prosentin käyttöasteeseen. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään kustannustehokkuuteen mm. majoitusvuorokauden hinnassa.

Vastaanottolain 6 §:ssä säädetään erityistarpeiden huomioon ottamisesta hakemuksen käsittelyn ajan ja lisäksi vastaanottolain 19 §:ssä täydentävästä vastaanottorahasta kattamaan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi harkittuja menoja.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään muun muassa, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Palvelujen ostot/kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja yhteisöjen vastaanottokeskukset (sis. alv) 89 914 000
Valtion vastaanottokeskusten menot 31 430 000
— palvelujen ostot 8 380 000
— terveydenhuolto 22 372 000
— muut menot 678 000
Vastaanottomenot yhteensä 121 344 000
Muut maahantuloon liittyvät menot 15 350 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 900 000
Yhteensä 137 594 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Turvapaikanhakijamääräarvion lasku 7 000:een -30 000
Turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskusten kokonaismäärän lasku -57 750
Yhteensä -87 750

2018 talousarvio 137 594 000
2017 talousarvio 225 344 000
2016 tilinpäätös 529 814 155

22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vapaaehtoisesta paluusta säädetään ulkomaalaislain 147 a §:ssä. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava.

Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Matka- ja muut avustukset 5 000
Ostopalvelut 1 800
Yhteensä 6 800

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vapaaehtoisen paluun matka- ja paluuavustukset (siirto momentille 26.40.01) -1 000
Vapaaehtoisesti palaavien määrän kasvu 2 000
Yhteensä 1 000

2018 talousarvio 6 800 000
2017 I lisätalousarvio 3 000 000
2017 talousarvio 5 800 000

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 46 584 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vastaanottoraha  
— Täysi vastaanottoraha 28 015 000
— Vastaanottoraha 4 110 000
— Lasten vastaanottoraha 8 220 000
Täydentävä vastaanottoraha 4 790 000
Käyttöraha 1 330 000
Toimeentulotuki 119 000
Yhteensä 46 584 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Toiminnan arvonlisäverovelvollisuus 7 000
Uusien turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen -7 816
Vastaanoton piirissä olevien määrän nousu (keskimäärin 9 500 henkilöä) 10 400
Yhteensä 9 584

2018 talousarvio 46 584 000
2017 I lisätalousarvio 14 900 000
2017 talousarvio 37 000 000
2016 tilinpäätös 77 618 884