Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2011

33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60, 33.20.51, 52, 56 sekä 33.40.57.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat ikärakenteen muutos, kansainvälinen taloustaantuma, työllisyys, syrjäytyminen, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, teknologian kehitys sekä maan alueellinen kehitys. Euroopan unioni ja kansainväliset sopimukset vaikuttavat myös kansalliseen sosiaalipolitiikkaan. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elinaikaisen työuran pidentäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuus sekä sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan taata riittävä ja aukoton perusturva kaikille. Tähän liittyen on toteutettu työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen 1.1.2010 alkaen.

Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Ministeriö jatkaa laajojen, sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta vahvistavien kokonaisuuksien toimeenpanoa (Sata-komitean jatkotoimenpiteet, Paras-hanke, Kaste-ohjelma sekä Masto-hanke).

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Pääluokan loppusumma kasvaa talousarvioesityksen mukaan noin 106 milj. eurolla eli noin prosentilla vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet

  • Edistetään terveyttä ja toimintakykyä.
  • Lisätään työelämän vetovoimaa.
  • Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä.
  • Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.

Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.

Sosiaali- ja terveysministeriön uusittu strategia vuoteen 2020 valmistui vuoden 2010 lopulla.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain

Edistetään terveyttä ja toimintakykyä

Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan lukujen 33.03, 33.60 ja 33.70 kautta. Tavoitteena on, että

  • ylipainoisten osuus laskee
  • alkoholin haittavaikutukset vähenevät
  • tupakointi vähenee ja
  • uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee.
Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut
  2000
toteutunut
2008
toteutunut
2009
toteutunut
2010
arvio
2011
arvio
           
Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus 15—64-vuotiaista, %          
— miehet 53 56 58 54 53
— naiset 37 44 42 41 41
Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet          
— miehet 1 192 1 674 1 6501) 1 600 1 580
— naiset 285 462 4551) 450 445
Humalahakuinen juominen (yli 5 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) 15—64-vuotiaista, %          
— miehet 25 26 24 23 23
— naiset 7 9 7 6 6
Päivittäin tupakoivat 15—64-vuotiaat, %          
— miehet 28 24 22 21 20
— naiset 20 18 16 15 15
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä 22 839 25 634 23 870 24 900 24 900
— miehet 12 144 13 079 12 246 13 000 13 000
— naiset 10 695 12 555 11 624 11 900 11 900
           
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus. Arviot STM ja Eläketurvakeskus

1) Arvio

Lisätään työelämän vetovoimaa

Painopisteenä on kannustaa kansalaisia osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja parantaa työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta ja kattavaa työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista nykyistä pidempään. Keskeistä on saada työurat alkamaan aiemmin ja jatkumaan pidempään. Tavoitetta tuetaan terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla sekä erityisesti panostamalla työhyvinvoinnin kehittämiseen. Varhaista työkyvyttömyyttä torjutaan masentuneisuuden ehkäisyhankkeella (Masto) sekä puuttumalla tuki- ja liikuntaelinsairauksia aiheuttaviin työolosuhteisiin. Tavoitteena on, että

  • vuonna 2011 työssäoloajan odote on pidentynyt keskimäärin yhdellä vuodella vuoteen 2007 verrattuna
  • työtapaturmien taajuus ja ammattitautien määrä vähenee vuodesta 2007 alkaen 40 prosenttia ja
  • sairauksien aiheuttamat poissaolot eivät merkittävästi kasva tai ne vähenevät verrattuna vuoden 2007 tilanteeseen.
Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut
  2000
toteutunut
2008
toteutunut
2009
toteutunut
2010
arvio
2011
arvio
           
50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuosia          
— miehet 60,6 61,4 61,6 62,2 62,3
— naiset 60,6 61,4 61,8 62,2 62,3
Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit (palkansaajat)          
— yhteensä 121 200 144 000 126 0001) 123 000 123 000
— miehet 84 700 92 000 80 6001) 79 000 79 000
— naiset 36 500 52 000 45 4001) 44 000 44 000
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat, milj. työtuntia kohden) 30 33 301) 29 29
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä, %          
— miehet 3,4 4,1 3,8 4,0 4,0
— naiset 4,4 5,3 5,0 5,1 5,1
Sairauspäiviä työllistä kohden,          
— miehet 7,8 9,1 8,4 9,0 9,0
— naiset 9,3 11,1 10,3 11,0 11,0
           
Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus. Arviot  STM

1) Ennakkotieto

Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta.

Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia sekä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että

  • pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat
  • toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja
  • tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta.
Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut
  2000
toteutunut
2008
toteutunut
2009
toteutunut
2010
arvio
2011
arvio
           
Köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus, %1) 11,3 13,3 13,2 13,1 13,2
Lasten köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus, % 11,6 13,3 13,2 13,1 13,2
Yli vuoden työttömänä 86 800 42 500 40 600 53 000 60 000
— miehet 47 500 23 000 23 200 33 000 37 000
— naiset 39 300 19 500 17 400 20 000 23 000
Pitkittyneesti pienituloisia 298 000 469 900 470 000 500 000 520 000
— miehet 123 500 203 400 205 000 225 000 235 000
— naiset 174 500 266 500 265 000 275 000 285 000
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % 24 27 24 25 25
Lapsia avohoidon tukitoimissa 49 351 67 347 68 000 70 000 72 000
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 12 671 16 608 16 800 16 600 16 500
Asunnottomia 10 000 8 000 8 160 8 300 8 400
— miehet 8 250 6 500 6 570 6 800 6 900
— naiset 1 750 1 500 1 590 1 500 1 500
           
Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Arviot STM

1) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva

Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kestävä ja vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) vuosille 2009—2011 muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin palvelujen saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Indeksisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet sidotaan kansaneläkeindeksiin. Pienituloisten eläkkeensaajien asemaa parannetaan ottamalla käyttöön takuueläke.

Perhepoliittisilla tuilla ja palveluilla edistetään korkeaa syntyvyyttä ja tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.10, 33.20, 33.30, 33.40 ja 33.60 kautta. Tavoitteena on, että

  • parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua
  • turvataan henkilöstön riittävyys
  • vahvistetaan asiakaskeskeisyyttä palvelujärjestelmässä
  • varmistetaan palvelujen ja etuuksien kestävä rahoitus
  • taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva
  • tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia ja
  • vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset.

Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut
  2000
toteutunut
2008
toteutunut
2009
toteutunut
2010
arvio
2011
arvio
           
Sosiaali- ja terveyspalvelut          
Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito)          
— yli 6 kk jonottaneita 66 000 1 700 3 700 2 500 2 000
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %          
— kodinhoitoapu 19,7 19,2 20,4 20,5 20,6
— palveluasuminen 4,0 6,2 6,4 6,6 6,8
— vanhainkodit 5,3 3,8 3,7 3,5 3,4
— terveyskeskusten pitkäaikaishoito 3,0 2,1 2,0 1,8 1,6
— omaishoidontuki 3,0 4,1 4,1 4,4 4,5
Terveyskeskusten lääkärivaje, % .. 11,0 6,8 6,0 5,0
Ensisynnyttäjien keski-ikä, vuosia 27,6 28,2 28,2 28,0 28,0
Kokonaishedelmällisyys 1,73 1,85 1,86 1,9 1,9
Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, %          
— 1—2-vuotiaat 35 42 40 40 41
— 3—5-vuotiaat 66 73 73 70 71
           
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 54,0 54,5 55,0 55,5
           
Eläkkeensaajat          
Vanhuuseläke 869 700 1 005 270 1 048 379 1 096 700 1 147 400
— miehet 338 400 417 200 439 936 463 900 489 300
— naiset 531 300 588 070 608 443 632 800 658 100
Osa-aikaeläke 24 600 29 100 27 887 27 000 23 500
— miehet 11 200 13 100 12 361 11 700 10 000
— naiset 13 400 16 000 15 526 15 300 13 500
Työkyvyttömyyseläke 276 300 272 878 272 326 269 900 267 400
— miehet 147 000 143 702 142 996 141 200 139 400
— naiset 129 300 129 176 129 330 128 700 128 000
Työttömyyseläke 54 300 50 800 46 602 31 000 15 600
— miehet 25 900 23 400 20 580 13 700 6 900
— naiset 28 400 27 400 26 022 17 300 8 700
Leskeneläke 252 800 263 500 263 818 263 800 263 700
— miehet 26 300 36 400 37 284 37 800 38 300
— naiset 226 500 227 100 226 534 226 000 225 400
           
Keskimääräiset etuudet (euroa/kk)          
Vanhuuseläke1)          
— miehet 1 178 1 557 1 659 1 688 1 740
— naiset 718 1 000 1 071 1 095 1 134
Työkyvyttömyyseläke1)          
— miehet 1 012 1 077 1 117 1 106 1 124
— naiset 807 891 927 921 935
Työttömien ansiopäiväraha          
— miehet 916 1 234 1 326 1 434 1 466
— naiset 719 945 1 017 1 101 1 116
Sairauspäiväraha          
— miehet 1 037 1 277 1 368 1 390 1 438
— naiset 897 1 110 1 184 1 210 1 244
Vanhempainpäiväraha          
— miehet 1 230 1 747 1 858 2 006 2 090
— naiset 765 1 241 1 342 1 410 1 452
           
Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk)          
Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha 252 380 551 551 554
Työttömän peruspäiväraha 441 527 551 551 554
Kansaneläke (yksinäinen, täysi) 447 558 584 584 587
Toimeentulotukea saaneet          
— kotitaloudet 271 686 215 570 240 000 260 000 270 000
— henkilöt 454 353 339 394 360 000 380 000 390 000
           
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus ja STM. Arviot STM, Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos

1) Vuodesta 2009 lähtien ei sisällä asumis- eikä hoitotukea.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla valtioneuvoston poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty muun muassa korottamalla vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Tavoitteena on, että

  • naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventuvat selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana
  • naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta edistetään suunnitelmallisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla
  • vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan
  • miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen
  • sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa
  • tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta ja
  • tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan.

Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta 2008—2010 kokoaa ja koordinoi hallituksen toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut
  2000
toteutunut
2008
toteutunut
2009
toteutunut
2010
arvio
2011
arvio
           
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 81,2 81,8 82,0 81,8
Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, %          
— miehet 13,0 11,2 10,6 9,9 10,0
— naiset 19,9 18,8 18,4 18,0 18,1
Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % 4,2 6,6 6,7 7,0 7,2
Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % 63,1 72,8 73,0 73,2 73,4
           
Lähteet: Tilastokeskus ja Kansaneläkelaitos. Arviot STM

Tuottavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 78 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon jatketaan asteittain. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirto palvelukeskukseen on pääpiirteissään toteutettu. Lisäksi ministeriön organisaatiota ja prosesseja kehitetään, sähköistä asianhallintaa ja muita toimintamuotoja tehostetaan koko hallinnonalalla.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2010   
    varsinainen 2011
    talousarvio esitys
       
33.60.37 Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin    
  — myöntämisvaltuus 10,0 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011

    v. 2009
tilinpäätös
1000 €
v. 2010
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2011
esitys
1000 €

Muutos 2010—2011
    1000 € %
             
01. Hallinto 74 704 64 134 97 993 33 859 53
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 884 36 933 38 923 1 990 5
02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 102 2 121 2 143 22 1
03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 524 4 133 3 775 - 358 - 9
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) -76 273 691 418 153
05. Valtion koulukotien sekä vankilan perheosaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 332 464 551 87 19
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 16 400 16 400 0
26. Valtion rahoitus lääkärihelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 11 800 11 800 0
(27.) Korvaus Kansaneläkelaitokselle sähköisen arkiston rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) 4 354
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 19 373 17 000 19 500 2 500 15
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 4 210 3 210 4 210 1 000 31
02. Valvonta 38 813 39 430 41 639 2 209 6
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 196 13 722 13 850 128 1
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 140 13 000 14 333 1 333 10
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (siirtomääräraha 2 v) 3 225 4 008 4 056 48 1
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 9 252 8 700 9 400 700 8
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 109 095 108 167 110 467 2 300 2
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 61 154 63 559 66 809 3 250 5
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 38 901 37 268 37 628 360 1
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 9 040 7 340 6 030 - 1 310 - 18
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 2 167 706 2 302 800 2 396 000 93 200 4
(26.) Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle vammaisten tulkkipalvelujen siirron valmistelukustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 479
(27.) Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista (siirtomääräraha 2 v) 610
28. Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut (arviomääräraha) 123 000 124 900 137 500 12 600 10
50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) 10 813 11 400 11 700 300 3
51. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 427 500 1 423 000 1 428 300 5 300 0
52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 1 070 1 500 1 500
53. Sotilasavustus (arviomääräraha) 19 200 21 800 21 800
54. Asumistuki (arviomääräraha) 476 000 552 100 608 000 55 900 10
55. Elatustuki (arviomääräraha) 108 034 162 700 169 800 7 100 4
60. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) 5 400 17 400 12 000 222
20. Työttömyysturva 1 635 317 2 261 105 1 978 426 - 282 679 - 13
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) 7 955 16 500 19 726 3 226 20
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 561 500 883 300 815 000 - 68 300 - 8
51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) 146 000 150 705 168 600 17 895 12
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) 714 530 939 700 910 600 - 29 100 - 3
(53.) Valtionosuus työttömien koulutusetuuksista (arviomääräraha) 151 639 205 700 - 205 700 - 100
55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 16 716 21 200 24 500 3 300 16
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 36 978 44 000 40 000 - 4 000 - 9
30. Sairausvakuutus 1 220 321 1 284 000 1 315 750 31 750 2
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 220 321 1 284 000 1 315 750 31 750 2
40. Eläkkeet 3 350 442 4 052 950 4 258 853 205 903 5
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 47 200 51 000 51 900 900 2
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 496 700 507 000 530 500 23 500 5
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 87 800 124 000 127 000 3 000 2
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 183 600 910 310 52
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 15 219 15 750 16 000 250 2
(56.) Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) 4 639
57. Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) 23 820 24 700 4 343 - 20 357 - 82
60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 2 674 881 3 329 900 3 528 200 198 300 6
50. Veteraanien tukeminen 393 299 365 603 342 972 - 22 631 - 6
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 1 711 2 000 1 750 - 250 - 12
50. Rintamalisät (arviomääräraha) 64 433 56 500 50 000 - 6 500 - 12
51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 217 162 201 100 191 025 - 10 075 - 5
52. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 65 207 65 207 65 207
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 3 100 3 100
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 90 100 94 - 6 - 6
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 3 500
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 36 288 34 088 28 288 - 5 800 - 17
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 808 8 8
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 470 937 504 440 535 640 31 200 6
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 200 200 0
31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) 39 120 27 300 24 000 - 3 300 - 12
32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) 40 000 40 000 40 000
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 100 589 104 170 109 170 5 000 5
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 7 134 9 570 9 570
35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) 268 694 313 000 342 300 29 300 9
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 600 600 600
(37.) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin
(39.) Valtionavustus sairaanhoitopiireille ja kunnille pandemiavarautumisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 5 000
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 500 3 500 3 500
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 300 6 300 6 300
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 59 390 53 118 62 702 9 584 18
01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 490 21 418 25 352 3 934 18
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 16 610 22 540 26 390 3 850 17
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 930 1 000 1 000
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 1 360 1 360 1 360
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 300 4 100 5 700 1 600 39
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 2 700 2 700 2 900 200 7
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 208 226 214 840 218 740 3 900 2
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 192 327 195 800 199 700 3 900 2
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 600 2 600
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisapukokeilun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 300 300
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 15 899 16 140 16 140
90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 302 500 278 200 277 305 - 895 - 0
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 302 500 278 200 277 305 - 895 - 0
  Yhteensä 10 030 749 11 528 787 11 636 487 107 700 1

  Henkilöstön kokonaismäärä 4 148 4 105 3 9651)    

1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 602 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 411 henkilötyövuotta.