Talousarvioesitys 2011
33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60, 33.20.51, 52, 56 sekä 33.40.57.
Selvitysosa:
Toimintaympäristö
Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat ikärakenteen muutos, kansainvälinen taloustaantuma, työllisyys, syrjäytyminen, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, teknologian kehitys sekä maan alueellinen kehitys. Euroopan unioni ja kansainväliset sopimukset vaikuttavat myös kansalliseen sosiaalipolitiikkaan. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elinaikaisen työuran pidentäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikuttavuus sekä sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus.
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan taata riittävä ja aukoton perusturva kaikille. Tähän liittyen on toteutettu työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen 1.1.2010 alkaen.
Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Ministeriö jatkaa laajojen, sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta vahvistavien kokonaisuuksien toimeenpanoa (Sata-komitean jatkotoimenpiteet, Paras-hanke, Kaste-ohjelma sekä Masto-hanke).
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Pääluokan loppusumma kasvaa talousarvioesityksen mukaan noin 106 milj. eurolla eli noin prosentilla vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
- Edistetään terveyttä ja toimintakykyä.
- Lisätään työelämän vetovoimaa.
- Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä.
- Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.
Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.
Sosiaali- ja terveysministeriön uusittu strategia vuoteen 2020 valmistui vuoden 2010 lopulla.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Edistetään terveyttä ja toimintakykyä
Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan lukujen 33.03, 33.60 ja 33.70 kautta. Tavoitteena on, että
- ylipainoisten osuus laskee
- alkoholin haittavaikutukset vähenevät
- tupakointi vähenee ja
- uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee.
Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2008 toteutunut |
2009 toteutunut |
2010 arvio |
2011 arvio |
|
Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus 15—64-vuotiaista, % | |||||
— miehet | 53 | 56 | 58 | 54 | 53 |
— naiset | 37 | 44 | 42 | 41 | 41 |
Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet | |||||
— miehet | 1 192 | 1 674 | 1 6501) | 1 600 | 1 580 |
— naiset | 285 | 462 | 4551) | 450 | 445 |
Humalahakuinen juominen (yli 5 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) 15—64-vuotiaista, % | |||||
— miehet | 25 | 26 | 24 | 23 | 23 |
— naiset | 7 | 9 | 7 | 6 | 6 |
Päivittäin tupakoivat 15—64-vuotiaat, % | |||||
— miehet | 28 | 24 | 22 | 21 | 20 |
— naiset | 20 | 18 | 16 | 15 | 15 |
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä | 22 839 | 25 634 | 23 870 | 24 900 | 24 900 |
— miehet | 12 144 | 13 079 | 12 246 | 13 000 | 13 000 |
— naiset | 10 695 | 12 555 | 11 624 | 11 900 | 11 900 |
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus. Arviot STM ja Eläketurvakeskus |
1) Arvio
Lisätään työelämän vetovoimaa
Painopisteenä on kannustaa kansalaisia osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja parantaa työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta ja kattavaa työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista nykyistä pidempään. Keskeistä on saada työurat alkamaan aiemmin ja jatkumaan pidempään. Tavoitetta tuetaan terveyden edistämisen politiikkaohjelman ja työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla sekä erityisesti panostamalla työhyvinvoinnin kehittämiseen. Varhaista työkyvyttömyyttä torjutaan masentuneisuuden ehkäisyhankkeella (Masto) sekä puuttumalla tuki- ja liikuntaelinsairauksia aiheuttaviin työolosuhteisiin. Tavoitteena on, että
- vuonna 2011 työssäoloajan odote on pidentynyt keskimäärin yhdellä vuodella vuoteen 2007 verrattuna
- työtapaturmien taajuus ja ammattitautien määrä vähenee vuodesta 2007 alkaen 40 prosenttia ja
- sairauksien aiheuttamat poissaolot eivät merkittävästi kasva tai ne vähenevät verrattuna vuoden 2007 tilanteeseen.
Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2008 toteutunut |
2009 toteutunut |
2010 arvio |
2011 arvio |
|
50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuosia | |||||
— miehet | 60,6 | 61,4 | 61,6 | 62,2 | 62,3 |
— naiset | 60,6 | 61,4 | 61,8 | 62,2 | 62,3 |
Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit (palkansaajat) | |||||
— yhteensä | 121 200 | 144 000 | 126 0001) | 123 000 | 123 000 |
— miehet | 84 700 | 92 000 | 80 6001) | 79 000 | 79 000 |
— naiset | 36 500 | 52 000 | 45 4001) | 44 000 | 44 000 |
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat, milj. työtuntia kohden) | 30 | 33 | 301) | 29 | 29 |
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä, % | |||||
— miehet | 3,4 | 4,1 | 3,8 | 4,0 | 4,0 |
— naiset | 4,4 | 5,3 | 5,0 | 5,1 | 5,1 |
Sairauspäiviä työllistä kohden, | |||||
— miehet | 7,8 | 9,1 | 8,4 | 9,0 | 9,0 |
— naiset | 9,3 | 11,1 | 10,3 | 11,0 | 11,0 |
Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus. Arviot STM |
1) Ennakkotieto
Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta.
Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia sekä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että
- pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat
- toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja
- tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta.
Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2008 toteutunut |
2009 toteutunut |
2010 arvio |
2011 arvio |
|
Köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus, %1) | 11,3 | 13,3 | 13,2 | 13,1 | 13,2 |
Lasten köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus, % | 11,6 | 13,3 | 13,2 | 13,1 | 13,2 |
Yli vuoden työttömänä | 86 800 | 42 500 | 40 600 | 53 000 | 60 000 |
— miehet | 47 500 | 23 000 | 23 200 | 33 000 | 37 000 |
— naiset | 39 300 | 19 500 | 17 400 | 20 000 | 23 000 |
Pitkittyneesti pienituloisia | 298 000 | 469 900 | 470 000 | 500 000 | 520 000 |
— miehet | 123 500 | 203 400 | 205 000 | 225 000 | 235 000 |
— naiset | 174 500 | 266 500 | 265 000 | 275 000 | 285 000 |
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % | 24 | 27 | 24 | 25 | 25 |
Lapsia avohoidon tukitoimissa | 49 351 | 67 347 | 68 000 | 70 000 | 72 000 |
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret | 12 671 | 16 608 | 16 800 | 16 600 | 16 500 |
Asunnottomia | 10 000 | 8 000 | 8 160 | 8 300 | 8 400 |
— miehet | 8 250 | 6 500 | 6 570 | 6 800 | 6 900 |
— naiset | 1 750 | 1 500 | 1 590 | 1 500 | 1 500 |
Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Arviot STM |
1) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).
Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva
Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kestävä ja vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) vuosille 2009—2011 muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin palvelujen saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Indeksisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet sidotaan kansaneläkeindeksiin. Pienituloisten eläkkeensaajien asemaa parannetaan ottamalla käyttöön takuueläke.
Perhepoliittisilla tuilla ja palveluilla edistetään korkeaa syntyvyyttä ja tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.10, 33.20, 33.30, 33.40 ja 33.60 kautta. Tavoitteena on, että
- parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua
- turvataan henkilöstön riittävyys
- vahvistetaan asiakaskeskeisyyttä palvelujärjestelmässä
- varmistetaan palvelujen ja etuuksien kestävä rahoitus
- taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva
- tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia ja
- vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2008 toteutunut |
2009 toteutunut |
2010 arvio |
2011 arvio |
|
Sosiaali- ja terveyspalvelut | |||||
Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) | |||||
— yli 6 kk jonottaneita | 66 000 | 1 700 | 3 700 | 2 500 | 2 000 |
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % | |||||
— kodinhoitoapu | 19,7 | 19,2 | 20,4 | 20,5 | 20,6 |
— palveluasuminen | 4,0 | 6,2 | 6,4 | 6,6 | 6,8 |
— vanhainkodit | 5,3 | 3,8 | 3,7 | 3,5 | 3,4 |
— terveyskeskusten pitkäaikaishoito | 3,0 | 2,1 | 2,0 | 1,8 | 1,6 |
— omaishoidontuki | 3,0 | 4,1 | 4,1 | 4,4 | 4,5 |
Terveyskeskusten lääkärivaje, % | .. | 11,0 | 6,8 | 6,0 | 5,0 |
Ensisynnyttäjien keski-ikä, vuosia | 27,6 | 28,2 | 28,2 | 28,0 | 28,0 |
Kokonaishedelmällisyys | 1,73 | 1,85 | 1,86 | 1,9 | 1,9 |
Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % | |||||
— 1—2-vuotiaat | 35 | 42 | 40 | 40 | 41 |
— 3—5-vuotiaat | 66 | 73 | 73 | 70 | 71 |
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % | 50,9 | 54,0 | 54,5 | 55,0 | 55,5 |
Eläkkeensaajat | |||||
Vanhuuseläke | 869 700 | 1 005 270 | 1 048 379 | 1 096 700 | 1 147 400 |
— miehet | 338 400 | 417 200 | 439 936 | 463 900 | 489 300 |
— naiset | 531 300 | 588 070 | 608 443 | 632 800 | 658 100 |
Osa-aikaeläke | 24 600 | 29 100 | 27 887 | 27 000 | 23 500 |
— miehet | 11 200 | 13 100 | 12 361 | 11 700 | 10 000 |
— naiset | 13 400 | 16 000 | 15 526 | 15 300 | 13 500 |
Työkyvyttömyyseläke | 276 300 | 272 878 | 272 326 | 269 900 | 267 400 |
— miehet | 147 000 | 143 702 | 142 996 | 141 200 | 139 400 |
— naiset | 129 300 | 129 176 | 129 330 | 128 700 | 128 000 |
Työttömyyseläke | 54 300 | 50 800 | 46 602 | 31 000 | 15 600 |
— miehet | 25 900 | 23 400 | 20 580 | 13 700 | 6 900 |
— naiset | 28 400 | 27 400 | 26 022 | 17 300 | 8 700 |
Leskeneläke | 252 800 | 263 500 | 263 818 | 263 800 | 263 700 |
— miehet | 26 300 | 36 400 | 37 284 | 37 800 | 38 300 |
— naiset | 226 500 | 227 100 | 226 534 | 226 000 | 225 400 |
Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) | |||||
Vanhuuseläke1) | |||||
— miehet | 1 178 | 1 557 | 1 659 | 1 688 | 1 740 |
— naiset | 718 | 1 000 | 1 071 | 1 095 | 1 134 |
Työkyvyttömyyseläke1) | |||||
— miehet | 1 012 | 1 077 | 1 117 | 1 106 | 1 124 |
— naiset | 807 | 891 | 927 | 921 | 935 |
Työttömien ansiopäiväraha | |||||
— miehet | 916 | 1 234 | 1 326 | 1 434 | 1 466 |
— naiset | 719 | 945 | 1 017 | 1 101 | 1 116 |
Sairauspäiväraha | |||||
— miehet | 1 037 | 1 277 | 1 368 | 1 390 | 1 438 |
— naiset | 897 | 1 110 | 1 184 | 1 210 | 1 244 |
Vanhempainpäiväraha | |||||
— miehet | 1 230 | 1 747 | 1 858 | 2 006 | 2 090 |
— naiset | 765 | 1 241 | 1 342 | 1 410 | 1 452 |
Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) | |||||
Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha | 252 | 380 | 551 | 551 | 554 |
Työttömän peruspäiväraha | 441 | 527 | 551 | 551 | 554 |
Kansaneläke (yksinäinen, täysi) | 447 | 558 | 584 | 584 | 587 |
Toimeentulotukea saaneet | |||||
— kotitaloudet | 271 686 | 215 570 | 240 000 | 260 000 | 270 000 |
— henkilöt | 454 353 | 339 394 | 360 000 | 380 000 | 390 000 |
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus ja STM. Arviot STM, Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos |
1) Vuodesta 2009 lähtien ei sisällä asumis- eikä hoitotukea.
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla valtioneuvoston poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty muun muassa korottamalla vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Tavoitteena on, että
- naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventuvat selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana
- naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta edistetään suunnitelmallisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla
- vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan
- miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen
- sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa
- tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta ja
- tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan.
Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta 2008—2010 kokoaa ja koordinoi hallituksen toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.
Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2008 toteutunut |
2009 toteutunut |
2010 arvio |
2011 arvio |
|
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % | 80,6 | 81,2 | 81,8 | 82,0 | 81,8 |
Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % | |||||
— miehet | 13,0 | 11,2 | 10,6 | 9,9 | 10,0 |
— naiset | 19,9 | 18,8 | 18,4 | 18,0 | 18,1 |
Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % | 4,2 | 6,6 | 6,7 | 7,0 | 7,2 |
Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % | 63,1 | 72,8 | 73,0 | 73,2 | 73,4 |
Lähteet: Tilastokeskus ja Kansaneläkelaitos. Arviot STM |
Tuottavuus
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2011 on 78 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon jatketaan asteittain. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirto palvelukeskukseen on pääpiirteissään toteutettu. Lisäksi ministeriön organisaatiota ja prosesseja kehitetään, sähköistä asianhallintaa ja muita toimintamuotoja tehostetaan koko hallinnonalalla.
Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 | |||
varsinainen | 2011 | ||
talousarvio | esitys | ||
33.60.37 | Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin | ||
— myöntämisvaltuus | 10,0 | - |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2009—2011
v. 2009 tilinpäätös 1000 € |
v. 2010 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2011 esitys 1000 € |
Muutos 2010—2011 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 74 704 | 64 134 | 97 993 | 33 859 | 53 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 39 884 | 36 933 | 38 923 | 1 990 | 5 |
02. | Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 102 | 2 121 | 2 143 | 22 | 1 |
03. | Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 524 | 4 133 | 3 775 | - 358 | - 9 |
04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | -76 | 273 | 691 | 418 | 153 |
05. | Valtion koulukotien sekä vankilan perheosaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 332 | 464 | 551 | 87 | 19 |
25. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 16 400 | 16 400 | 0 |
26. | Valtion rahoitus lääkärihelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 11 800 | 11 800 | 0 |
(27.) | Korvaus Kansaneläkelaitokselle sähköisen arkiston rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) | 4 354 | — | — | — | — |
29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 19 373 | 17 000 | 19 500 | 2 500 | 15 |
66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 4 210 | 3 210 | 4 210 | 1 000 | 31 |
02. | Valvonta | 38 813 | 39 430 | 41 639 | 2 209 | 6 |
03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 14 196 | 13 722 | 13 850 | 128 | 1 |
05. | Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 12 140 | 13 000 | 14 333 | 1 333 | 10 |
06. | Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (siirtomääräraha 2 v) | 3 225 | 4 008 | 4 056 | 48 | 1 |
20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) | 9 252 | 8 700 | 9 400 | 700 | 8 |
03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 109 095 | 108 167 | 110 467 | 2 300 | 2 |
04. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 61 154 | 63 559 | 66 809 | 3 250 | 5 |
50. | Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) | 38 901 | 37 268 | 37 628 | 360 | 1 |
63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 9 040 | 7 340 | 6 030 | - 1 310 | - 18 |
10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut | 2 167 706 | 2 302 800 | 2 396 000 | 93 200 | 4 |
(26.) | Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle vammaisten tulkkipalvelujen siirron valmistelukustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 1 479 | — | — | — | — |
(27.) | Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista (siirtomääräraha 2 v) | 610 | — | — | — | — |
28. | Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut (arviomääräraha) | 123 000 | 124 900 | 137 500 | 12 600 | 10 |
50. | Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) | 10 813 | 11 400 | 11 700 | 300 | 3 |
51. | Lapsilisät (arviomääräraha) | 1 427 500 | 1 423 000 | 1 428 300 | 5 300 | 0 |
52. | Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) | 1 070 | 1 500 | 1 500 | — | — |
53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) | 19 200 | 21 800 | 21 800 | — | — |
54. | Asumistuki (arviomääräraha) | 476 000 | 552 100 | 608 000 | 55 900 | 10 |
55. | Elatustuki (arviomääräraha) | 108 034 | 162 700 | 169 800 | 7 100 | 4 |
60. | Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) | — | 5 400 | 17 400 | 12 000 | 222 |
20. | Työttömyysturva | 1 635 317 | 2 261 105 | 1 978 426 | - 282 679 | - 13 |
31. | Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) | 7 955 | 16 500 | 19 726 | 3 226 | 20 |
50. | Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) | 561 500 | 883 300 | 815 000 | - 68 300 | - 8 |
51. | Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) | 146 000 | 150 705 | 168 600 | 17 895 | 12 |
52. | Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) | 714 530 | 939 700 | 910 600 | - 29 100 | - 3 |
(53.) | Valtionosuus työttömien koulutusetuuksista (arviomääräraha) | 151 639 | 205 700 | — | - 205 700 | - 100 |
55. | Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) | 16 716 | 21 200 | 24 500 | 3 300 | 16 |
56. | Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) | 36 978 | 44 000 | 40 000 | - 4 000 | - 9 |
30. | Sairausvakuutus | 1 220 321 | 1 284 000 | 1 315 750 | 31 750 | 2 |
60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 1 220 321 | 1 284 000 | 1 315 750 | 31 750 | 2 |
40. | Eläkkeet | 3 350 442 | 4 052 950 | 4 258 853 | 205 903 | 5 |
50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) | 47 200 | 51 000 | 51 900 | 900 | 2 |
51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 496 700 | 507 000 | 530 500 | 23 500 | 5 |
52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 87 800 | 124 000 | 127 000 | 3 000 | 2 |
53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) | 183 | 600 | 910 | 310 | 52 |
54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) | 15 219 | 15 750 | 16 000 | 250 | 2 |
(56.) | Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) | 4 639 | — | — | — | — |
57. | Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) | 23 820 | 24 700 | 4 343 | - 20 357 | - 82 |
60. | Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 2 674 881 | 3 329 900 | 3 528 200 | 198 300 | 6 |
50. | Veteraanien tukeminen | 393 299 | 365 603 | 342 972 | - 22 631 | - 6 |
30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) | 1 711 | 2 000 | 1 750 | - 250 | - 12 |
50. | Rintamalisät (arviomääräraha) | 64 433 | 56 500 | 50 000 | - 6 500 | - 12 |
51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) | 217 162 | 201 100 | 191 025 | - 10 075 | - 5 |
52. | Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 65 207 | 65 207 | 65 207 | — | — |
53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 3 100 | 3 100 | 3 100 | — | — |
54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) | 90 | 100 | 94 | - 6 | - 6 |
55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 3 500 | 3 500 | 3 500 | — | — |
56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 36 288 | 34 088 | 28 288 | - 5 800 | - 17 |
57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 1 808 | 8 | 8 | — | — |
60. | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | 470 937 | 504 440 | 535 640 | 31 200 | 6 |
30. | Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 200 | 200 | 0 |
31. | Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) | 39 120 | 27 300 | 24 000 | - 3 300 | - 12 |
32. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) | 40 000 | 40 000 | 40 000 | — | — |
33. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 100 589 | 104 170 | 109 170 | 5 000 | 5 |
34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 7 134 | 9 570 | 9 570 | — | — |
35. | Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) | 268 694 | 313 000 | 342 300 | 29 300 | 9 |
36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) | 600 | 600 | 600 | — | — |
(37.) | Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin | — | — | — | — | — |
(39.) | Valtionavustus sairaanhoitopiireille ja kunnille pandemiavarautumisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | — | — | — | — |
63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) | 3 500 | 3 500 | 3 500 | — | — |
64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 6 300 | 6 300 | 6 300 | — | — |
70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 59 390 | 53 118 | 62 702 | 9 584 | 18 |
01. | Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 28 490 | 21 418 | 25 352 | 3 934 | 18 |
20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 16 610 | 22 540 | 26 390 | 3 850 | 17 |
21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) | 930 | 1 000 | 1 000 | — | — |
22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) | 1 360 | 1 360 | 1 360 | — | — |
50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 9 300 | 4 100 | 5 700 | 1 600 | 39 |
51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 2 700 | 2 700 | 2 900 | 200 | 7 |
80. | Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta | 208 226 | 214 840 | 218 740 | 3 900 | 2 |
40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) | 192 327 | 195 800 | 199 700 | 3 900 | 2 |
41. | Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | — | 2 600 | 2 600 | — | — |
42. | Valtion korvaus poronhoitajien sijaisapukokeilun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | — | 300 | 300 | — | — |
50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) | 15 899 | 16 140 | 16 140 | — | — |
90. | Raha-automaattiyhdistyksen avustukset | 302 500 | 278 200 | 277 305 | - 895 | - 0 |
50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) | 302 500 | 278 200 | 277 305 | - 895 | - 0 |
Yhteensä | 10 030 749 | 11 528 787 | 11 636 487 | 107 700 | 1 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 4 148 | 4 105 | 3 9651) |
1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 602 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 411 henkilötyövuotta.