Talousarvioesitys 2010

1. Yhteenveto

Kansainvälinen talous

Maailmantalous ajautui syvään taantumaan kuluvan vuoden alkupuoliskolla.Tuotannon aleneminen on kuitenkin hidastunut vuoden toisella neljänneksellä,ja yritysten sekä kotitalouksien odotukset ovat muuttuneet myönteisemmiksi.Myös osakemarkkinoilla on ollut näkyvissä merkkejä talouden käänteestä.Rahoitusmarkkinoiden tila on kuitenkin edelleen epätasapainoinen.Rahoituksen riskilisät ovat alentuneet, mutta ovat edelleen korkeammallatasolla kuin ennen kriisiä. Erityisesti pitkäaikaisen rahoituksensaatavuudessa on ongelmia sekä pankeilla että yrityksillä.

Maailmantalouden odotetaan alkavan toipua loppuvuotta kohden.On kuitenkin ennenaikaista sanoa taantuman olevan jo ohi, ja jokatapauksessa lähivuosien kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Elpymistähidastaa myös kriisin yleismaailmallisuus. Lisäksi elpymisen ajoittuminenja nopeus vaihtelee maittain ja alueittain; Euroopassa talous kääntyneekasvuun hieman myöhemmin kuin muualla. Maailmankauppa supistuu tänävuonna n. 10 % ja tuotanto runsaan prosentin. Vuonna 2010molempien kasvuksi arvioidaan pari prosenttia, mikä on selvästivähemmän kuin kuluneen vuosikymmenen keskimääräinen kasvu. Kansainvälisentalouden kehitykseen liittyy vieläkin riskejä. Pankkien taseidentasapainottaminen etenkin Euroopassa ja luottotappioiden kasvu voivatkärjistää rahoitusmarkkinoiden kriisiä uudelleen, ja työttömyydenkasvu voi heikentää yksityisen kulutuksen elpymistä arvioitua enemmän.

Suomen kansantalous

Suomessa viennin arvioidaan supistuvan viidenneksellä tänä vuonnamutta kääntyvän niukkaan kasvuun ensi vuonna. Suomen talous on voimakkaastiriippuvainen viennistä, joten kokonaistuotanto supistui alkuvuonnavoimakkaasti. On kuitenkin näkyvissä merkkejä siitä, että taantumanpohja olisi saavutettu Suomessakin, ja talouden odotetaan kääntyvänparempaan loppuvuoden 2009 aikana. Kokonaistuotannon arvioidaanalkuvuoden jyrkän laskun seurauksena supistuvan vuositasolla mitaten6 % v. 2009. Vuonna 2010 bruttokansantuotteenkasvuksi ennakoidaan noin puoli prosenttia, mikä edellyttää Suomentärkeimpien kauppakumppaneiden talouksien elpyvän odotetusti.

Heikentyneen työllisyystilanteen takia kotitalouksien yhteenlasketutkäytettävissä olevat reaalitulot eivät tänä vuonna lisäänny palkkojennoususta ja valtion tuloveronkevennyksistä huolimatta. Lukumääräisestisuurimmalla osalla kotitalouksista reaaliset ansiotulot kuitenkinkasvavat tänä vuonna. Kotitaloudet ovat lisänneet säästämistäänmerkittävästi ja kulutus supistuu tänä vuonna lähes 3 %.Ostovoima kääntynee niukkaan kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyydenlisääntyessä kulutus supistuu edelleen hieman. Kuluttajahintojennousuksi arvioidaan v. 2009 vain 0,1 % ja 1,2 %v. 2010.

Työpaikat vähenevät paitsi viennin supistumisen myös kotimaisenkysynnän laskun seurauksena. Vuonna 2009 työllisten määrä väheneeyli 90 000 henkilöllä ja työllisyysaste laskee lähes kolmellaprosenttiyksiköllä alle 68 prosenttiin. Vuonna 2010 työllisten määrävähenee edelleen 64 000 henkilöllä ja työllisyysaste painuu66 prosenttiin. Vastaavasti työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin9 % ja v. 2010 nousee 10½ prosenttiin.

Talouspolitiikan linja

Talouskriisin aikana finanssipolitiikan tavoitteen asetannassaja mitoituksessa korostuu huoli työllisyydestä ja taloudellisestatoimeliaisuudesta. Finanssipoliittinen elvytys on ollut tuntuvaa sekäSuomessa että muissa maissa. Suomessa koko julkisen talouden rahoitusasemanheikkenemisestä tänä vuonna karkeasti puolet aiheutuu päätösperäisistä,kasvua tukevista toimista, ts. veronkevennyksistä ja menonlisäyksistä.Toinen puolet aiheutuu suhdanneherkkien verotulojen automaattisestapienenemisestä ja toisaalta suhdanneherkkien julkisten menojen,kuten työttömyysmenojen kasvusta. Hallituksen toimet ovat jakautuneetkarkeasti kahteen ryhmään: rahoituksen saatavuuden turvaamiseenja varsinaisiin elvytystoimiin. Elvytystoimilta on edellytetty, ettäne ovat nopeasti täytäntöön pantavissa ja vaikutuksiltaan mahdollisimmantehokkaita työllisyyden kannalta ja että niistä päästään aikanaaneroon nopeastikin.

Kokonaisuutena finanssipolitiikka on sekä tänä että ensi vuonnakokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa.

Elvytyksen rinnalla finanssipolitiikassa on katsottava kasvavassamäärin yhä kauemmaksi tulevaisuuteen. Ensi vuonna valtiontaloudenrahoitusasema uhkaa painua 6 % alijäämäiseksi suhteessakokonaistuotantoon ja koko julkinen talouskin 4½ % alijäämäiseksi.Yhteisen eurooppalaisen talouspolitiikan säännöstön alijäämäkriteeriylitetään siten ensimmäisen kerran euroaikana. Tilannetta pahentaase, että väestön ikääntymisen seurauksena eläkemenot kasvavat voimakkaastiensi vuosikymmenellä ja myöhemmin myös terveydenhoito- ja hoivamenojen kasvualkaa rasittaa julkista taloutta. Finanssipolitiikassa tarvitaankinstrategiaa ja toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa julkisen taloudenpitkän ajan kestävyyttä. Kestävyyttä voidaan parantaa periaatteessakolmella tavalla: rakenteellisilla uudistuksilla, veroja korottamallatai menoja leikkaamalla. Näistä vaihtoehdoista hallitus on tässävaiheessa painottanut julkisen talouden kestävyyttä kohentavia rakenteellisiauudistuksia, joista keskeisin on työurien pidentäminen.

Tuottavuuden parantaminen

Väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu ja julkisentalouden kestävyyden varmistaminen edellyttävät julkisen hallinnonsekä julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä.Heikentyneen taloustilanteen julkiselle taloudelle aiheuttamat menopaineet jajulkisen sektorin pitkän aikavälin kestävyysongelmien kärjistyminenlisäävät näiden toimien tarvetta. Tuottavuuden parantamiseen tähdätäänkunta- ja palvelurakennehankkeella, valtion tuottavuusohjelman hallinnonalakohtaisillatoimilla ja yhteisten palvelujen tehostamisella. Valtionhallinnontuottavuusohjelman toimenpiteet johtavat valtion henkilöstömääränpienenemiseen n. 9 600 henkilötyövuodella vuoteen 2011mennessä ja tämän lisäksi vuoteen 2015 mennessä 4 800 henkilötyövuodella.Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaanoudattaen ja ne sovitetaan henkilöstön palvelussuhteen turvaamisen,työn jatkuvuuden, eläkkeelle siirtymisen myöhentymisen ja työelämänlaadun kehittämisen tavoitteisiin. Vuonna 2010 tuottavuutta parantavattoimenpiteet vähentävät henkilöstötarvetta 2 417 henkilötyövuodella(yliopistot mukaan lukien). Vastaavasti koko luonnollisen poistumanarvioidaan olevan v. 2010 n. 5 800 henkilöä, joistayli on 3 000 siirtymää eläkkeelle. Tässä arviossa on oletettuviime vuosien myönteisen kehityksen eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestäjatkuvan.

Kuntien tuottavuutta parannetaan Paras-uudistuksella. Hallituslinjasi politiikkariihessään helmikuussa 2009, että 20 suurintakuntaa velvoitetaan laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmatja että kunnille ja kuntayhtymille asetetaan tuottavuuden parantamistakoskevat valtakunnalliset tavoitteet hyödyntäen kehitettäviä tuottavuus-ja kustannuslaskentamittareita. Lisäksi yhteistyössä Kuntaliitonkanssa on käynnistetty normitalkoiden valmistelu.

Tuloarviot

Vuonna 2010 valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoaarvioidaan 37,2 mrd. euroa. Tuloista 31,0 mrd. euroa eli 83 %on veroja ja veronluonteisia tuloja. Verrattuna vuoden 2009 tuloarvioon(ml. hallituksen esitys toiseksi lisätalousarvioksi) varsinaistentulojen arvioidaan v. 2010 vähenevän 1,6 % javerotulojen 1,5 %. Valtion sekalaisten tulojen arvioidaankasvavan v. 2010 noin 5 %, ja korkotulojen javoiton tuloutusten alenevan noin viidenneksellä. Talouden kääntyminentaantumaan alensi voimakkaasti suhdanneherkkien yhteisö- ja pääomatuloverojentuottoa v. 2009. Yritysten tulokset ovat heikentyneet merkittävästiv. 2009, ja kotitalouksien pääomatulojen arvioidaan laskevan neljänneksellä.Lisäksi valtion yhteisöverokertymää pienentää se, että valtion osuuttayhteisöveron tuotosta alennettiin kuntien ja seurakuntien hyväksi10,8 prosenttiyksiköllä verovuosille 2009—2011. Vuonna2010 valtion yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan, mutta ansiotulo-ja arvonlisäveron tuotto alenee edelleen sekä tulopohjien alenemisenettä veroratkaisujen seurauksena. Vuoden 2008 tilinpäätökseen verrattunakuluvan vuoden verotuloarvio on vajaat 5,8 mrd. euroa alempi javuoden 2010 verotuloarvio edelleen vajaat 0,5 mrd. alempi.

Ensi vuodelle ehdotettavilla veroperustemuutoksilla estetäänpalkansaajien verotuksen kiristymistä ansiotason nousun ja vakuutetunmaksuihin odotettavissa olevan nousun takia. Eläkkeensaajien verotustakevennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että eläketulon veroaste onedellä mainittujen veroperustemuutosten jälkeen korkeintaan palkkatulonveroasteen tasolla. Pienituloisimpien verotusta kevennetään korottamallakunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää. Nämä veroperustemuutoksetalentavat valtion tuloveron tuottoa 630 milj. eurolla.

Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta laskee 12 prosenttiin 1.10.2009.Hallitus ehdottaa, että 1.7.2010 lähtien kaikkia arvonlisäveroprosenttejakorotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä ja samalla ravintolaruoanarvonlisävero alennetaan elintarvikkeiden arvonlisäveron tasolle.Nämä muutokset vähentävät arvonlisäveron tuottoa nettomääräisestinoin 350 milj. eurolla v. 2010. Tupakkaveron tuotto kasvaa 22 milj.eurolla tupakkatuotteiden veronkorotuksen seurauksena.

Määrärahat

Valtion talousarvion määrärahoiksi vuodelle 2010 ehdotetaan50,2 mrd. euroa, mikä on 8 % enemmän kuin vuoden 2009 varsinaisessatalousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvion rakennemuutoksethuomioiden määrärahat kasvavat reaalisesti 7 %. Hallinnonalojenmenot kasvavat reaalisesti 7½ % ja valtionvelan korkomenojenarvioidaan pienentyvän 4,5 %. Hallinnonalojen määrärahojenlisäys aiheutuu lähinnä elvytystoimista sekä suhdanneluonteistenmenojen kasvusta. Kehyksen ulkopuolisten menojen kasvun osuus hallinnonalojenmäärärahojen lisäyksestä on noin kolme neljännestä. Kehyksen ulkopuolistenmenojen lisäyksestä 1,25 mrd. euroa aiheutuu viennin rahoittamiseenmyönnettyjen lainavaltuuksien maksatuksista, noin 0,6 mrd. euroatyöttömyysturva-, perustoimeentulotuki- ja asumistukimenojen kasvustaja noin 1,0 mrd. euroa työnantajan kansaneläkemaksun poistamisenseurauksena kasvavista kansaneläkemenoista.

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino,milj. euroa

¹⁾ Sisältää nettoutettunavelanhallinnan menoja 6 milj. euroa v. 2008, 48 milj. euroav. 2009 ja 50 milj. euroa v. 2010.

Jakamaton varaus

Talousarvioesityksen kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi vuodelle2010 ehdotetaan 36,6 mrd. euroa, jolloin niin sanotuksi jakamattomaksivaraukseksi jää 48 milj. euroa 300 milj. euron lisätalousarviovarauksenlisäksi.

Menojen uudelleenkohdennukset

Taloustilanteen vaatiman liikkumatilan luomiseksi ja politiikanpainopistemuutosten mahdollistamiseksi hallitus esittää kaikillehallinnonaloille kohdistuvia 226 milj. euron uudelleenkohdennuksia.Virastojen toimintamenoja alennetaan yhteensä 56 milj. eurolla.Kehitysyhteistyömäärärahoja vähennetään 60 milj. eurolla kehyspäätökseenverrattuna. Kehitysyhteistyömäärärahat suhteessa bruttokansantuloonovat tämän jälkeen 0,55 %, mikä ylittää 0,51 prosentin tavoitetason.Kansaneläkerahaston maksuvalmiusvaatimusta alennetaan 5 prosentista3,5 prosenttiin, mikä vähentää valtion menoja 38 milj. euroa.

Syntyvää liikkumavaraa kohdennetaan mm. työllistämiseen, ammatillisenkoulutuksen lisäämiseen, kuntatalouden tukemiseen ja talouden kasvupotentiaaliavahvistaviin investointeihin.

Työllisyyttä tukevia investointeja ja muita toimenpiteitälisätään ja aikaistetaan

Investointien aikaistamiskokonaisuudessa rahoitusta ehdotetaankohdennettavaksi investointien aikaistamiseen sekä muihin toimenpiteisiin,joilla pyritään nopeisiin työllisyysvaikutuksiin kustannustehokkaasti.Painoarvo on toimilla, jotka tukevat pidemmän aikavälin talouskasvua mm.edistäen innovaatioita, hyödyntäen tietotekniikkaa ja ottaen huomioonympäristö- ja ilmastonäkökohdat. Toimet on kohdennettu erityisestiongelmista kärsiville toimialoille.

Investointien aikaistamiskokonaisuuden ehdotukset jakautuvatvuoden 2009 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja vuoden 2010 talousarvioesitykseen.Toimenpiteet käynnistäisivät kaikkiaan n. 1,7 mrd. euron hankkeet,kun mukaan lasketaan kuntien ja yksityisen sektorin panostukset.Kaikkiaan yli 10 000 henkilötyövuotta luovan toimenpidekokonaisuudenkustannus valtion budjettitaloudelle on n. 330 milj. euroa jakautuenusealle vuodelle. Vuodelle 2010 aiheutuu menoja yhteensä noin 80milj. euroa.

Työllisyys- ja koulutustoimenpiteitä lisätään

Talousarvioesitys sisältää useille hallinnonaloille kohdistuvan70 milj. euron toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on nopeastija tehokkaasti tukea työllistymistä sekä sitä tukevaa koulutusta.Samalla tuetaan tulevan talouskasvun edellytyksiä.

Lisämääräraha kohdistetaan nuorten ammatilliseen koulutukseenja vastavalmistuneiden työllistämiseen, aikuisväestön osaamisenkehittämiseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä muuntokoulutukseenja maahanmuuttajien koulutukseen. Toimenpidekokonaisuuden suuntaamisessaon otettu huomioon mm. päätettyjen elvytystoimenpiteiden myötä kasvavatyövoiman kysyntä eri aloilla. Määrärahoja kohdistetaan myös valmistuvienpoliisien työllistämiseen ja puolustusvoimien kuljettajakoulutukseen.Lisäksi maahanmuuttajien työllistämiseen ja kotouttamiseen kohdistuviinaiesopimuksiin pääkaupunkiseudun kuntien kanssa varataan 2 milj.euroa.

Talousarvioesitykseen sisältyvien lisäysten seurauksena työllistämis-,koulutus- ja erityistoimenpiteiden määrärahat nousevat kaikkiaan561 milj. euroon vuoden 2009 varsinaisen talousarvion 477 milj.eurosta. Lisäksi työllisyys- ja koulutustoimenpiteiden rahoitukseenon tarkoitus kohdentaa talousarviossa ESR-ohjelmaan varattua rahoitusta.Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä arvioidaan v. 2010olevan keskimäärin 89 500 henkilöä. Tämä vastaa n. 21 prosentinaktivointiastetta.

Opetusministeriön hallinnonalalle kohdennetaan talousarvioesityksessäyhteensä n. 26 milj. euroa, jolla koulutuspaikkojen lukumäärää kasvatetaanv. 2010 yhteensä 5 200:lla, kun lisäyksessä on huomioitumyös vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa päätetyt koulutuspaikkalisäykset.

Nuorten työpajatoimintaan kohdistetaan 0,5 milj. euron lisäysja etsivään työparitoimintaan 2,15 milj. euron lisäys.

Aikuiskoulutustukea uudistetaan 1.8.2010 alkaen. Työssä olevilletarkoitettua aikuiskoulutusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetäänsiten, että työhistoriaan perustuvasta ansaintaperiaatteesta luovutaan.Kahdeksan vuotta työhistoriaa oikeuttaisi aikuiskoulutustuen saantiinyhteensä 18 kuukauden ajan kerran työelämän aikana. Aikuiskoulutustukeenehdotetaan tämän vuoksi 3,2 milj. euron lisämäärärahaa vuodelle2010.

Kuntouttavaa työtoimintaa laajennetaan siten, että aktivointisuunnitelmanlaadintaan ja työtoimintaan osallistuvan velvoittavuuden ikärajapoistetaan vuoden 2010 alusta. Tämä lisää valtion menoja 2,1 milj.eurolla ja työmarkkinatukimomentilta maksettavia ylläpitokorvauksia1 milj. eurolla.

Työttömyysturva ja työttömien koulutusetuudet

Työttömyysturvaa ja työttömien koulutusetuuksia uudistetaanvuoden 2010 alusta lukien. Osana uudistuksia vuoden 2010 alustaotetaan käyttöön aktiivitoimenpiteiden ajalta maksettava korotettutuki myös työttömyysturvan perusturvassa. Uudistukset lisäävät menojarunsaalla 104 milj. eurolla, josta valtion osuus on vajaa 25 milj.euroa. Vuorotteluvapaa vakinaistetaan.

Yritysten toimintaedellytykset

Finnvera Oyj:n erityiskorkotukilainojen myöntämisvaltuuteenehdotetaan 10 milj. euron lisäystä, millä tuetaan mm. naisyrittäjyyttä,aloittavien yritysten selviytymistä ja kasvuyrittäjyyttä. FinnveraOyj:n rahoitustoiminnan kannalta riittävän vakavaraisuuden turvaamiseksiehdotetaan yhteensä 30 milj. euron lisäpääomitusta.

Kansainvälistymishankkeiden tukemiseen lisätään noin 6 milj.euroa. Lisäpanostusta suunnataan erityisesti ympäristöteknologianja puutuote- ja puurakentamisen aloille.

Väylähankkeet

Perusväylänpidon menoihin osoitetaan määräraha- ja tulorahoitustanoin 964 milj. euroa. Vuonna 2010 käynnistyy kaksi elinkaarihanketta:E18 Koskenkylä—Kotka (valtuus 650 milj. euroa) ja Kokkola—Ylivieska-rataosankaksoisraide (valtuus 660 milj. euroa). Lisäksi Seinäjoki—Oulu-ratahankkeeseenosoitetaan 40 milj. euroa. Kahden uuden maantielautan hankinta aikaistetaan,mistä aiheutuu vuodelle 2010 menoja 2,6 milj. euroa. Vaalimaan rekkaparkkihankkeestaluovutaan.

Laajakaistaverkkojen rakentamista nopeutetaan korottamalla valtiontukea 4 milj. eurolla 12,5 milj. euroon v. 2010. Hankkeella tuetaanhaja-asutusalueille rakennettavia tietoliikenneyhteyksiä.

Sosiaalietuudet ja -palvelut

Kansaneläkettä ja muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia,kuten työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja elatustukea,ei kuluttajahintojen ennustetusta laskusta huolimatta alenneta v.2010, mikä lisää valtion menoja 33 milj. eurolla. Avo- ja laitoshoidonrajanvedon poistoa ehdotetaan jatkettavan siten, että laitoshoidossaoleville vammaisetuuteen oikeutetuille maksettaisiin vammaisetuutta1.1.2010 lukien. Kansaneläkevakuutuksen osalta lisämäärärahan tarveon 62 milj. euroa, mutta valtionosuuksia kunnille vähennetään vastaavasti. Lisäksiylimääräistä rintamalisää saavan rintamaveteraanin korotettuun taiylimpään hoitotukeen maksetaan 50 euron suuruista rintamalisää 1.9.2010lukien. Tämä lisää valtion menoja 1,2 milj. euroa.

Työnantajan kansaneläkemaksu poistetaan kokonaan 1.1.2010. Tätäon edeltänyt ko. maksun alentaminen 0,801 %-yksiköllä 1.4.2009.Työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen lisää valtion menoja kansaneläke-etuuksienrahoitukseen vuositasolla noin 1,1 mrd. eurolla. Uudistuksen nettovaikutuson arvioitu 0,8 mrd. euroksi.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden 21 milj.euron korotus kohdistetaan mm. 1.9.2009 voimaan tulevan vammaispalvelulainuudistuksen toteuttamiseen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon jaäitiys- ja lastenneuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollonja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen.

Kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään pneumokokkirokote 1.8.2010alkaen, mikä lisää menoja 6 milj. eurolla v. 2010.

Isäkuukautta pidennetään kahdella viikolla. Osittaista hoitorahaakorotetaan 20 eurolla ja oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaankoskemaan myös yrittäjiä. Tämän arvioidaan lisäävän menoja 3,1 milj.eurolla, josta valtion osuus on 1,55 milj. euroa.

Maatalousyrittäjien lomituspalvelut

Maatalousyrittäjien vuosilomapäiviä lisätään yhdellä päivällä,mikä lisää valtion menoja 4 milj. eurolla. Turkistuottajien lomituspalvelutkäynnistyvät v. 2010 siten, että turkistuottajilla on mahdollisuus14 päivän vuosilomaan ja maksulliseen lisävapaaseen. Tähän varataan2,6 milj. euroa. Poronhoitajien sijaisapukokeilu alkaa vuoden 2010alussa ja siihen ehdotetaan 0,3 milj. euroa.

Maahanmuutosta aiheutuvat menot kasvavat

Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Tästäjohtuen hakijoiden vastaanoton kustannukset sekä pakolaisista jaturvapaikanhakijoista kunnille maksettavat korvaukset ovat lisääntyneetja näihin menoihin ehdotetaan 76 milj. euron lisäystä.

Valtion tukema asuntotuotanto ja korjausrakentaminen

Talonrakennusalan vaikeuksien lievittämiseksi ja asuntorakentamisenylläpitämiseksi valtion tukeman asuntotuotannon poikkeuksellisenkorkea taso säilytetään elvytyssyistä myös v. 2010, jollekorkotukilainavaltuudeksi ehdotetaan edelleen 1 670 milj.euroa eli noin kolminkertaisesti v. 2008 toteutuneeseenverrattuna. Myös vuokra-asuntojen rakentamisen käynnistysavustusten myöntämistäjatketaan. Erityisryhmien asuntojen rakentamista tuetaan 85 milj.euron investointiavustuksilla. Korjaustoimintaa elvyttävien asunto-osakeyhtiöidenja vuokrataloyhtiöiden suhdanneluonteisten korjausavustusten myöntämistäjatketaan 31.3.2010 saakka, jonka jälkeen suhdanneavustuksia myönnetään31.12.2010 saakka vain energiatehokkuuden parantamiseen tai uusiutuviinenergialähteisiin siirtymiseen. Edellä mainittuihin suhdanneavustuksiinvarataan maksatusmäärärahaa 99 milj. euroa ja asuntojen pysyväisluonteisiinenergia- ja korjausavustuksiin 249,5 milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöt -liikelaitokselle osoitetaan investointivaltuutta270 milj. euroa valtion rakennusten korjaustöiden aikaistamiseksi.

Koulujen, terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien homekorjausavustuksialisätään yhteensä 58,5 milj. euron jälkirahoitteisella valtuudella.

Kuntatalous

Kuntatalouden tila on kiristynyt v. 2009 nopeasti,kun taantuman seurauksena yhteisöveron tuotto on romahtanut. Vuonna2010 kuntien verotulojen arvioidaan sekä tuloveronkevennysten ettätyöttömyyden kasvun takia vähenevän vuodesta 2009 hieman, vaikkakuntien osuutta yhteisöverosta ja kiinteistöveron ala- ja ylärajojaon korotettu. Valtionosuudet kasvavat veronkevennysten kuntakompensaatioidenja indeksikorotusten vuoksi. Verotulojen nopea putoaminen merkitseekuntien vuosikatteiden heikkenemistä sekä tänä että ensi vuonna,koska kunnat eivät pysty hillitsemään menojen kasvua yhtä nopeasti.Kuntatalouden lähtötilanne taantumaan on pitkään jatkuneesta nopeastatalouskasvusta huolimatta varsin heikko menojen ja lainakannan nopeankasvun vuoksi. Kunnat joutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemäänmenojen kasvua.

Kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Nykyiset sektorikohtaisetkuntien valtionosuudet yhdistetään peruspalvelujen järjestämiseentarkoitetuksi valtionosuudeksi. Uudistuksen myötä esi- ja perusopetuksenoppilaskohtainen valtionosuus muuttuu ikäluokan asukasmäärään perustuvaksija valtionosuusprosentti yhtenäistetään.

Vuonna 2010 kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdäänylimääräinen 30 milj. euron korotus. Sen lisäksi poikkeuksellisenharvaan asutuille ja saaristoisille kunnille kohdennetaan valtionosuusjärjestelmänsisältä yhteensä 30 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuudenkorotus, joka sisältyy yhdistettyyn valtionosuusmomenttiin, on 20milj. euroa eli 5 milj. euroa vuotta 2009 enemmän.

Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaanmenojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena parantavankuntien rahoitusasemaa vuoteen 2009 verrattuna nettomääräisesti209 milj. euroa.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2010 on 13,0 mrd. euroa alijäämäinen.Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa.

Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämänarvioidaan olevan v. 2010 noin 6 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Taulukko 2. Budjettitalouden ja rahastotalouden tasapaino,milj. euroa

¹⁾ Ml. hallituksen esitys toiseksi lisätalousarvioksi.

²⁾ Budjettitaloudenja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteenkeskinäisten siirtojen vuoksi.

Valtionvelka

Vuoden 2010 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velka)arvioidaan olevan n. 78 mrd. euroa, mikä on n. 44 % suhteessabruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 2,1mrd. euroa. Lyhyiden korkojen painuminen historiallisen matalalleon ensi vaiheessa alentanut korkomenoja enemmän kuin velan kasvuon ehtinyt niitä lisätä. Velkakannan kasvaessa ja yleisen korkotasonpalatessa lähemmäksi pitkän aikavälin keskiarvotasoa on siksi odotettavissavaltionvelan korkomenojen mittava kasvu.

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % suhteessaBKT:een