Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2010

2. Lähivuosien talousnäkymätPDF-versio

2.1. Kansainvälinen talous

Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskollaja ajautui syvään taantumaan kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Reaalitaloudentaantuman laukaisi rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen. Rahoitusmarkkinoidentila on yhä epätasapainoinen pankkien taseiden hienoisesta parantumisestahuolimatta. Riskilisät, jotka heijastuvat luotonantoon ja korkotasoon,ovat alentuneet mutta ovat edelleen korkealla tasolla. Varsinkinpitkäaikaisen rahoituksen saatavuudessa on ongelmia sekä pankeilleettä yrityksille lähitulevaisuudessa. Kansainvälinen talous alkaatoipua loppuvuotta kohden.

Globaalin taloustaantuman seurauksena elvytystoimet monessamaassa ovat olleet tasoltaan ennätyksellisiä ja hyvin laaja-alaisia.Rahoitusjärjestelmän toimintaa on tuettu useilla tavoilla, esimerkiksijulkisen vallan takauksilla, ja lisäksi keskuspankkien harjoittamarahapolitiikka on ollut kasvua tukevaa. Finanssipolitiikan puolellajulkista kulutusta on lisätty ja investointiohjelmia käynnistetty.Massiivisen julkisen elvytyksen tehokkuuden arviointi on kuitenkinvielä ennenaikaista, mutta vaikuttaa uskottavalta, että elvytystoimenpiteilläon ollut vaikutusta viimeaikaisiin rohkaiseviin tietoihin taloudellisestaaktiviteetista sekä ulkomailla että kotimaassa. Kestävälle kasvu-urallepalautuminen edellyttää luottamuksen vahvistumista ja markkinavetoisenkasvun käynnistymistä. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessaon otettava huomioon, että finanssipolitiikkaa joudutaan monissamaissa kiristämään julkisen talouden suuren velkaantumisen takiaja myös elvyttävän finanssipolitiikan teho heikkenee ajan saatossa.Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että julkisen vallan toimeteivät johda protektionismiin eivätkä myöskään syrjäytä yksityisensektorin toimeliaisuutta ja sitä kautta tulevaa kasvupotentiaalia.

Maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa lientymisen merkkejä.On kuitenkin ennenaikaista sanoa taantuman olevan jo ohi, ja jokatapauksessa lähivuosien kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Tuotannonpuoli vuotta jatkunut jyrkkä supistuminen loiveni vuoden 2009 toisella neljännekselläsamalla kun rahoitusmarkkinoiden ongelmat edelleen lieventyivät.Sekä yritysten että kotitalouksien odotukset ovat muuttuneet myönteisemmiksi.Kansainvälisillä osakemarkkinoilla talouden käänteeseen viittaaviamerkkejä on ollut näkyvissä keväästä lähtien. Tuotantotarvikkeidenja öljyn hinnat ovat kääntyneet uudelleen nousuun, kun varastoton saatu sopeutettua alemmalle kysynnän tasolle. Muutoksia vahvistaakorkojen aleneminen, mikä on siirtänyt kiinnostusta korkoinstrumenteistaosake- ja raaka-ainemarkkinoille. Kansainvälinen inflaatio pysyykokonaisuutena jatkossakin matalana, mutta deflaation vaara on vähäinen.

On syytä olettaa, että maailmantalouden elpyminen tulee olemaanhidasta, sillä mm. työttömyyden kasvu teollistuneissa maissa pitääkotitaloudet varovaisina. Elpymistä vaikeuttaa ja hidastaa myösse, että kriisi on yleismaailmallinen. Näyttää myös siltä, ettäelpymisen ajoittuminen ja vahvuus vaihtelevat maittain ja alueittain.Tilanne on paras Aasian suurissa kehittyvissä talouksissa ja senmyötä kasvu alkaa kohentua vähitellen myös Japanissa. Yhdysvalloissataloustilanteen arvioidaan vakiintuvan vuoden loppuun mennessä.Euroopassa toipuminen voi ajoittua hieman myöhemmäksi kuin muualla.Maailmankauppa supistuu tänä vuonna kymmenkunta prosenttia ja maailmantalousrunsaan prosentin. Molempien kasvuksi arvioidaan v. 2010 pariprosenttia, eli selvästi vuosikymmenen keskiarvoa vaimeampaa kasvua.Kansainvälisessä taloudessa on edelleen olemassa riskejä, joidentoteutuminen merkitsisi orastavan elpymisen loppumista. Pankkientaseiden tasapainottaminen etenkin Euroopassa ja luottotappioidenkasvu voivat kärjistää rahoitusmarkkinoiden kriisiä uudelleen. Työttömyydenkasvu voi niin ikään hidastaa kulutuskysynnän elpymistä arvioituaenemmän.

2.2. Suomen kansantalouden kehitys

Maailmankaupan supistuminen sekä suhdanneherkkien investointihyödykkeidensuuri paino viennissä ovat vaikuttaneet voimakkaasti viennistä riippuvaisenSuomen taloudelliseen aktiviteettiin. Bruttokansantuotteen supistuminenon vuoden 2009 alkupuolella ollut voimakasta, mutta myös kotimaassaon saatu alustavia arvioita taantuman pohjan saavuttamisesta. Eritoten sekäkuluttajien että yritysten odotuksia kuvaavat barometriaineistotnäyttäisivät toipumisen merkkejä vuoden jälkipuoliskolta alkaen.Talouden odotetaan meilläkin piristyvän loppuvuotta kohden, muttaalkuvuoden heikkouden takia bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvanSuomessa keskimäärin 6 % v. 2009. Jos Suomen tärkeimpienkauppakumppaneiden taloudet elpyvät odotetusti, vientiteollisuudenennakoidaan vetävän bruttokansantuotteen ensi vuonna pieneen, noinpuolen prosentin kasvuun.


Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—-2010**

Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—-2010** Taulukko 3. Kansantalouden kehitys Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

  2006 2007* 2008* 2009** 2010**
           
Bruttokansantuotekäyvin hinnoin, mrd. euroa 167,0 179,7 184,7 175 177
Bruttokansantuote,määrän muutos, % 4,9 4,2 1,0 -6 ½
Työttömyysaste,% 7,7 6,9 6,4 9 10½
Työllisyysaste,% 68,9 69,9 70,6 68 66
Kuluttajahintaindeksi,muutos, % 1,6 2,5 4,1 0 1
Pitkät korot(valtion obligaatiot, 10 v), % 3,8 4,3 4,3 4 4

Ulkomaankauppa

Pitkään jatkunut vientivetoinen talouskehitys katkesi taantumanmyötä. Viime vuonna viennin bkt-osuus nousi ennätykselliseen 47prosenttiin. Taantuman seurauksena Suomen perinteisten kauppakumppaneidentuontikysyntä on ollut varsin heikkoa. Kuluvan vuoden alkupuoliskollatavaraviennin arvo väheni runsaan kolmanneksen edellisen vuodenvastaavasta ajanjaksosta. Viennin määrä on kuitenkin osoittanutvakiintumisen merkkejä. Kun suhdanteiden ennustetaan kääntyvän paremmaksimm. Saksassa ja Ruotsissa loppuvuoden aikana ja raaka-aineiden hintojennormalisoituminen tukee Venäjän vähittäistä elpymistä, on olemassaperusteita Suomen viennin vahvistumiselle vuoden loppupuoliskolla.Silti vienti tulee tänä vuonna supistumaan runsaan viidenneksenja myös vientihinnat alenevat tuntuvasti. Viennin määrän ennustetaankasvavan ensi vuonna niukasti, vain pari prosenttia.

Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonti vähentyy tänävuonna tuntuvasti seuraten tiukasti teollisuuden tuotanto- ja vientinäkymienkehitystä. Varastojen sopeuttaminen kysyntää vastaaviksi osaltaanvähentää tuontia. Koneiden ja laitteiden tuonti vähenee merkittävästi,koska yritykset lykkäävät investointihankkeitaan. Kuluvana vuonnatuonnin määrä laskee noin viidenneksen ja tuontihinnat alenevatlähes 10 %. Vaihtosuhteen vuosia jatkunut heikkeneminen kuitenkinkeskeytyy. Vuonna 2010 tuonti jatkuu vaisuna vähentyen prosentin.Kuluvana vuonna vaihtotaseen ylijäämä suhteessa kokonaistuotantoonalenee noin 1,5 prosenttiin viimeisten kymmenen vuoden keskimääräisestä6 prosentista.

Kulutus

Palkansaajien reaaliansiot kohosivat alkuvuonna 3½ %viime vuodesta. Heikentyneen työllisyystilanteen takia kotitalouksienyhteenlasketut käytettävissä olevat reaalitulot eivät tänä vuonnalisäänny palkkojen noususta ja tuloveronkevennyksistä huolimatta.Kotitalouksien kulutusmenot kääntyivät laskuun vuosi sitten ja laskuvauhtikiihtyi alkuvuonna. Kulutuksen supistuminen on ollut laaja-alaista,sillä kotitaloudet ovat tinkineet sekä tavaroiden että palveluidenhankinnoistaan. Kotitaloudet ovat näin ollen lisänneet säästämistäänmerkittävästi. Toisaalta kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvujatkui vuoden alkupuoliskolla, vaikkakin hitaampana kuin vuottaaiemmin. Kulutus supistuu tänä vuonna lähes 3 %. Ostovoimakääntynee niukkaan kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyyden edelleenlisääntyessä kotitalouksien varovaisuus jatkunee ja kulutus supistuuedelleen hieman. 

Investoinnit

Investoinnit vähenevät tänä vuonna n. 10 %. Kaikkientehdasteollisuuden toimialojen investoinnit alenevat, ja erityisestimetsä-, kone- ja metalliteollisuudessa lasku on voimakasta. Myös asuinrakennusinvestointienmäärä vähenee tänä vuonna, mutta todennäköisesti ei enää ensi vuonna.Maa- ja vesirakennusinvestoinnit pienenevät tänä vuonna, mutta kääntyvätnousuun v. 2010. Kone- ja laiteinvestoinnit laskevat molempinavuosina. Kaikkiaan kokonaisinvestoinnit alenevat ensi vuonna vielä5—6 %.

Työllisyys

Kuluvana vuonna työpaikat vähenevät erityisesti viennin supistumisenmutta myös kotimaisen kysynnän laskun johdosta. Työllisten määräjää yli 90 000 pienemmäksi kuin v. 2008 ja työllisyysastealenee alle 68 prosenttiin. Työttömyysaste nousee tänä vuonna keskimäärin9 prosenttiin. Vuonna 2010 työvoiman kysyntä jatkaa laskuaan runsaalla64 000 hengellä työllisyysasteen alentuessa 66 prosentintuntumaan eli kymmenen vuoden takaiselle tasolleen. Työttömyysastenousee keskimäärin 10½ prosenttiin ja työttömänä on noin 280 000henkilöä. Vakavaksi ongelmaksi nousee työttömyysaikojen pidentyminenja sitä kautta myös rakenteellinen työttömyys alkaa lisääntyä.

Palkka- ja hintakehitys

Raaka-aineiden hinnat ovat olleet lievässä nousussa viime vuodenloppupuoliskolla tapahtuneen voimakkaan alentumisen jälkeen. Teollisuudentuottaja- ja tuontihinnat seuraavat vähitellen raaka-aineiden hintauraa.Kuluttajahintojen nousu on lähes pysähtynyt ja joinakin kuukausinakuluttajahintaindeksi alenee edelliseen kuukauteen verrattuna. Hintojaalentaa vielä lainakorkojen, asuntojen ja polttonesteiden halpeneminen,mutta loppuvuoden käänne on jo näkyvissä. Vuoden alkupuolella toteutettualkoholi- ja tupakkatuotteiden verojen korotus nostaa hintatasoavajaalla puolella prosentilla. Lokakuussa alkoholiveroa korotetaanvielä uudelleen, kun taas elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan.Vuonna 2009 kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvo nousee vain 0,1 %.

Vuonna 2010 tuonti- ja tuotantohinnat jatkavat maltillista nousuaja työvoimakustannusten nousu tulee myös olemaan hidasta. Asuntohinnatja korot eivät enää alene. Tupakkaveroa korotetaan vuoden 2010 alustalukien. Heinäkuussa toteutettavat arvonlisäveron yleinen korotus,ravintolaruoan arvonlisäveron alennus sekä makeisveron käyttöönottoja virvoitusjuomaveron korotus nostavat kuluttajahintoja puolellaprosentilla. Kuluttajahintojen nousuksi ennustetaan hieman yli yksiprosenttia.

2.3. Julkisen talouden näkymät

Kansantalouden kokonaistuotannon supistuminen on heikentänytjulkisen talouden tilaa tuntuvasti. Julkisen talouden verotulojenkehitykseen keskeisesti vaikuttavat tekijät, kuten yksityinen kulutus,yritysten tuloskehitys ja palkkasumma, ovat kääntyneet laskuun.Vastaavanlaista veropohjan laaja-alaista supistumista ei ole koettusitten 1990-luvun laman. Tulojen vähentyessä julkisen talouden menojenkasvu on samanaikaisesti jatkunut nopeana. Menojen kasvua voimistavatns. automaattiset vakauttajat, kuten työttömyysturva, joka vaimentaaosaltaan talouden aktiviteetin laskua. Myös hallituksen päätöksetelvyttävistä toimenpiteistä ovat kasvattaneet menoja. Kun otetaanlisäksi huomioon aiemmin päätetyt veronkevennykset, finanssipolitiikka ontaloudellista toimeliaisuutta tukevaa.

Suhdannetilanteen heikkenemisen vaikutukset eivät vielä tänävuonna näy täysimääräisesti julkisen talouden rahoitusasemassa,jonka arvioidaan ensi vuonna edelleen heikentyvän työttömyyden lisääntyessä.Julkisen talouden rahoitusaseman voimakas heikkeneminen lisää paineita korjaaviintoimenpiteisiin.

Julkisen talouteen ensi vuonna syntyvä kansantalouden tilinpidonmukainen alijäämä on noin 8 mrd. euroa. Julkisen talouden velkalisääntyy vielä tätäkin enemmän, koska tilinpidon mukaisessa rahoitusjäämässäei oteta huomioon mm. finanssisijoituksia. Esimerkiksi valtion myöntämätvientiluotot kasvattavat velanottotarvetta tilinpidon mukaista alijäämääsuuremmaksi. EMU-velka kohoaakin ensi vuonna 48 prosenttiin kokonaistuotantoonsuhteutettuna.


Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen

Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—-2010** Taulukko 3. Kansantalouden kehitys Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan

Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan

  2005 2006 2007 2008* 2009** 2010**
  suhteutettuna bruttokansantuotteeseen,prosenttia
             
Verot ja sosiaaliturvamaksut 43,9 43,4 42,9 43,0 41,6 41,0
Julkisyhteisöjenmenot 50,3 48,7 47,3 49,0 54,6 55,8
Julkisyhteisöjennettoluotonanto 2,6 3,9 5,2 4,4 -2,7 -4,5
  Valtionhallinto 0,4 0,9 2,1 0,9 -4,6 -6,1
  Paikallishallinto -0,7 -0,3 -0,1 -0,2 -0,5 -0,5
  Työeläkelaitokset 3,0 3,2 3,0 3,7 2,7 2,5
  Muutsosiaaliturvarahastot 0,0 0,2 0,3 0,1 -0,3 -0,4
Perusjäämä 2,4 3,5 4,6 3,3 -3,9 -5,6
Julkisyhteisöjenvelka (EMU) 41,8 39,3 35,2 34,2 41,4 48,2
Valtionvelka 38,2 35,3 31,2 29,4 36,9 43,9

Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta.Taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen näkyy voimakkaimmin yhteisö-,pääomatulo- ja autoverojen tuotossa. Valtion verotulot supistuvatkuluvana vuotena 14 %. Ensi vuonna verojen tuotto pieneneeedelleen hieman yli prosentin. Kokonaistuotannon kehityksessä tapahtuvakäänne parempaan ei vielä ensi vuoden aikana näy verotulojen lisääntymisenä.Työttömyyden jatkaessa ensi vuonna edelleen nousuaan kotitalouksienkulutuskäyttäytyminen säilyy varovaisena, mikä hidastaa välillistenverotulojen palautumista aiemmalle tasolleen.

Valtion rahoitusjäämä on tänä vuonna 4½ % alijäämäinensuhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna alijäämä syveneeedelleen 6 prosenttiin. Pelkästään tänä ja ensi vuonna valtionvelkalisääntyy yhteensä yli 23 mrd. euroa.

Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntientila kiristyi alkuvuonna 2009 yhteisöverotulojen romahdettua nopeasti.Kunnallisveron tuotto lisääntyi vielä tammi—elokuussa,mutta kunnallisveropohja heikkenee loppuvuonna ja vielä v. 2010työllisyysnäkymien synkentyessä. Vaikka mm. ansiosidonnainen työttömyysturvakompensoi osittain palkkatulojen laskua ja kuntien yhteisövero-osuudentilapäinen korotus loiventaa yhteisöverotulojen alenemista, kuntienverotulot supistuvat kuluvana vuonna 2½ %. Vuodesta 2010on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisverotulojakertyy vuoden 2009 veroasteella arvioituna kuluvaa vuotta vähemmän.

Heikon verotulokehityksen lisäksi kuntataloutta rasittavat sekätänä että ensi vuonna erityisesti nykyisten sopimuskorotusten aiheuttamaansiotason nousu ja työttömyyssidonnaisten menojen kasvu. Kansaneläkemaksunasteittainen poistaminen lieventää kuntien menopaineita, mutta kunnatjoutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään sekä kulutusmenojenkasvua että investointeja. Nimellisten kulutusmenojen kasvun oletetaanhidastuvan tänä vuonna 4 prosenttiin ja ensi vuonna reaalisen kulutuksenhieman supistuessa 2½ prosenttiin. Kuntien investointien odotetaanvähenevän sekä kuluvana että varsinkin ensi vuonna, vaikka monissakunnissa investointeja on pyritty pitämään yllä rakentamisen hintapaineidenhellittäessä.

Kuntasektorin nettoluotonanto painuu tänä vuonna -0,6 prosenttiinsuhteessa kokonaistuotantoon. Vuoden 2010 tasapainokehitys riippuupitkälti kuntien tulevista kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttejasekä menojen kasvun hillintään liittyvistä päätöksistä. Myös seuraavanpalkkasopimuksen ratkaisut vaikuttavat kuntatalouden tilaan keskeisesti.Tehdyillä oletuksilla nettoluotonanto pysyy v. 2010 -½prosentissa. Kun kunnallisveroaste ei v. 2009 noussut jakuntatalous on viime vuosien korkeasuhdanteenkin jäljiltä alijäämäinen,paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ovat huomattavan suuret.

Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidonmukaan

Sosiaaliturvaetuudet kasvavat v. 2009 edellisvuodestan. 10 %. Nopeimmin kasvavat työttömyysvakuutusmenot työttömyydennopean kasvun takia sekä työeläkemenot poikkeuksellisen suuren indeksikorotuksentakia. Sosiaalietuudet, -avustukset ja korvaukset kasvavat selvästi edellisvuodesta,ja ovat 18½ % suhteessa kokonaistuotantoon. Sosiaaliturvarahastojenmaksutulot supistuvat v. 2009 4½ % edellisvuodesta.Tämä poikkeuksellinen tilanne johtuu lähinnä palkkasumman supistumisestasuhteessa edellisvuoteen sekä siitä, että työnantajan kansaneläkemaksuaalennettiin huhtikuussa 2009 ennen sen lopullista poistamista vuoden2010 alusta lukien. Kansaneläkevakuutusmaksutulojen poistuminenkorvataan valtion talousarviosta. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämänarvioidaan supistuvan selvästi edellisvuodesta 2,4 prosenttiin suhteessakokonaistuotantoon.

Vuonna 2010 sosiaaliturvaetuuksien arvioidaan lisääntyvän runsaat6 %. Työttömyysmenot jatkavat voimakasta kasvuaan. Työeläkkeidenindeksitarkistukset jäävät hidastuneen inflaation takia poikkeuksellisenpieniksi. Kansaneläkeindeksin arvioitaisiin jopa kääntyvän negatiiviseksi,mutta kansaneläkkeitä ja muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksiaei kuitenkaan alenneta v. 2010. Eläkkeelle siirtymisenodotetaan nopeutuvan suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Sosiaalietuudet,-avustukset ja korvaukset jatkavat siten kasvuaan suhteessa kokonaistuotantoon.Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat selvästi hitaammin kuinetuusmenot, n. 1½ %, johtuen palkkasumman vaatimattomastakasvusta ja työnantajan kansaneläkemaksun poistumisesta. Palkansaajienja yksityisen sektorin työnantajien työeläkemaksuprosentit nousevatjonkin verran. Myös sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksuissa on nousupainetta.Tulonsiirrot valtion talousarviosta Kansaneläkelaitokselle kasvavatedellisvuodesta selvästi kansaneläkemaksun poistumisen ja työttömyysmenojenkasvun takia. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistuu 2,1 prosenttiinsuhteessa kokonaistuotantoon.