Talousarvioesitys 2010

8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka

8.1. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot

Valtiolla on yksitoista talousarviotalouden ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan olevan v. 2010 n. 5,3 mrd. euroa ja menojen n. 4,1 mrd. euroa, joten rahastotalouden nettomääräinen ylijäämä on n. 1,2 mrd. euroa. Rahastoista tuloutetaan valtion talousarvioon yhteensä n. 1,7 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi n. 34 milj. euroa v. 2010. Taulukossa 31 on esitetty yhteenvetotiedot rahastojen taloudesta vuosina 2008—2010.

Valtion asuntorahasto (VAR)

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahasto vastaa myös velkojensa menoista.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista, lyhennyksistä ja vuosimaksuista sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle hankitaan myös osana valtion lainanottoa. Talousarviovuoden alussa rahastovelka on n. 2,0 mrd. euroa. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2010 alussa n. 9,1 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 5,7 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 5,0 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 1,8 mrd. euroa ja aravalainojen ensisijaislainoissa n. 0,5 mrd. euroa.

Vuonna 2010 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 655 milj. euroa. Rahastolla saa olla enintään 3,5 mrd. euroa lainaa. Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 1 670 milj. euroa sekä rahastosta maksettavien avustusten ja akordien valtuudeksi yhteensä 178,7 milj. euroa. Vuonna 2010 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi 228 milj. euroa talousarvioon, mikä vastaa talousarviotalouden puolella kannettavaa rahaston omapääoman korkokustannusta vähennettynä rahaston yhdystilisaatavalle kertyvällä korkotulolla. Valtion asuntorahastosta maksetaan lisäksi vielä ennen vuotta 2006 myönnetyt asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustukset.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2010 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,2 mrd. euroa, mikä vastaa n. 11 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahasto (VER)

Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitoksilta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja ns. VALTAVA -laitoksilta arviolta 1 360 milj. euroa v. 2010. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon 346 milj. euroa. Rahaston tuloja ovat myös sijoitustoiminnan tuotot, yhteensä arviolta n. 864 milj. euroa v. 2010.

Valtion eläkerahaston sijoitussalkku oli kesäkuussa 2009 markkina-arvoltaan n. 11 mrd. euroa, mikä on 13 % suhteessa valtion eläkevastuuseen. Rahastolla on valtion eläkelaissa säädetty rahastointitavoite. Sen mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston määrä vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirto talousarvioon on 1 472 milj. euroa v. 2010.

Valtiovarainministeriön asettamana strategisena tulostavoitteena on, että valtion eläkerahaston sijoitustoiminta tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto, jolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta. Toiminnallisena tulostavoitteena on saavuttaa riskikorjattu sijoitustuotto, joka ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on maatalouden kannattavuuden sekä maatilojen elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantaminen. Maatilojen investointeihin ja omistajanvaihdoksiin myönnetään rahoitustukea valtion talousarviosta lainojen korkotukena sekä Maatilatalouden kehittämisrahastosta avustuksina ja eräinä lainoina. Vuonna 2010 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 165,7 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2009 siirtyväksi arvioidut erät. Talousarviosta ehdotetaan siirrettäväksi rahastoon 30,9 milj. euroa v. 2010. EU:lta rahastoon tuloutuvaa rahoitusosuutta on arviolta 24,5 milj. euroa. Avustuksia arvioidaan myönnettävän n. 86 milj. eurolla.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu varautumisrahastosta, ydinturvallisuustutkimusrahastosta ja ydinjätetutkimusrahastosta. Varautumisrahaston pääoma koostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Valtion teknillinen tutkimuskeskus, jonka käytössä on FiR-1 -tutkimusreaktori. Rahaston tehtävänä on myös osallistua jätehuoltovelvollisten varautumisvelvollisuuden sisällön määräämiseen. Varautumisrahaston tase on n. 1,7 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2009 kerätyt maksut ovat olleet yhteensä 3,0 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut yhteensä 1,6 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2010 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän vuoden 2009 tasolla.

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Sen tuotto on ollut jo usean vuoden ajan n. 50 milj. euroa vuodessa. Sähkön kulutuksen voimakas lasku alentaa huoltovarmuusmaksun tuoton v. 2010 n. 46 milj. euroon. Rahaston tase on n. 1,2 mrd. euroa.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen vähimmäistarpeet ja yhteiskunnan infrastruktuurin toimivuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia kohteita ovat valtion varmuusvarastot ja erilaiset tekniset varajärjestelyt. Influenssapandemian varalta hankitaan vuosina 2009—2010 kansallisen pandemiaohjelman mukaisesti varmuusvarastoihin lääkkeitä ja suojamateriaaleja 26,5 milj. euron arvosta.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiotakuurahastosta annetun lain (444/1998) tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset. Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuisiin ja muihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista sekä valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta.

Rahaston vastuulla oleva vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2008 lopussa n. 8,6 mrd. euroa. Rahaston kassavarat olivat vuoden 2009 alussa n. 698 milj. euroa. Vuosien 2009 ja 2010 aikana rahaston kokonaisvastuiden määrä tullee kasvamaan. Suuret toimialakohtaiset riskikeskittymät ja kansainvälisen talouden heikko tilanne lisäävät tarvetta kerryttää rahaston likvidejä varoja tasolle, jolla maksuvalmius pysytetään kohonnutta riskipositiota vastaavana.

Valtion vakuusrahasto

Valtion vakuusrahasto keskittyy myönnetyn pankkituen hallinnointiin sekä tukiehtojen noudattamisen ja omaisuudenhoitoyhtiöiden alasajon valvontaan. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2008 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteensä 6,0 mrd. euroa. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, Valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Vakuusrahaston viimeinen tukipäätös tehtiin v. 1996.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahasto toimii Yleisradio Oy:n rahoittamiseksi ja muun televisio- ja radiotoiminnan edistämiseksi. Rahastoa hoitaa Viestintävirasto, joka perii TV-maksut ja toimilupamaksut rahastolle. Rahaston maksutulojen arvioidaan olevan n. 430,3 milj. euroa v. 2010. Valtioneuvosto päättää liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä rahaston määrärahojen käytöstä Yleisradio Oy:n toimintaan, Viestintävirastolle maksujen perintään, tarkastukseen ja valvontaan, sekä tekijänoikeuskorvauksiin ja televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan maatalouden interventiotoimintaa sekä EU:n ruoka-apuohjelmaa. Rahaston kautta rahoitettava toiminta arvioidaan 14,1 milj. euroksi v. 2010. Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta ja jotka jäävät valtion vastattaviksi. Näiden menojen määräksi arvioidaan v. 2010 1,0 milj. euroa, josta 0,85 milj. euroa on EU:n ruoka-apuohjelman menoja ja 0,15 milj. euroa muita menoja. Vuonna 2010 ei siirtoa valtion talousarviosta arvioida tarvittavan, koska rahastolla on käytettävissä riittävästi omia varoja. Interventiotoimintaan sisältyvät interventio-ostot rahoitetaan lainanotolla.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Palosuojelumaksukertymä on kasvanut usean vuoden ajan yleisestä talouden toimeliaisuudesta johtuen. Taloustilanteen heikkeneminen näkyy kertymässä noin vuoden viiveellä, joten kertymän kasvun arvioidaan pysähtyvän ja kääntyvän laskuun v. 2010. Käänteestä huolimatta kertymä on kuitenkin vielä lähes 8 milj. euroa v. 2010, jonka jälkeen sen arvioidaan laskevan selvästi.

Palosuojelurahastosta voidaan myöntää lain tarkoituksen toteuttamiseksi rahaston varojen ja vuosittaisen käyttösuunnitelman puitteissa yleis- tai erityisavustuksia kunnille ja pelastustoimen alueille, sopimuspalokunnille sekä pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille. Avustukset on suunnattu sellaisiin hankkeisiin, jotka jäävät valtion muiden rahoitusjärjestelmien ulkopuolelle. Rahaston avustukset on yhteen sovitettu valtionosuusjärjestelmän kanssa.

Rahastosta maksetaan avustuksina yhteensä lähes 10 milj. euroa v. 2010. Avustukset kunnille ovat suhteellisen korkealla, n. 4,1 milj. euron tasolla, johtuen aiemmin päätetyistä sitoumuksista sekä paloasemiin varatun määrärahan suuruudesta. Muut avustukset kotimaahan ovat edelleen huomattavia rahaston panostaessa tulipalojen ennaltaehkäisyyn kohdistuviin hankkeisiin. Elinkeinoelämälle ja kotitalouksille maksettavat avustukset ovat osuudeltaan suhteellisen pieniä.

Öljysuojarahasto

Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljyjätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 3,3 milj. euroa v. 2010. Öljysuojarahaston vuotuinen budjetti on n. 8 milj. euroa. Se nousee 25 milj. euroon, kun suunniteltu öljysuojamaksun korotus toteutetaan v. 2010.

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alueiden pelastustoimien hankintoja ja niistä aiheutuvia korvaustarpeita. Öljysuojarahastosta annettua lakia muutetaan siten, että öljysuojamaksua korotetaan rahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi nykyisestä 0,5 eurosta 1,5 euroon maahantuodulta öljytonnilta.

Taulukko 31. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

8.2. Liikelaitokset

Valtiolla on vuodenvaihteen jälkeen enää kolme liikelaitosta, koska liikenne- ja viestintäministeriön tarkoituksena on muuttaa Ilmailulaitos ja Varustamoliikelaitos 1.1.2010 lähtien osakeyhtiöiksi. Liikelaitosten talous on valtion talousarvion ulkopuolella. Eduskunta hyväksyy talousarvion käsittelyn yhteydessä niiden palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet sekä tekee muut keskeiset ohjauspäätökset esim. tarvittaessa antaa suostumuksensa liikelaitoksen lainanottoon. Asianomainen ministeriö päättää liikelaitoksen tulostavoitteesta. Valtioneuvosto vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää valtiolle tuloutettavan voiton määrästä. Liikelaitosten toiminta perustuu valtion liikelaitoksista annettuun lakiin (1185/2002) sekä liikelaitoskohtaisiin lakeihin.

Oheisiin taulukoihin on koottu ennusteet valtion liikelaitoksista. Liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta 2009 arvioidaan kertyvän valtion vuoden 2010 talousarvioon momentille 13.05.01 noin 129 milj. euroa mukaan lukien yhtiöitettävät liikelaitokset.

Kun edullisen urakkahintatason ennakoidaan jatkuvan, valtion käyttökiinteistöistä vastaavan Senaatti-kiinteistöt liikelaitoksen investointivaltuus mitoitetaan työllisyys- ja elvytyssyistä 270 milj. euroksi valtion rakennusten korjaustöiden aientamiseksi.

Taulukko 32. Valtion liikelaitostoiminta v. 2010

Taulukko 33. Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2010 (milj. euroa)

8.3. Valtion omistajapolitiikka

Valtio pyrkii hoitamaan koko yhtiöomistustaan mahdollisimman ammattitaitoisesti ja aktiivisesti. Valtioneuvoston vuoden 2007 alussa tekemän omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen pohjalta valtionyhtiöitä ja valtion osakkuusyhtiöitä kehitetään niin, että omistuksen arvo pitkällä aikavälillä kasvaa. Markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden tulee olla kannattavia ja kilpailukykyisiä. Valtion erityistehtäviä hoitavien yhtiöiden yleistavoitteena on kannattava toiminta samalla kun pyritään mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. Hallitus on valmis jatkamaan valtion omistuksen vähentämistä niissä yhtiöissä, joissa omistus perustuu lähinnä sijoittajaintressiin. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa.