Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäasiainministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäasiainministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoimisesta.

Sisäasiainministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Vastaanottokeskukset tuottavat turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluita sekä kahden valtion vastaanottokeskuksen että ostopalveluna tuotettujen vastaanottopalveluiden kautta. Valtion vastaanottokeskukset sijaitsevat Joutsenossa ja Oulussa ja ne toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille.

Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1) 195 538 213 000 227 000
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2) 22 750 19 800 19 800
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2) 18 600 16 280 16 280
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3) 9 518 9 000 9 000

1) Vuosi 2012: Tilastokeskus/Väestörakenne 2012. Vuodet 2013 ja 2014: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2013 tammi—maaliskuun väestön ennakkotilaston perusteella.

2) Vuosi 2012: Tilastokeskus/Väestön ennakkotilasto 2012. Vuodet 2013 ja 2014: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2013 tammi—maaliskuun ennakkotilaston perusteella.

3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan menot maahanmuuttajista (1 000 euroa)

  2012
tilinpäätös
2013
talousarvio
2014
esitys
       
26.40.01 Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot 27 444 26 766 26 526
26.40.20 Paluumuuttajien muuttovalmennus 630 876 876
26.40.21 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 39 825 30 401 30 511
26.40.63 Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet 20 976 16 188 10 017
Yhteensä 88 875 74 231 67 930
Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin.

Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:

  • — Edistämme Suomen kilpailukykyä ja väestön hyvinvointia tukevaa maahanmuuttoa
  • — Huolehdimme kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menettelyjen oikeudenmukaisuudesta, tehokkuudesta ja inhimillisyydestä
  • — Nopeutamme maahanmuuttohallinnon hakemusten käsittelyä
  • — Torjumme laitonta maahantuloa. Teemme aktiivista ihmiskaupan vastaista työtä ja varmistamme ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimivuuden.

Maahanmuuttopolitiikan toteutusta ohjaavan Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimeenpano varmistetaan ja peilataan strategian soveltuvuutta toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuutta parannetaan muun muassa viranomaisyhteistyötä kehittämällä. Tavoitteena on varmistaa turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen lyheneminen sekä parantaa vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta.

Sisäasiainministeriön hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen tehostetaan. Yhteistyössä hyödynnetään vuonna 2013 käyttöön otettua maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismallia (MPR), joka antaa aikaisempaa selkeämmät puitteet Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen väliselle yhteistyölle ja sen ohjaukselle.

Ulkomaalaislain nojalla säilöön otetuille henkilöille rakennetaan Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen vuonna 2014 uusi 30-paikkainen säilöönottoyksikkö, joka toimii jatkossa myös perheiden, naisten ja muutoin erityistarpeita omaavien säilöönottoyksikkönä.

Maahanmuuttohallinnossa varaudutaan maahanmuuton tieto- ja analyysipalvelujen kehittämiseen.

Kehitetään edelleen maahanmuuttohallinnon lupaprosesseja hyödyntämällä täysimääräisesti ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) mahdollisuuksia. Tarjotaan kattavasti lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut hakija-asiakkaille.

Maahanmuuton maksullisissa suoritteissa pyritään saamaan maksutulot vastaamaan omakustannushintoja.

Muuttoliike

Maahantuloon liittyvää yhteistyötä sisäasiainministeriön hallinnonalan sisällä vahvistetaan. Oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä tavoite on menettelyn selkeyttäminen. Toisaalta samalla on huolehdittava siitä, että valvonnan tarpeet tulevat riittävästi katetuksi eivätkä laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa lisäänny. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta.

Yhteistyötä opetushallinnon kanssa tulee lisätä EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Väärinkäytösten määrä tulee pitää pienenä. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon ne alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa. Tämä vaatii myös kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana.

Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan sekä EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin. EU:ssa pyritään yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan muun muassa harmonisoimalla lainsäädäntöä. Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta säädösten valmistelussa.

Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat myös laittoman työnteon ja ihmiskaupan sekä muun eriasteisen hyväksikäytön lisääntyminen. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Tehokas laittoman maahanmuuton torjunta ehkäisee näistä ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Kansainvälinen suojelu

Huolehditaan siitä, että ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto ja oikeusturva toteutuvat turvapaikkapolitiikassa. Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lainmuutokset. Vahvistetaan edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi. Nopeutetaan prosessia, jotta vastaanoton menot laskevat.

Jatketaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä saattamalla loppuun mahdollisesti vielä keskeneräiset turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen säädöksiä koskevat neuvottelut. Ryhdytään valmistelemaan hyväksyttyjen EU-säädösten kansallista täytäntöönpanoa ja osallistutaan sitä koskevaan EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön. Lainsäädännön kehittämisen ohella on tärkeää tiivistää jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä, minkä vuoksi on tärkeää tukea Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toiminnan vakiintumista.

Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan välillä. Edistetään turvapaikkapolitiikan yhteyttä kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikkaan.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleen sijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleen sijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2014 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Jatketaan valmisteluja paluuta koskevien yhteistyöpöytäkirjojen solmimiseksi lähtömaiden kanssa ja vakiinnutetaan vapaaehtoisen paluun toimintamalli. Turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan vuoden aikana noin 3 000, joista alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita noin 150.

Vastaanottokeskusten paikkaluku keskimäärin vuodessa

  2012 2013 2014
       
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä 3 075 3 000 2 880
— valtion vastaanottokeskukset 650 560 560
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset 2 385 2 400 2 250
— säilöönottoyksikkö 40 40 70
— käyttöaste keskimäärin % 89,0 90,0 90,0
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä 199 150 140
— ryhmäkodit 110 80 70
— tukiasunnot 89 70 70
— käyttöaste keskimäärin % 70,0 80,0 85,0
Vastaanottopalvelujen saajat 2012 2013 2014
       
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi 3 916 3 600 3 509
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja 2 667 2 330 2 220
— Alaikäisiä yksintulleita 135 130 149
— Säilöön otetut ulkomaalaiset 34 40 70
— Yksityismajoituksessa 1 080 1 100 1 100
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi 2012
tilinpäätös
2013
talousarvio
2014
esitys
       
Vastaanoton kokonaiskustannukset 69 500 559 55 289 000 49 652 000
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset 66 990 147 51 374 000 47 218 000
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö 15 770 15 175 16 367
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö 43 976 82 487 82 487
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö 26 936 33 376 33 376
— säilöön otetun kustannus / hlö 65 061 52 391 50 856
— yksityismajoituksen kustannukset 6 066 657 4 049 796 4 003 817
— yksityismajoituksen kustannus / hlö 5 515 3 681 4 003
Lasten edustaminen 117 885 134 000 134 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 687 830 915 000 800 000
Muut maahantuloon liittyvät menot1) 1 704 697 2 866 000 1 500 000

1) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit ja sähköiset palvelut (Umarek).

01. (26.40.01 ja 63, osa) Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 526 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen

2) EU:n rahoittamiin hankkeisiin

3) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.

Selvitysosa:Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Valtiolla on kaksi vastaanottokeskusta: Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset, jotka toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus.

Sisäasiainministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset 2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Tuotokset      
Päätökset 60 142 60 350 60 450
Panokset      
Toimintamenot (1 000 €)      
Maahanmuuttovirasto 18 744 18 066 17 402
Valtion vastaanottokeskukset 8 700 8 700 9 124
Henkilötyövuodet      
Maahanmuuttovirasto 309,3 290 290
Valtion vastaanottokeskukset 93,9 100 120
Tehokkuus      
Toiminnallinen tuloksellisuus      
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraton htv) 194 208 208
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös) 288 300 300
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 78 90 120
Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2012—2014

  2012
toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2013
arvio
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2014
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
             
Maahanmuutto yhteensä 18 214 28 289 25 100 30 100 25 200 30 200
— työntekijän oleskelulupa 5 744 4 179 6 600 6 600 6 700 6 700
— opiskelijan oleskelulupa 6 023 5 934 6 500 6 500 6 500 6 500
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu) 6 447 18 176 12 000 17 000 12 000 17 000
Maasta poistaminen 8 908 8 445 4 000 4 000 4 000 4 000
Kansainvälinen suojelu yhteensä 10 784 10 809 11 750 12 050 11 750 12 250
— turvapaikkahakemukset 3 129 3 894 3 000 3 800 3 000 4 000
— kiintiöpakolaiset1) 750 689 750 750 750 750
— matkustusasiakirjat 4 815 5 376 6 000 5 000 6 000 5 000
— dublinasiat 2 090 2 156 2 000 2 500 2 000 2 500
Kansalaisuus yhteensä 10 413 12 869 8 000 10 000 8 000 10 000
— kansalaisuushakemukset 7 865 9 723 6 000 9 000 6 000 9 000
Yhteensä 48 319 60 412 48 850 56 150 48 950 56 450

1) Vuonna 2012 UNHCR:n kiintiöpakolaisesityksiä oli yhteensä 785 kpl, joista osa on tilastoitu vireille tulleisiin. Pakolaiskiintiössä valituista tehdään vain päätös, koska asiassa ei ole asiakkaan vireille laittamaa lupahakemusta.

Käsittelyaika keskimäärin (vrk)

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Maahanmuutto      
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 110 65 65
    josta Maahamuuttoviraston osuus 54 30 30
— oleskelulupa, opiskelija 20 30 30
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua      
— turvapaikka (kaikki) 250 210 180
    josta Maahanmuuttoviraston osuus - 150 120
— normaali menettely 332 255 190
    josta Maahanmuuttoviraston osuus - 212 170
— nopeutettu menettely 82 65 49
— josta Maahanmuuttoviraston osuus - 54 42
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika      
— kansalaisuushakemukset (kaikki) 381 265 254
— kansalaisuushakemukset (ns. selvät) 318 200 180
— kansalaisuushakemukset (ns. muut) 501 360 360
Ratkaistut/vireille tulleet (%) 124 125 125
Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua. Järjestelmän toimintoja kehitetään vastaamaan ulkomaalaislain muutoksia.

Henkisten voimavarojen hallinta

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Henkilötyövuodet 309,3 290 290
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 9,9 9,9 9,9
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,40 3,40 3,40

Henkiset voimavarat, Valtion vastaanottokeskukset

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Henkilötyövuodet 93,9 100 120
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 10 10 10
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,60 3,70 3,70

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 33 472 31 766 31 526
Bruttotulot 6 028 5 000 5 000
Nettomenot 27 444 26 766 26 526
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 067    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 909    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Joutsenon säilöönottoyksikön perustamis- ja ylläpitokustannukset 1 164
Siirto momentille 26.01.29 (rakennemuutoksen johdosta) -740
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 24.01.01) -104
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 26.10.01) -87
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 26.20.01) -139
UMA-rekisterin muutostyö 150
Uudet tuottavuustoimenpiteet -405
Palkkausten tarkistukset 63
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -59
Toimintamenosäästö (HO) -83
Yhteensä -240

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio 26 526 000
2013 talousarvio 26 766 000
2012 tilinpäätös 32 650 487

20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 876 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen

2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin

3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Ulkomaalaislain 48 §:n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Kielitutkintoja järjestetään useamman kerran vuodessa ja tutkintoihin osallistuu enimmillään noin 2 000 henkilöä vuodessa. Kielitutkintoon valmistavaa paluumuuttovalmennusta on tarkoitus järjestää noin 600 henkilölle vuodessa.

Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen arvioijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Paluumuuttovalmennus 836 000
Asiantuntijapalkkiot (enintään) 40 000
Yhteensä 876 000

2014 talousarvio 876 000
2013 talousarvio 876 000
2012 tilinpäätös 630 033

21. (26.40.63, osa) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 30 511 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

5) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin ja vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Vuoden 2014 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Tilapäistä suojelua saaneen, ihmiskaupan uhrin tai kansainvälistä suojelua hakeneen, jonka oleskelulupahakemus on hylätty tai joka on peruuttanut hakemuksensa, vapaaehtoista paluuta voidaan tukea kohtuullisten matka- ja muuttokustannusten ja paluuavustuksen verran.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen vastaanottokustannukset 21 370 000
Vastaanoton muut menot 6 841 000
— palvelujen ostot 1 418 000
— terveydenhuolto 5 300 000
— muut menot 123 000
Vastaanottokustannukset yhteensä 28 211 000
Muut maahantuloon liittyvät menot 1 500 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 800 000
Yhteensä 30 511 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vastaanoton asiakasmaksut (Joutsenon säilöönottoyksikkö) 110
Yhteensä 110

2014 talousarvio 30 511 000
2013 talousarvio 30 401 000
2012 tilinpäätös 36 180 269

63. (26.40.63, osa) Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 017 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) perusteella myönnettävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vastaanottoraha 9 510 000
Täydentävä vastaanottoraha 400 000
Käyttöraha 107 000
Yhteensä 10 017 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maahanmuuttopolitiikan tehostaminen ja turvapaikanhakijoiden määrän lasku -6 208
Säilöön otettujen ulkomaalaisten käyttörahan tasokorotus (Joutsenon säilöönottoyksikön perustaminen) 17
Palkkausten tarkistukset 20
Yhteensä -6 171

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio 10 017 000
2013 talousarvio 16 188 000
2012 tilinpäätös 19 413 803