Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              (42.) Sanomalehdistön tuki
              44. Median innovaatiotuki
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminenPDF-versio

Selvitysosa:Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen ja niiden merkitys lisääntyy digitalisaatiokehityksen myötä. Toimialan viranomaistoiminnot rahoitetaan pääosin toimialalta kerättävillä varoilla. Verkot ja palvelut tuotetaan pääosin markkinaehtoisesti kysyntään vastaten. Julkisia varoja käytetään varmistamaan peruspalveluiden saatavuus. Lisäksi viestintäpoliittisin toimin edistetään mediatoimialan sopeutumista murrosvaiheessa.

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 384 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Viestintävirasto vastaa viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Viestintäviraston tehtävänä on muun muassa

  • — valvoa tele-, radio-, televisio- ja postitoimintaa ja myöntää televisio- ja radiotoiminnan toimilupia
  • — edistää sähköisen viestinnän toimivuutta, häiriöttömyyttä ja turvallisuutta sekä markkinoiden toimivuutta
  • — edistää tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa sähköisessä viestinnässä
  • — hoitaa radiotaajuuksia ja teletoimintaa sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen numerointia ja tunnuksia koskevaa hallintoa
  • — selvittää radioviestinnän häiriöitä sekä verkko- ja viestintäpalveluihin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia ja niiden uhkia
  • — kerätä tietoa ja tiedottaa verkko- ja viestintäpalvelujen saatavuudesta, laadusta, hinnoista ja toimivuudesta sekä tietoturvaloukkauksista ja niiden uhkista
  • — ohjata toimialansa teknistä toteutusta antamalla ohjeita, suosituksia ja määräyksiä sekä koordinoida telealan standardointia.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Viestintävirastolle vuodelle 2016 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet. Viestintävirasto toteuttaa toimenpiteillään pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita, niiden painopisteitä ja hallinnonalan muita tavoitteita edistämällä sähköisten palveluiden kehittymistä ja käyttöä sekä markkinoiden läpinäkyvyyttä, lisäämällä luottamusta digitaalisiin palveluihin ja toimintatapoihin, varmistamalla viestintäverkkojen toimintavarmuutta, peruspalvelujen saatavuutta ja toimivuutta.

Tulostavoite 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
2019
tavoite
         
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA        
Liikenteen ja viestinnän palvelut ja palvelumarkkinat        
Viestintävirasto edistää sähköisten palvelujen kehittymistä ja käyttöä        
Verkkotunnusten välittäjämalli otetaan käyttöön aikataulussa. Välittäjämallin käyttöönoton pvm - - 5.9.2016 Toimivuus ok
Fi-juuren nimipalvelun käytettävyys. Osuus ajasta, jonka fi-juuren nimipalvelut ovat käytettävissä, % 100 100 100 100
Viestintävirasto edistää markkinoiden läpinäkyvyyttä        
MONITORi-palvelun käyttö. Palvelun kävijämäärä/kk - - 4 000 10 000
MONITORi-palvelun toimivuus ja hyödyllisyys. Asiakaskysely palvelun käyttäjille (asteikko 1—5) - - 3,5 3,7
Viestintävirasto edistää sähköisten palvelujen kehittymistä ja käyttöä        
Sähköisen tunnistamisen kansallinen luottamusverkosto käynnistyy aikataulussa. Verkoston käynnistymisen  pvm 1.5.2017 - - Valmisteilla Toiminnassa
Elinvoimainen media-ala        
Televisio- ja radiotoiminnan harjoittamisen hallinnollinen taakka kevenee        
Televisio- ja radiotoimijoiden tyytyväisyys toimilupamenettelyyn on hyvällä tasolla, asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5) - - 3,5 3,7
Luottamuksen palauttaminen internetiin        
Luottamus internetiin kasvaa        
Kansalaisten, yritysten ja julkisyhteisöjen tietoturvatietoisuus, luottamus viestintäpalveluihin sekä tyytyväisyys Viestintävirastoon viestinnän luottamuksellisuuden ja tietoturvan parantamisessa ovat hyvällä tasolla, asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5) - - 3,5 3,7
Liikenne- ja viestintäyhteydet        
Viestintäverkkojen toimintavarmuus paranee        
Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja käytettävyys ovat hyvällä tasolla. Pitkäkestoisten ja vakavien vikojen määrä enintään, kpl/vuosi 2 6 5 4
Hätäliikenteen radiohäiriöt selvitetään tehokkaasti. Häiriön selvittämiseen enintään kuluva aika, tuntia virka-aikana 16 16 16 16
Taajuusalueen 700 MHz vapauttaminen langattoman laajakaistan käyttöön. Siirtymän ja käyttöönoton aikataulu: Taajuussuunnittelu mahdollistaa kaikkien päälähettimien ja täytelähettimien radiolupien myöntämisen 31.12.2016 mennessä. - - Toteutuu -
Viestintämarkkinoiden toimivuus kehittyy        
Huippunopeiden laajakaistaliittymien määrä lisääntyy. 100 Mbit/s laajakaistaliittymien osuus kotitalouksien laajakaistaliittymistä, % - - 25 40
Valokuituliittymien saatavuus kotitalouksilla, % - - 55 70
Kilpailijoille vuokrattujen kuitutilaajayhteyksien määrä kasvaa. Vuokrattujen tilaajayhteyksien määrän kasvu, %/vuosi 39 5 5 5
Viestinnän peruspalvelujen saatavuus varmistetaan        
Käyttäjien tyytyväisyys viestintäpalveluihin paranee. Asiakkaiden tyytyväisyys puhelin- ja laajakaistapalveluiden tarjontaan, asiakaskyselyn tulos (asteikko 1—5) - - 3,5 3,7
Huolehditaan tv-kuvan näkyvyydestä. Tapauskohtaisten näkyvyysongelmien ratkaiseminen, asiakaskyselyn tulos (asteikko 1—5) - - 3,5 3,7
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS        
Työn tuottavuuden kehittyminen, % 9,35 1 1 1
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 6,93 2 2 2
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 97 92 94 100
Veronluonteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 96 98 98 100

Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen taajuusmaksuista ja Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä muista maksuista (1222/2010), liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston eräistä maksuista (865/2012) sekä lakiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/1998).

Viestintävirasto perii tietoyhteiskuntamaksua sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksua tietoyhteiskuntakaaressa säädetyin perustein, postitoiminnan valvontamaksua postilaissa (415/2011) säädetyin perustein sekä sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajilta maksua laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) säädetyin perustein.

Tietoyhteiskuntamaksu 3 800 000 euroa, postitoiminnan valvontamaksu 1 533 000 euroa, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu 1 238 000 euroa sekä varmennemaksu 208 000 euroa tuloutetaan momentille 11.19.04. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon Viestintäviraston toimintamenomomentin määrärahan mitoituksessa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
       
Bruttomenot 34 409 33 050 32 900
Bruttotulot 21 654 21 156 21 516
Nettomenot 12 755 11 894 11 384
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 856    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 146    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Tuotot      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 10 609 10 656 10 788
Verkkotunnusmaksut 3 781 3 700 3 700
Numerointimaksut 2 745 2 715 2 700
Muu maksullinen toiminta 4 451 4 070 3 778
Tuotot yhteensä 21 568 21 141 20 966
       
Kustannukset      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 11 694 11 760 11 614
Verkkotunnusmaksut 3 376 4 115 3 992
Numerointimaksut 2 826 2 941 2 971
Muu maksullinen toiminta 4 434 4 180 3 825
Kustannukset yhteensä 22 330 22 996 22 402
       
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet -1 085 -1 104 -826
Verkkotunnusmaksut 405 -415 -292
Numerointimaksut -81 -226 -271
Muu maksullinen toiminta 17 -110 -47
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä -744 -1 855 -1 436
       
Kustannusvastaavuus, %      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 91 91 93
Verkkotunnusmaksut 112 90 93
Numerointimaksut 97 92 91
Muu maksullinen toiminta 100 97 99
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 97 92 94

Veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Tuotot      
Eräät viestinnän maksut 6 412 6 781 6 779
Tuotot yhteensä 6 412 6 781 6 779
       
Kustannukset      
Eräät viestinnän maksut 6 668 6 909 6 930
Kustannukset yhteensä 6 668 6 909 6 930
       
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)      
Eräät viestinnän maksut -256 -128 -151
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä -256 -128 -151
       
Kustannusvastaavuus, %      
Eräät viestinnän maksut 96 98 98
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 96 98 98

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Havainnointi- ja varoituspalvelujen (HAVARO) resurssointi 100
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -13
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -61
Palkkaliukumasäästö -39
Toimintamenojen tuottavuussäästö -58
Toimintamenosäästö (HO 2015) -90
Vuokramenojen indeksikorotus 12
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -11
Tasomuutos -350
Yhteensä -510

2016 talousarvio 11 384 000
2015 talousarvio 11 894 000
2014 tilinpäätös 11 045 000

(20.) Uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio 300 000

(42.) Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 29.01.50 -500
Yhteensä -500

2015 talousarvio 500 000
2014 tilinpäätös 500 000

44. Median innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustusten myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin

2) lainojen myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin

3) Innovaatiokeskus Tekesin kulutusmenoihin media-alan innovaatioiden edistämis- ja aktivointitoimintaan.

Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille sekä valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden ja korkeakoulujen sekä vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla.

Lainoja saa myöntää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla. Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla. Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 31.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Kohdan 3) osalta määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Median innovaatiotuen tarkoituksena on edistää media-alan rakennemuutosta ja tukea uusien journalististen sisältöjen, palvelujen ja ratkaisujen luomista ja kehittämistä digitaalisessa toimintaympäristössä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vuoden 2016 osuus median innovaatiotuesta -10 000
Yhteensä -10 000

2016 talousarvio 10 000 000
2015 talousarvio 20 000 000

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Vuosina 2014 ja 2015 myönnettyjä määrärahoja saa käyttää myös laajakaistahankkeen hallinnollisten tehtävien kustannuksiin enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Selvitysosa:Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 2/3 hankkeen kustannuksista, mutta kuitenkin 12.11.2012 jälkeen käynnistyneissä hankkeissa enintään 90 %. Valtion rahoitusosuus on enintään 33 % laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista ja kunnan rahoitusosuus 33 %. Kunnan rahoitusosuus on 8 % tai 21,78 % niissä kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen kunnan taloudellinen kantokyky, laajakaistahankkeen laajuus ja tekninen toteuttamistapa, kunnan asukastiheys sekä hankkeen kunnan väestömäärään suhteutettu rakentamiskustannus huomioon ottaen. Valtion tukea myönnetään näissä tapauksissa vastaavasti korotettuna, kuitenkin enintään 58 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista, jos kunnan maksuosuus on 8 % ja enintään 44,22 %, jos kunnan maksuosuus on 21,78 %.

Valtioneuvosto on asettanut 4.12.2008 tehdyllä periaatepäätöksellä tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita. Tavoitetta ei toistaiseksi ole saavutettu. Myöntöpäätösten mukaisten verkkojen rakentaminen kuitenkin jatkuu edelleen ja Viestintävirastossa on vireillä merkittävä määrä tukihakemuksia. Tukea voidaan edelleen myöntää aiempina vuosina käyttämättä jääneiden valtuuksien mukaisesti.

Myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan noin 10 milj. euroa. Valtuuden uusiminen aiheutuu laajakaistatukimyöntöpäätösten tekemisestä useana varainhoitovuonna. Hanketta rahoitetaan aikaisempina vuosina myönnetyistä määrärahoista, joita on jäänyt käyttämättä 30,8 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
         
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset 14 000 11 060 2 800 27 860
Vuoden 2016 sitoumukset - 4 000 6 000 10 000
Menot yhteensä 14 000 15 060 8 800 37 860

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -16 000
Yhteensä -16 000

2016 talousarvio
2015 talousarvio 16 000 000
2014 tilinpäätös 11 909 000

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 507 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.

Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti, mutta poikkeuksellisesti tarkistuksesta luovutaan vuoden 2016 osalta. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.


2016 talousarvio 507 948 000
2015 talousarvio 507 948 000
2014 tilinpäätös 507 948 000