Talousarvioesitys 2002
Yhteenveto
Eduskunnalle annetaan vuoden 2002 talousarvioesitystä (HE 115/2001 vp) täydentävä hallituksen esitys. Hallituksen esitys vuoden 2002 talousarvioksi annettiin eduskunnalle 4.9.2001, eikä valtiovarainvaliokunta ole vielä antanut siitä mietintöään.
Täydentävään esitykseen sisältyy tuloarvioiden nettolisäyksiä 62 milj. euroa ja hallinnonalojen määrärahojen nettolisäyksiä yhteensä 258,9 milj. euroa. Valtionvelan vähentämisen pääluokkaan ehdotetaan 196 milj. euron vähennystä nettokuoletuksiin.
Taulukko 1. Kansantalouden kehitys
| 1998 | 1999 | 2000* | 2001** | 2002** | |
| Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. € | 116,0 | 120,5 | 131,7 | 136,1 | 139,8 |
| Bruttokansantuote, määrän muutos, % | 5,3 | 4,0 | 5,7 | 0,6 | 1,6 |
| Työttömyysaste, % | 11,4 | 10,2 | 9,8 | 9,2 | 9,4 |
| Työllisyysaste, % | 64,1 | 66,0 | 66,9 | 67,5 | 67,3 |
| Kuluttajahintaindeksi, muutos, % | 1,4 | 1,2 | 3,4 | 2,7 | 1,7 |
| Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % | 4,8 | 4,7 | 5,5 | 5,0 | 5,0 |
Kansainvälinen talouskehitys on heikentynyt tuntuvasti viime vuoden syksystä lähtien, ja syyskuisen terrori-iskun jälkeen näkymät ovat entistä epävarmemmat. Kansainvälisessä kysynnässä tapahtuneet muutokset ovat tuntuneet viennin välityksellä nopeasti myös Suomen taloudessa; kuluvan vuoden alkupuolella kokonaistuotanto laski, kun vienti ja sen seurauksena teollisuustuotanto kääntyivät supistumaan. Kokonaistuotannon väheneminen on kuitenkin ilmeisesti jäämässä lyhytaikaiseksi, sillä tuotanto näyttää kääntyneen nousuun jo kesällä. Kokonaistuotannon kasvu jää tänä vuonna kuitenkin selvästi pienemmäksi kuin aiemmin arvioitiin, noin puoleen prosenttiin.
Ensi vuonna kansainvälisen talouden odotetaan elpyvän, voimakkaammin tosin vasta vuoden jälkipuoliskolla. Kun vienti ei enää supistu ja kotimainen kysyntä lisääntyy hieman nopeammin kuin tänä vuonna, kokonaistuotannon odotetaan lisääntyvän ensi vuonna 1½ % — tämä on prosenttiyksikön vähemmän kuin aiemmassa ennusteessa arvioitiin. Talouskasvun hitauden vuoksi työpaikkoja syntyy vähän ja työttömyysaste nousee tämänvuotista korkeammaksi, keskimäärin 9,4 prosenttiin. Kansantalouden tilinpidon mukainen valtiontalouden ylijäämä supistuu pieneksi tulojen heikon kehityksen ja menojen kasvun vuoksi; finanssipolitiikka tukee talouskasvua.
Taulukko 2. Julkinen talous
| 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | |
| Julkiset menot, % BKT:sta | 53,2 | 52,2 | 48,7 | 49,1 | 49,5 |
| Veroaste 1) | 46,1 | 46,2 | 46,9 | 45,0 | 43,6 |
| Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta | 1,3 | 1,9 | 6,9 | 4,7 | 2,6 |
| — valtionhallinto | -1,5 | -0,7 | 3,5 | 1,9 | 0,3 |
| — paikallishallinto | -0,3 | -0,3 | 0,1 | -0,2 | -0,3 |
| — työeläkelaitokset | 3,2 | 2,8 | 3,1 | 2,9 | 2,7 |
| — muut sosiaaliturvarahastot | -0,1 | 0,1 | 0,2 | 0,0 | -0,2 |
| Julkisyhteisöjen velka | |||||
| — mrd. euroa | 56,6 | 57,0 | 58,0 | 58,2 | 60,0 |
| — % BKT:sta | 48,8 | 47,3 | 44,0 | 42,7 | 42,9 |
| Valtionvelka | |||||
| — mrd. euroa | 69,8 | 68,1 | 63,4 | 61,0 | 61,2 |
| — % BKT:sta | 60,2 | 56,5 | 48,2 | 44,8 | 43,7 |
1) Kansantalouden tilinpidon mukaiset verot ja sosiaaliturvamaksut prosentteina BKT:sta