Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2019

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan vuoden 2019 talousarvioesitystä (HE 123/2018 vp) täydentävä hallituksen esitys. Täydentävä esitys voidaan antaa, koska valtiovarainvaliokunta ei ole vielä antanut mietintöään 14.9.2018 annetusta hallituksen esityksestä vuoden 2019 talousarvioksi.

Talouden näkymät

Korkeasuhdanne taloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on jo takana. Vuonna 2019 talouskasvun arvioidaan hidastuvan 1,7 prosenttiin. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun inflaatio kiihtyy. Tästä syystä myös yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu v. 2019. Nettovienti pysyy kasvua tukevana. Työllisten määrä on noussut korkealle tasolle ja vahvana jatkuva talouskasvu edelleen tukee työllisyyden kasvua. Ennusteen mukaan työllisyysaste nousee yli 72 prosenttiin v. 2019 ja työttömyysasteen arvioidaan alenevan 6,9 prosenttiin.

Tuloarviot

Verotuloihin ei ehdoteta juurikaan muutoksia. Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan alennettavaksi tuottoarvioiden tarkentumisista ja ajoitusmuutoksista johtuen. Kokonaisuudessaan varsinaisiin tuloihin ehdotetaan 80 milj. euron nettovähennystä.

Määrärahat ja tasapaino

Varsinaisten tulojen 80 milj. euron vähennys ja määrärahojen 99 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2019 täydentävä talousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 178 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi v. 2019 arvioidaan 1,6 mrd. euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2019 lopussa n. 109 mrd. euroa, mikä on n. 45 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vaalikauden kehys

Vuoden 2019 kehystasoa tarkistetaan vastaamaan kehyksen hinta- ja rakennemuutoksia jäljempänä olevan taulukon mukaisesti 11,7 milj. eurolla. Tarkistusten jälkeinen menokehys vuodelle 2019 on 44 420 milj. euroa.

Talousarvioesitystä täydentävän esityksen jälkeen kehykseen luettavien menojen taso on 44 059 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2019 jakamaton varaus on n. 60 milj. euroa, minkä lisäksi v. 2019 on käytettävissä 300 milj. euron lisäbudjettivaraus.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2019
     
23.01.23 Kokeilutoiminnan digitaalisen edistämisen uudelleenbudjetointi 0,9
26.10.21 KEJO-hankkeen uudelleenbudjetointi 4,0
30.10.64 Ajoitusmuutos maaseutuohjelman toteutuksessa 14,2
31.10.35 Ajoitusmuutos Länsimetron rakentamisessa -7,0
33.10.54 Yleiseen asumistukeen oikeutettujen opiskelijoiden piiriä laajentavat opintotukeen tehtävät lakimuutokset lisäävät kehyksen ulkopuolisia asumistukimenoja. -2,0
33.20.50 Yrittäjien perheenjäseniin liittyvien työttömyysturvalain muutosten voimaantulon myöhentyminen 5,0
33.20.50 ja 52 Korvauksettoman määräajan eli ns. karenssin lyhentäminen 90 päivästä 60 päivään lisää kehyksen ulkopuolisia työttömyysturvamenoja. -3,4
Yhteensä   11,7

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainhallinnon talonrakennuksiin ehdotetaan yhteensä 11,3 milj. euron lisäystä, josta 7 milj. euroa osoitetaan Suomen Pekingin suurlähetystön kanslian väistötiloihin ja 4,3 milj. euroa kohdennetaan Suomen Moskovan suurlähetystökiinteistön perusparannukseen.

Valtiovarainministeriön pääluokasta ehdotetaan siirrettäväksi n. 2,2 milj. euroa ulkoministeriön tuottavuusmäärärahaan uuden kansallisen viisumijärjestelmän rahoittamiseen.

Poliisi ja Rajavartiolaitos

Reservipoliisijärjestelmän perustamiskustannuksiin ehdotetaan n. 2,2 milj. euroa. Reservipoliisin käyttöönotosta päätetään erikseen.

Poliisin toimintamäärärahoihin ehdotetaan 2 milj. euroa TUVE-palveluiden lisämenoihin.

Suojelupoliisin toimitilahankkeesta aiheutuviin menoihin ehdotetaan yhteensä 1,6 milj. euroa.

Rajavartiolaitoksen määrärahoihin ehdotetaan lisäystä n. 1,3 milj. euroa uuden STUVE TOSI -palvelun aiheuttamiin menoihin.

Rahanpesun valvonta

Vuoden 2019 alusta voimaantulevaksi ehdotettuun rahanpesun valvontaa koskevaan lainsäädäntöön liittyen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän poliisille aiheuttamiin kustannuksiin ehdotetaan 800 000 euroa. Lisäksi Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen tietojärjestelmiin ja toimintaedellytysten vahvistamiseen ehdotetaan 833 000 euroa. Sisäministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 170 000 euron lisäystä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskeviin lainsäädäntö- ym. tehtäviin. Myös aluehallintovirastoille ehdotetaan lisäystä 382 000 euroa rahanpesulain mukaisen valvonnan lisäresursointiin.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Hallinnon yhdeksään eri ICT-kehityshankkeeseen ehdotetaan määrärahasiirtoja tuottavuuden edistämisen määrärahasta yhteensä 9,34 milj. euroa ja uusiin kehityshankkeisiin varautumiseen 2,6 milj. euron lisäystä.

Verohuojennuspäätösten mukaisiin takaisinmaksuihin ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä.

Euroopan investointipankin pääoman korvaamiseen sitoutumiseen ehdotetaan valtuuden kasvattamista siten, että Suomen osuus pankin merkitystä pääomasta korotetaan 595 milj. eurolla nykyisestä 3,099 mrd. eurosta yhteensä 3,694 mrd. euroon johtuen Yhdistyneen Kuningaskunnan EU-erosta.

Senaatti-kiinteistöt

Senaatti-kiinteistöjen investointivaltuutta ehdotetaan kasvatettavan 50 milj. euroa ja tuloutusta alennettavan vastaavasti johtuen varautumisesta VR:n ja Senaatti-kiinteistöjen välisiin kiinteistökauppoihin, joilla keskitetään valtion kiinteistöomaisuuden hallintaa Senaatti-kiinteistöille. VR:n kiinteistökaupasta saamat tulot ehdotetaan jaettavan ylimääräisinä osinkoina valtiolle, jolloin kiinteistöjen omistusjärjestelyllä ei olisi vaikutusta budjetin rahoitusasemaan. Lisäksi ehdotetaan, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan Helsingin kaupungissa Pasilan kaupunginosassa sijaitsevan kiinteistön 24,8 milj. euron kauppahinnalla.

Tutkimuksen lippulaivat ja ammatillinen koulutus

Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan valtuutta, jonka mukaan valtio saa luovuttaa 60 milj. euron arvosta pörssiosakkeita valtion perustaman tutkimusta tukevan säätiön peruspääomaan ja 80 milj. euron arvosta pörssiosakkeita perustettavan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusvientiä edistävän osakeyhtiön omaan pääomaan.

Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen ehdotetaan n. 2,1 milj. euron lisäystä yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille korvattavien arvonlisäverojen tarkentumisen vuoksi.

Uudistettavan opetusmetsiä koskevan sopimusmallin pilotointiin ehdotetaan 824 000 euroa.

Opintotuki ja asumistuki

Opiskelijan saamia apurahoja ei oteta tuloina huomioon vuoden 2019 alusta lähtien ja vanhempien tulot eivät pienennä alle 18-vuotiaiden opintorahaa ja asumislisää 1.8.2019 lähtien. Näistä muutoksista johtuen opintotukimenoihin ehdotetaan 930 000 euron lisäystä.

Opintotukeen tehtävät lakimuutokset laajentavat yleiseen asumistukeen oikeutettujen opiskelijoiden piiriä, mistä johtuen asumistukimenoihin ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä.

Maa- ja elintarviketalous

Kasvukauden 2018 kuivuudesta johtuvien maatalouden kannattavuusongelmien helpottamiseksi ehdotetaan 22,5 milj. euron lisäystä maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen. Maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen ehdotetaan 4 milj. euron lisäystä käytettäväksi tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin.

Afrikkalaisen sikaruton torjuntaan liittyvien toimien tehostamiseen ehdotetaan Ruokaviraston toimintamenoihin 700 000 euron ja Tullin toimintamenoihin 1,1 milj. euron lisäystä.

Liikenne

Valtionavustukseen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ja kuntien joukkoliikennehankkeisiin ehdotetaan 3,5 milj. euroa.

Uusiutuvan energian tuotantotuki

Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan n. 47 milj. euron vähennystä arvioitua korkeammasta sähkön markkinahinnasta ja turpeen veron nostosta johtuen.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä, joka mahdollistaa laivanrakennusteollisuuden panostukset innovaatioiden kehittämiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotetaan 23 milj. euron myöntämisvaltuutta työllistämistuloksista maksettavien korvausten maksuun vuosien 2020—2024 aikana. Summalla voidaan sitoutua työllisyyden vaikuttavuusinvestointirahastohankkeeseen, jonka tavoitteena on alentaa pitkäaikaistyöttömyyttä. Tulospalkkiot perustuvat toiminnan vaikuttavuuteen, joka selvitetään vertaamalla hankkeeseen osallistuvia samankaltaiseen muiden työttömien verrokkiryhmään.

Työttömyysturva

Työttömyysturvamenoihin ehdotetaan yhteensä 3,4 milj. euron lisäystä johtuen korvauksettoman määräajan eli ns. karenssin lyhentämisestä 90 päivästä 60 päivään.

Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastot

Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintamenoihin ehdotetaan 11,4 milj. euron lisäystä. Lisärahoitustarve aiheutuu mm. toimeentulotukipäätösten aiheuttamasta työstä ja työttömyysturvan aktiivimallin toimeenpanosta.

Lastensuojelu

Sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotetaan 160 000 euroa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 80 000 euroa ja Aluehallintovirastoille 480 000 euroa lastensuojelun sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan voimavarojen vahvistamiseen.

Ympäristö ja asuminen

Öljyjätemaksuja ehdotetaan kohdennettavan määräaikaisesti öljyjätehuoltoon liittyviin kunnostus- ja kehityshankkeisiin valmisteilla olevaan green deal -sopimukseen sitoutuneille yrityksille.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle ehdotetaan 400 000 euroa asunto-osuuskuntamuotoiseen asumiseen liittyvän kokeiluhankkeen käynnistämiseksi.

Eräitä muita muutoksia

Tiedusteluvaltuutetulle ja tietosuojavaltuutetun toimistolle ehdotetaan 250 000 euron lisäystä toimitilamenoja varten.

Hätäkeskuslaitokselle ehdotetaan 786 000 euroa ERICA-hätäkeskusjärjestelmän varmistusratkaisun menoihin.

Valtiokonttorille ehdotetaan 60 000 euroa valtion maksuliike- ja laskujenvälityspalveluiden kilpailuttamisesta aiheutuviin asiantuntijapalveluihin.

Merenkulun tukeen ehdotetaan 3 milj. euron lisäystä johtuen työnantajien työttömyysvakuutusmaksun puolittaisesta lisäyksestä koskien palkanmaksuvuotta 2018.

Viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmän ja siihen liittyvän sähköisen ensihoitokertomuksen käyttöönoton aikaistamiseksi järjestelmän ylläpitokustannuksiin ehdotetaan kertaluonteisesti 2,2 milj. euroa.

Valtion osuuteen yrittäjien eläkkeiden aiheuttamista menoista ehdotetaan 17,1 milj. euron lisäystä vakuutusmaksutulon jäädessä ennakoitua pienemmäksi.

Käsiteltävänä olevat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

  Pääluokka Hallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 124 339 000 - 124 339 000
22. Tasavallan presidentti 20 076 000 - 20 076 000
23. Valtioneuvoston kanslia 265 623 000 2 560 000 268 183 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 121 705 000 13 740 000 1 135 445 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 975 923 000 2 280 000 978 203 000
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 452 497 000 42 198 000 1 494 695 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 3 137 872 000 - 3 137 872 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 17 496 663 000 1 644 000 17 498 307 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 404 480 000 3 895 000 6 408 375 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 574 301 000 42 015 000 2 616 316 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 858 016 000 -9 540 000 2 848 476 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2 532 274 000 -33 575 000 2 498 699 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 15 003 104 000 33 495 000 15 036 599 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 199 334 000 - 199 334 000
36. Valtionvelan korot 1 180 410 000 - 1 180 410 000
Yhteensä 55 346 617 000 98 712 000 55 445 329 000

Käsiteltävänä olevat ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

  Osasto Hallituksen
esitys
talousarvioksi
Täydentävä
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 45 816 065 000 -40 000 45 816 025 000
12. Sekalaiset tulot 5 826 362 000 -80 423 000 5 745 939 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 212 543 000 824 000 2 213 367 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 65 114 000 - 65 114 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 53 920 084 000 -79 639 000 53 840 445 000
       
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 1 426 533 000 178 351 000 1 604 884 000
Yhteensä 55 346 617 000 98 712 000 55 445 329 000