Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Tyhjä elementti, POISTA

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 40,9 mrd. euroa vuonna 2016. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2½ % vuodelle 2015 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2016 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 15.9.2014 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana.
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana.
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy.
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin.
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Veroperustemuutokset vuonna 2016

Vuonna 2016 veropolitiikan liikkumavaraa rajoittavat valtiontalouden suuri alijäämä sekä julkisen talouden sopeutustarve. Julkisen talouden kestävyyden tukemiseksi hallitusohjelman veronkevennyksistä suurin osa toteutetaan vasta vuonna 2017. Vuonna 2016 valtiontaloutta tasapainotetaan toteuttamalla hallitusohjelmassa sovittuja veronkiristyksiä.

Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Lisäksi ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna 2016 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se on voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitosta. Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä noin 200 milj. euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina 2016—2019. Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia.

Vuonna 2016 toteutettavat verosopeutustoimet kohdistuvat pääasiassa välilliseen verotukseen. Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa ja lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Tupakkaveron korotus toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoista osuutta pienennetään. Vuodeksi 2016 otetaan määräaikaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaaseen katumiseen verotuksessa.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään vuonna 2016 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2016 (milj. euroa)

  Vaikutus vuonna 2016 Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatuloverot    
— ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus -110 -120
— työtulovähennyksen keventäminen -190 -207
— yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus -4 -4
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös 11 12
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, edellisen hallituksen päätös 11 12
— luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta -10 -20
Tehokas katuminen 7 10
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus 35 68
— lämmityksessä ja työkoneissa käytettävien polttoaineiden veron korotus 78 85
— nestekaasun verottomuuden poisto, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 9 10
— turpeen veron alentaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki -11 -12
Ajoneuvovero    
— ajoneuvoveron korotus v. 2016, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 100 180
Autovero    
— autoveron alennus -50 -50
Jätevero    
— jäteveron korotus 4 5
Yhteensä -120 -31
— josta verotuottoa lisäävät 255 382
— josta verotuottoa vähentävät -375 -413

Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset vähentävät v. 2016 valtion verotuloja yhteensä noin 30 milj. euroa vuositasolla.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2013—2016 (milj. euroa)

  2013
tilinpäätös
2014
tilinpäätös
2015
TA+I LTA+II LTA
2016
esitys
         
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 12 062 12 328 12 566 12 877
Liikevaihtoon perustuvat verot 17 298 17 459 17 576 17 898
Valmisteverot 6 573 6 563 6 945 7 149
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 807 2 921 2 835 2 967
Yhteensä 38 740 39 271 39 921 40 891

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan pysyvän suunnilleen vuoden 2015 tasolla.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2014 2015 2016
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,2 44,4 44,3
Valtio 20,9 20,8 20,9
Kunnat 10,4 10,5 10,4
Soturahastot 12,9 13,1 13,0
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,2 44,4 44,3
Välittömät verot 16,8 16,9 17,0
Tuotannon ja tuonnin verot 14,5 14,4 14,3
Sosiaalivakuutusmaksut 12,9 13,1 13,0
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet, verotuet eivät näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät, sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmästä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vajaat 190 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2016 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 24,8 milj. euroa, josta 16,4 milj. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2015 ja 2016. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Verotuet 2015 ja 2016

  2015, kpl 2015, milj. euroa 2016, kpl 2016, milj. euroa
         
Henkilöverotus 50 15 465 50 16 135
Elinkeinoverotus 28 871 28 897
Maa- ja metsätalouden verotus 20 122 20 127
Varainsiirtoverotus 12 2 099 12 2 099
Kiinteistöverotus 7 623 7 600
Perintö- ja lahjaverotus 15 227 15 237
Arvonlisäverotus 20 2 921 20 3 015
Valmisteverotus 28 2 099 28 2 147
Sosiaalivakuutusmaksut 6 ei voida laskea 6 ei voida laskea
Yhteensä 186 24 427 186 25 257

Osaston tuloarviot vuosina 2014—2016

    v. 2014
tilinpäätös
1000 €
v. 2015
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2016
esitys
1000 €
 
Muutos 2015—2016
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 12 328 027 11 993 000 12 877 000 884 000 7
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 117 056 8 866 000 9 238 000 372 000 4
02. Yhteisövero 2 432 759 2 467 000 2 877 000 410 000 17
03. Korkotulojen lähdevero 141 652 120 000 92 000 -28 000 -23
04. Perintö- ja lahjavero 499 060 540 000 670 000 130 000 24
(05.) Pankkivero 137 500 0
(06.) Voimalaitosvero 0
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 17 458 906 17 849 500 17 897 800 48 300 0
01. Arvonlisävero 16 552 721 16 932 000 16 962 000 30 000 0
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 749 584 760 000 776 000 16 000 2
03. Apteekkimaksut 156 601 157 500 159 800 2 300 1
08. Valmisteverot 6 562 808 7 107 000 7 149 000 42 000 1
01. Tupakkavero 785 292 863 000 953 000 90 000 10
04. Alkoholijuomavero 1 393 981 1 384 000 1 366 000 -18 000 -1
05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 256 794 264 000 260 000 -4 000 -2
07. Energiaverot 4 112 704 4 581 000 4 555 000 -26 000 -1
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 14 037 15 000 15 000 0
10. Muut verot 2 760 124 2 853 000 2 854 000 1 000 0
03. Autovero 917 993 993 000 845 000 -148 000 -15
05. Varainsiirtovero 702 164 614 000 633 000 19 000 3
06. Arpajaisvero 218 395 225 000 225 000 0
07. Ajoneuvovero 877 619 957 000 1 120 000 163 000 17
08. Jätevero 43 954 64 000 31 000 -33 000 -52
19. Muut veronluonteiset tulot 160 497 108 810 112 932 4 122 4
(02.) Lästimaksut 1 051 0
03. Ratavero 18 057 5 450 5 341 -109 -2
04. Eräät viestinnän maksut 28 204 28 783 28 570 -213 -1
05. Lentoliikenteen valvontamaksu 11 045 11 100 11 471 371 3
06. Väylämaksut 87 587 42 628 44 800 2 172 5
07. Katsastustoiminnan valvontamaksu 4 817 7 329 7 260 -69 -1
08. Öljyjätemaksu 3 429 4 000 4 000 0
09. Muut verotulot 3 442 3 500 6 000 2 500 71
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 2 865 3 020 3 090 70 2
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 000 2 400 -600 -20
Yhteensä 39 270 364 39 911 310 40 890 732 979 422 2