Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka olosuhteet muuttuvat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi vahvistetaan ja uudistetaan peruspalveluita, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, ehkäistään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, vahvistetaan mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet

— Hyvinvoinnille vahva perusta
— Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
— Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Ministeriössä se toteutetaan vuosille 2012—2015 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti. Valmistelussa on mm. kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, yhteistyö työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi ja poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi, erityisesti poikkihallinnollisessa, syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain

Hyvinvoinnille vahva perusta

Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

— terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
— pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
— tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
— sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

	2000 toteutunut	2009 toteutunut	2010 toteutunut	2011 toteutunut	2012 toteutunut	2013 arvio	2014 arvio

Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista	..	..	..	39	45¹⁾	50	55
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)
— kuntajohdossa	..	..	..	61	65¹⁾	68	70
— perusterveydenhuollossa	..	..	54	..	60	69	70
— liikuntatoimessa	..	..	55	..	62	65	68
— perusopetuksessa	..	63	..	66	65¹⁾	68	70
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote	58,8	59,8	60,4	60,5	60,9	61,0	61,2
— miehet	58,6	59,7	60,3	60,4	60,9	61,0	61,2
— naiset	58,9	59,9	60,4	60,5	60,8	60,9	61,1
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus²⁾ 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä	8,7	7,6	7,2	7,2	6,3	6,3	6,2
— miehet	9,1	7,7	7,2	7,1	6,2	6,2	6,1
— naiset	8,3	7,5	7,2	7,4	6,5	6,4	6,4
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), %	4,0	4,6	4,5	4,6	4,5	4,4	4,4
— miehet	3,6	4,1	4,0	3,9	3,8	3,7	3,6
— naiset	4,5	5,2	4,9	5,2	5,2	5,0	5,0
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, %	92	92	..	..	94	94	95
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden	30,0	29,0	30,2	31,1	30,0³⁾	29,5	29,3
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat)	..	5 701	5 484	4 429	4 510¹⁾	4 500	4 400
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, %	4,2	6,7	7,1	8,3	8,7	9,2	11,0
Sosiaalimenot/bkt, %	25,1	30,4	30,6	30,0	31,2¹⁾	32,1	32,5
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin)	7 462	9 916	10 166	10 143	10 400¹⁾	10 700	10 800
Sosiaalimenojen rahoitus, %
— verovaroin	43,1	45,0	46,1	46,0	45,6¹⁾	45,2	44,8
— työnantajat	37,6	37,3	35,8	35,4	35,6¹⁾	35,8	36,0
— muu	19,3	17,7	18,1	18,6	18,8¹⁾	19,0	19,2
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, %	50,9	55,0	54,4	54,8	55,0¹⁾	49,5	50,0

¹⁾ Arvio

²⁾ Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

³⁾ Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

— vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
— asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
— uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
— vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

	2000 toteutunut	2009 toteutunut	2010 toteutunut	2011 toteutunut	2012 toteutunut	2013 arvio	2014 arvio

Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %
— miehet	37,6	35,0	36,8	35,6	33,4	32,9	32,3
— 0—12 vuotta koulutusta	42,4	40,5	38,8	40,2	38,6	38,0	37,3
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta	29,3	27,0	30,1	27,6	25,6	25,1	24,7
— naiset	33,7	34,0	32,9	32,1	32,8	32,4	32,0
— 0—12 vuotta koulutusta	38,6	36,3	36,5	38,6	37,6	38,0	38,5
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta	29,4	30,5	29,4	27,5	26,9	25,7	24,5
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), %	16	19	17	17	17¹⁾	16	15
Vastasyntyneen elinajanodote	77,7	79,8	80,0	80,4	80,6¹⁾	80,8	81,0
— miehet	74,1	76,5	76,7	77,2	77,5¹⁾	77,7	78,0
— naiset	81,0	83,1	83,2	83,5	83,7¹⁾	83,9	84,0
25-vuotiaan elinajanodote
— miehet	49,7	52,4	52,6	52,9¹⁾	53,2¹⁾	53,5	53,8
— perusasteen koulutus	47,4	49,2	49,7	50,0¹⁾	50,4¹⁾	50,8	51,2
— keskiasteen koulutus	50,1	52,3	52,4	52,6¹⁾	52,8¹⁾	53,0	53,2
— korkea-asteen koulutus	54,0	55,6	55,9	56,1¹⁾	56,3¹⁾	56,5	56,7
— naiset	56,1	59,0	59,0	59,1¹⁾	59,2¹⁾	59,3	59,4
— perusasteen koulutus	54,6	56,9	56,6	56,6¹⁾	56,6¹⁾	56,6	56,6
— keskiasteen koulutus	57,2	59,0	59,1	59,2¹⁾	59,3¹⁾	59,4	59,5
— korkea-asteen koulutus	58,4	60,2	60,3	60,4¹⁾	60,6¹⁾	60,7	60,9
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %²⁾
— miehet	76	84	84¹⁾	87	86¹⁾	86	87
— naiset	72	78	78¹⁾	79	80¹⁾	80	82
Päivittäin tupakoivien osuus, %
— miehet (25—64-v.)	28,3	23,3	24,1	23,4	21,0	20	19
— naiset (25—64-v.)	19,9	16,5	15,3	14,9	14,5	13	12
— pojat (8.—9. lk)	25	17	17	17	15¹⁾	14	13
— tytöt (8.—9. lk)	22	14	14	14	13¹⁾	12	11
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as.	8,8	10,2	10,0	10,1	9,6	9,6	9,6
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %
— miehet	58,4	65,5	62,7	65,0	63,3	62	62
— naiset	41,2	46,8	48,3	48,3	47,9	46	45
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)
— miehet	1 170	950	921	868¹⁾	875	852	829
— naiset	368	341	291	255¹⁾	277¹⁾	269	262
Pienituloisten³⁾ osuus, %
— koko väestö	10,5	13,2	13,7	13,2	13,2¹⁾	13,3	13,3
— lapset	8,8	11,5	11,8	11,1	11,1¹⁾	11,2	11,2
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm	170 352	161 842	164 154	167 364	180 665	190 000	189 000
Toimeentulotukea saaneet, lkm
— kotitaloudet	271 686	238 755	240 257	239 212	240 200¹⁾	250 000	250 000
— henkilöt	454 353	377 688	375 152	371 898	372 310¹⁾	388 000	388 000
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, %	2,4	2,1	2,2	2,2	2,2¹⁾	1,8	..
— miehet	2,7	2,4	2,5	2,5	2,5¹⁾	2,2	..
— naiset	2,0	1,7	1,8	1,8	1,8¹⁾	1,6	..
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)⁴⁾, %	24,9	25,5	25,9	25,9	26,0¹⁾	26,1	26,1
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), %	4,3	5,1	4,8	4,7	4,7¹⁾	4,7	4,7
— 18—24 v. pojat	5,4	6,5	6,0	5,8	5,8¹⁾	5,8	5,8
— 18—24 v. tytöt	3,1	3,6	3,6	3,6	3,6¹⁾	3,6	3,6
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, %	80,6	81,8	82,8	83,2	83,1⁵⁾	83,3	83,5
Väestön terveyden seuranta toteutuu perusterveydenhuollossa (% tavoitearvosta)	..	..	33	..	32	40	40
Hoitoon pääsy
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm	66 000	3 748	1 245	751	938	1 000	1 000
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä)	..	66	72	77	81	80	80
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm	..	7 600	12 100	14 000	7 205	7 200	7 200
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm	..	84	136	73	64	50	50
Potilasvahinkokeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä	..	2 359	2 204	2 214	2 073	2 100	2 100
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot⁶⁾
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia/v.	..	30	28	42	30	30	30
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v.	..	5 700	4 813	5 382	5 256	5 200	5 200
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %
— säännöllinen kotihoito²⁾	11,8	11,3	11,8	12,2	11,9	13,1	13,6
— miehet	8,7	8,4	8,9	9,3	8,9	10,2	10,7
— naiset	13,2	12,8	13,4	13,9	13,5	15,0	15,6
— tehostettu palveluasuminen	1,7	5,1	5,6	5,9	6,3¹⁾	6,7	7,1
— miehet	1,1	3,3	3,7	3,9	4,2¹⁾	4,5	4,8
— naiset	2,0	6,0	6,7	7,1	7,7¹⁾	8,2	8,8
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto	8,4	5,4	4,7	4,4	3,9¹⁾	3,4	2,9
— miehet	5,6	3,8	3,3	3,1	2,8¹⁾	2,4	2,1
— naiset	9,6	6,3	5,5	5,1	4,5¹⁾	3,9	3,3
— omaishoidontuki	3,0	4,1	4,2	4,4	4,5	4,7	4,9
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v.	1 894	4 008	4 310	4 630	4 844	4 984	4 991
Terveyskeskusten lääkärivaje, %	..	6,8	6,0	6,5	6,3	6	6
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, %	..	..	3,6	..	3,2	3,2	3,2
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta
— äitiysneuvolalääkärit	..	55	..	62	64¹⁾	66	66
— lastenneuvolalääkärit	..	13	..	20	25¹⁾	28	30
— koululääkärit	..	4	..	6	8¹⁾	10	12
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat	..	52	..	59	60¹⁾	62	62
— lastenneuvolan terveydenhoitajat	..	29	..	34	38¹⁾	40	42
— kouluterveydenhoitajat	..	60	..	75	78¹⁾	80	82
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)
— äitiysneuvolassa	..	50	..	87	88¹⁾	89	90
— lastenneuvolassa	..	47	..	84	86¹⁾	86	88
— kouluterveydenhuollossa	..	49	..	75	77¹⁾	79	81
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm	86 800	41 300	54 000	57 200	61 200	71 800	77 500
— miehet	47 500	23 800	32 900	34 100	36 000	42 600	46 000
— naiset	39 300	17 500	21 100	23 100	25 100	29 200	31 500
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, %	0,9	1,3	1,3	1,4	1,4¹⁾	1,5	1,5
— pojat	1,0	1,3	1,4	1,4	1,5¹⁾	1,5	1,5
— tytöt	0,9	1,2	1,3	1,3	1,4¹⁾	1,4	1,5
Asunnottomat, lkm	10 000	8 150	7 880	7 570	7 850	8 090	8 170
— miehet	8 250	6 560	6 490	5 990	5 950	6 000	6 070
— naiset	1 750	1 590	1 390	1 580	1 890	2 090	2 100
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm	37 554	35 569	35 563	42 571	40 460	39 000	38 000
Maahanmuuttajataustaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, %	1,9	2,9	3,6	3,7	3,8	3,9	4,0

¹⁾ Arvio

²⁾ Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

³⁾ Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

⁴⁾ Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

⁵⁾ Ennakkotieto

⁶⁾ Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

— vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
— varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

	2000 toteutunut	2009 toteutunut	2010 toteutunut	2011 toteutunut	2012 toteutunut	2013 arvio	2014 arvio

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet	2 256	2 595	2 572	2 453	2 428¹⁾	2 404	2 380
— miehet	..	1 750	1 649	1 610	1 594¹⁾	1 578	1 562
— naiset	..	845	923	843	835¹⁾	826	818
Vesivälitteiset epidemiat
— epidemioiden lkm	7	4	2	5	2	5	5
— sairastuneet henkilöt	6 428	213	38	70	53	100	100
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä)	15,3	..	8¹⁾	8¹⁾	5,6	5,8	5,5
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste	..	24,1	29,6	22,4	26,4	-	-
Työeläkerahastot/bkt, %	50,2	72,5	77,7	72,2	77,7	79,2	79,3

¹⁾ Arvio

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

	2007	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014¹⁾

Lapsilisä
— 1. lapsi	100	100	100	100	100	104	104	104
— 2. lapsi	111	111	111	111	111	115	115	115
— 3. lapsi	131	131	141	141	142	147	147	147
— yksinhuoltajakorotus	37	47	47	47	47	49	49	49
Lasten kotihoidon tuki
— hoitoraha	294	294	314	314	316	327	337	342
— seuraavasta alle 3-v.	94	94	94	94	94	98	101	102
— muista alle kouluikäisistä	60	60	60	60	61	63	65	66
— hoitolisä	168	168	168	168	169	175	180	183
Yksityisen hoidon tuki
— hoitoraha	137	137	160	160	161	167	171	174
— hoitolisä	135	135	135	135	135	140	144	146
Osittainen hoitoraha	70	70	70	90	90	94	96	98
Vanhempainpäiväraha
— minimi	380	380	551	551	553	574	594	603
— keskimäärin, miehet	1 620	1 747	1 858	1 936	1 997	2 035	2 097	2 181
— keskimäärin, naiset	1 170	1 241	1 342	1 398	1 427	1 467	1 513	1 563
Sairauspäiväraha
— minimi (55 päivän jälkeen)	380	380	551	551	553	574	594	603
— keskimäärin, miehet	1 228	1 277	1 368	1 429	1 421	1 461	1 508	1 550
— keskimäärin, naiset	1 075	1 110	1 184	1 235	1 249	1 292	1 333	1 370
Työmarkkinatuki	514	527	551	551	553	674	698	708
Työttömän peruspäiväraha	514	527	551	551	553	674	698	708
Työttömien ansiopäiväraha
— keskimäärin, miehet	1 201	1 234	1 326	1 401	1 409	1 514	1 565	..
— keskimäärin, naiset	922	945	1 017	1 071	1 082	1 159	1 184	..
Kansaneläke, yksinäinen	525	558	584	584	586	609	630	639
Takuueläke					688	714	739	749
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)
— miehet	1 507	1 557	1 659	1 687	1 728	1 809	..	..
— naiset	971	1 000	1 071	1 097	1 133	1 195	..	..
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)
— miehet	1 117	1 077	1 117	1 119	1 121	1 149	..	..
— naiset	934	891	927	929	934	962	..	..
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)
— miehet	1 814	1 793	1 922	1 974	1 947	2 025	..	..
— naiset	1 250	1 199	1 326	1 365	1 370	1 441	..	..
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)
— miehet	1 044	1 018	1 090	1 126	1 174	1 192	..	..
— naiset	841	809	842	884	907	943	..	..
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva	390	399	417	417	419	461	477	..

¹⁾ Vuoden 2014 lopulliset euromäärät vahvistetaan 14.10.2013.

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeina toteutetaan oikeuslääkinnän tietojärjestelmäprojekti ja vankien terveydenhuollon valvontaa, järjestämistä ja rahoitusta koskeva hanke. Hallinnonala on nimennyt ydintoimintoanalyysin pohjalta 25 vaikuttavuutta ja tuottavuutta edistävää hanketta. Niiden toimeenpano on meneillään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä.

Hallinnonalan määrärahat

		TA 1000 €	LTA I 1000 €	LTA II 1000 €	LTA III 1000 €	Yhteensä 1000 €
01.	Hallinto	91 558	-154	0	-595	90 809
01.	Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	40 990	-154	—	320	41 156
02.	Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	2 250	—	—	55	2 305
03.	Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	4 548	—	—	100	4 648
04.	Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	600	—	—	—	600
05.	Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	548	—	—	—	548
21.	Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)	1 070	—	—	-1 070	0
25.	Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)	16 330	—	—	—	16 330
29.	Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)	20 900	—	—	—	20 900
66.	Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v)	4 322	—	—	—	4 322
02.	Valvonta	43 850	270	0	445	44 565
03.	Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	16 277	—	—	75	16 352
05.	Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	11 771	270	—	295	12 336
06.	Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	5 502	—	—	75	5 577
20.	Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)	10 300	—	—	—	10 300
03.	Tutkimus- ja kehittämistoiminta	114 626	0	0	150	114 776
04.	Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	67 953	—	—	150	68 103
50.	Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)	36 543	—	—	—	36 543
63.	Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)	10 130	0	—	—	10 130
10.	Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut	2 634 400	0	0	23 600	2 658 000
50.	Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)	11 800	—	—	—	11 800
51.	Lapsilisät (arviomääräraha)	1 486 400	—	—	—	1 486 400
52.	Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)	3 300	—	—	—	3 300
53.	Sotilasavustus (arviomääräraha)	20 000	—	—	—	20 000
54.	Asumistuki (arviomääräraha)	726 000	—	—	20 000	746 000
55.	Elatustuki (arviomääräraha)	188 200	—	—	3 600	191 800
56.	Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)	39 000	—	—	—	39 000
60.	Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (arviomääräraha)	159 700	—	—	—	159 700
20.	Työttömyysturva	2 773 626	0	0	213 040	2 986 666
31.	Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)	26 486	—	—	—	26 486
50.	Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)	1 004 550	—	—	12 000	1 016 550
51.	Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)	244 480	—	—	10 000	254 480
52.	Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)	1 390 800	—	—	183 200	1 574 000
55.	Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)	55 160	—	—	7 840	63 000
56.	Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)	52 150	—	—	—	52 150
30.	Sairausvakuutus	1 289 472	0	0	-20 000	1 269 472
28.	Kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)	1 272	0	—	—	1 272
60.	Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)	1 288 200	—	—	-20 000	1 268 200
40.	Eläkkeet	4 524 700	0	0	-23 400	4 501 300
50.	Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha)	62 000	—	—	—	62 000
51.	Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)	603 000	—	—	2 600	605 600
52.	Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)	90 000	—	—	-7 000	83 000
53.	Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha)	3 000	—	—	—	3 000
54.	Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha)	17 200	—	—	—	17 200
60.	Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)	3 749 500	—	—	-19 000	3 730 500
50.	Veteraanien tukeminen	275 334	0	0	0	275 334
30.	Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha)	1 450	—	—	—	1 450
50.	Rintamalisät (arviomääräraha)	31 300	—	—	—	31 300
51.	Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)	135 121	—	—	—	135 121
52.	Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)	66 207	—	—	—	66 207
53.	Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)	3 100	—	—	—	3 100
54.	Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v)	60	—	—	—	60
55.	Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)	3 500	—	—	—	3 500
56.	Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)	23 988	—	—	—	23 988
57.	Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)	10 608	—	—	—	10 608
60.	Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto	539 881	0	0	0	539 881
30.	Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	500	0	—	—	500
31.	Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v)	11 500	—	—	—	11 500
32.	Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)	31 300	—	—	—	31 300
33.	Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)	110 440	—	—	—	110 440
34.	Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)	13 200	—	—	—	13 200
35.	Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)	330 350	—	—	—	330 350
36.	Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)	480	—	—	—	480
40.	Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)	32 811	—	—	—	32 811
63.	Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)	3 000	—	—	—	3 000
64.	Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	6 300	—	—	—	6 300
70.	Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen	59 422	0	0	0	59 422
01.	Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	27 840	—	—	—	27 840
20.	Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)	22 890	—	—	—	22 890
21.	Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)	930	—	—	—	930
22.	Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)	660	—	—	—	660
50.	Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)	3 130	—	—	—	3 130
51.	Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)	2 900	—	—	—	2 900
52.	Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)	1 072	—	—	—	1 072
80.	Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta	225 040	0	0	0	225 040
40.	Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)	206 000	—	—	—	206 000
41.	Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)	1 700	—	—	—	1 700
42.	Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)	300	—	—	—	300
50.	Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha)	17 040	—	—	—	17 040
90.	Raha-automaattiyhdistyksen avustukset	308 000	0	0	0	308 000
50.	Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)	308 000	—	—	—	308 000
	Yhteensä	12 879 909	116	0	193 240	13 073 265

Henkilöstön kokonaismäärä (htv)¹⁾

3 646

3 634

3 658

¹⁾ Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2014 maksullisen toiminnan osuus on 1 596 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 371 henkilötyövuotta.

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)