Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
              50. Eräät avustukset
              70. Kaluston hankinta
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2012

80. Taide ja kulttuuriPDF-versio

Selvitysosa:Kulttuuripolitiikan tavoitteena on vahvistaa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä kulttuurin perustaa, parantaa luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, lisätä kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia sekä tukea kulttuurin taloutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa näitä tavoitteita taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeuspolitiikan sekä audiovisuaalisen politiikan keinoin.

Suomessa kulttuuriosallistuminen on viimeisten kymmenen vuoden aikana jatkuvasti lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. Kotitalouksien kulttuuriin ja joukkoviestintään sijoittama panostus on yli kuusinkertainen valtion ja kuntien yhteenlaskettuun kulttuuritukeen verrattuna. Kirjastoissa ja teattereissa kävijöiden osuus koko väestöstä on suurinta EU-maissa ja kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa selvästi yli keskitason verrattuna muiden maiden vastaavaan kansalliseen osuuteen. Kulttuurin kysyntä myös kasvaa jatkuvasti koulutusasteen kohoamisen myötä.

Kulttuurin perustan vahvistamisen haasteita ovat taiteen hallintoa koskevat ratkaisut, taiteilijoiden toimeentulon edellytysten monipuolistaminen ja taiteen laatukehityksen edistäminen. Haasteita asettavat myös yleisten kirjastojen ja tietopalvelujen tasavertainen saatavuus maan eri osissa, kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden ja säilyttämisen edistäminen sekä tekijänoikeusratkaisut, joilla tuetaan opetusta ja tutkimusta sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden toimintaa.

Suuri haaste on kehittää väestörakenteeltaan erilaisille alueille soveltuvia korkeatasoisia taide- ja kulttuuripalveluita. Kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi tulee huolehtia teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuusjärjestelmän kannustavuudesta, kulttuuristen peruspalveluiden alueellisesti tasa-arvoisesta saatavuudesta, turvallisen mediaympäristön kehittämisestä sekä eri väestöryhmien kulttuurin tukemisesta. Haasteita asettavat myös esittävän taiteen vapaiden ammattilaisryhmien talous- ja koulutuskysymykset sekä yleensä taiteilijoiden toimeentulokysymykset.

Kulttuurin ja luovan talouden haasteita ovat taiteen ja kulttuurin sekä audiovisuaalisen alan kotimarkkinoiden ja kulttuuriviennin vahvistaminen, kulttuurin ja matkailun toimialojen yhteistyön lisääminen, kulttuurin kansainvälisten suurtapahtumien tukijärjestelyt sekä audiovisuaalisen ja muiden kulttuuri- ja taidealojen tuotekehitysrahoituksen ja yrittäjyyden edellytysten parantaminen sekä tekijänoikeusjärjestelmän kehittäminen.

Kulttuuripolitiikan tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet vuonna 2012 ovat:

Kulttuuripolitiikan tavoitteet Keskeisimmät toimenpiteet
   
Kulttuurin perustan vahvistaminen: Toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2020 ja kulttuurin tulevaisuutta koskevan valtioneuvoston selonteon linjauksia.
Valmistellaan esitys Taiteen edistämiskeskuksesta ja varaudutaan lakiuudistuksen edellyttämiin järjestelyihin.
Kehitetään Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskusta sekä tuetaan medialukutaitoa, media- ja elokuvakasvatusta ja yleisten kirjastojen mediakasvatustyötä.
Selvitetään Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin asema ja tehtävät.
Ohjataan ja tuetaan kansallisten taidelaitosten toimintaa kansainvälisesti kilpailukykyisinä kansallisina päänäyttämöinä.
Edistetään kulttuuriperintöaineistojen digitointia ja parannetaan digitaalisten kulttuuriperintö- ja kirjastoaineistojen saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä osana kansallista digitaalista kirjastoa.
Toteutetaan Kirjastopolitiikka 2015 -ohjelmaa ja edistetään yleisten kirjastojen laatusuosituksen käyttöönottoa. Aloitetaan kirjastolainsäädännön uudistaminen.
Kehitetään Valtion taidemuseon ja Museoviraston toimintoja sekä vahvistetaan museoalan yhteistyötä. Käynnistetään Valtion taidemuseon säätiöittämisen valmistelu.
Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin aluetoimijoita sekä viranomais- ja muiden toimijoiden yhteistyötä.
Vahvistetaan kulttuurin ja luovan talouden asemaa pohjoismaisessa ja lähialueyhteistyössä sekä kehitetään pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuutta.
Vahvistetaan taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja teosten kansainvälistä liikkuvuutta sekä edistetään toimijoiden kansainvälistä verkostoitumista.
Luovan työn tekijöiden toimintaedellytysten parantaminen: Parannetaan taiteilijoiden toimeentulo- ja työskentelyedellytyksiä sekä eläketurvaa.
Kehitetään taiteen ja kulttuurin tukirakenteita ottaen huomioon vapaan ammattilaiskentän tarpeet.
Toteutetaan elokuvakulttuurin digitaalisen ajan agendaa audiovisuaalisen politiikan linjausten 2012—2015 mukaisesti.
Kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen edellytysten lisääminen: Jatketaan museoiden, orkestereiden ja teattereiden valtionosuusjärjestelmän kannustavuuden kehittämistä.
Tuetaan kulttuuritilojen työllisyyttä lisääviä peruskorjaushankkeita ja muusta käytöstä vapautuvan rakennuskannan muuntamista kulttuurikäyttöön.
Tuetaan kuntien kulttuuritoiminnan palvelurakenteen uudistamista.
Parannetaan kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta ottaen huomioon eri ikä- ja väestöryhmien tarpeet.
Kehitetään kirjasto- ja tietopalveluja väestön kunnallisina perus- ja lähipalveluina.
Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin asemaa terveyden ja hyvinvoinnin lisäämisessä sekä kehitetään sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
Kulttuurin ja luovan talouden edistäminen: Tuetaan kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä ottamalla huomioon alan erityispiirteet.
Selkiytetään tekijänoikeuslakia ja toimeenpannaan teollis- ja tekijänoikeuksien strategiaa (IPR-strategia).
Edistetään laillista online-tarjontaa ja vähennetään laitonta verkkojakelua.
Edistetään kulttuurivientiä Kulttuuriviennin kehittämisohjelman 2007—2011 loppuraportin esityksen mukaisesti ja tehostetaan kulttuurimatkailun kehittämistoimia.
Tehostetaan toimia kulttuurin kansainvälisten suurtapahtumien saamiseksi Suomeen ja kehitetään kulttuuritapahtumien tukijärjestelmää.

Taiteen ja kulttuurin rahoitus budjetti- ja veikkausvoittovarojen kesken
  Veikkausvoittovaroista Budjettivaroista Yhteensä
       
Taiteenalojen edistäminen 53 676 000 36 774 000 90 450 000
Kansalliset taidelaitokset 87 764 000 86 976 000 174 740 000
Kirjastotoimi 5 150 000 16 600 000 21 750 000
Museot ja kulttuuriperintö 29 102 000 50 065 000 79 167 000
Alueellinen taiteen edistäminen 23 500 000 106 000 23 606 000
Kulttuuripolitiikan kehittäminen1) 11 100 000 939 000 12 039 000
Taiteen ja kulttuurin kv-toimintoihin 9 783 000 7 522 000 17 305 000
Viestintäkulttuuri 2 520 000 7 545 000 10 065 000
Yhteensä 222 595 000 206 527 000 429 122 000

1) Sisältää veikkausvoittovaroissa opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi kohdan sekä kulttuurin suurtapahtumien rahoituksen.

01. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 820 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) taiteilijaprofessoreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin

2) taiteen edistämiseksi myönnettävien apurahojen ja avustusten maksamiseen

3) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoimintaan

4) enintään 10 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.

Määrärahasta myönnettävät apurahat ja avustukset budjetoidaan maksuperusteisina.

Selvitysosa:Taiteen keskustoimikunnan toiminnan tavoitteena on nostaa ja lisätä suomalaisen taiteen laatua ja kansainvälistä tasoa sekä vahvistaa taiteen uudistumiskehitystä ja sen arvostusta yhteiskuntaa uudistavana monimuotoisena voimavarana ja merkitysten luojana. Toimikunnan työ edistää hyvinvointia, kulttuuria ja sen moninaisuutta. Se vaikuttaa myös ympäristön laatuun ja sillä on merkittäviä suoria ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia. Käynnistetään valmistelut Taiteen keskustoimikunnan muuttamisesta Taiteen edistämiskeskukseksi tavoitteena nykyisen toiminnan kehittäminen laajentamalla tehtäviä, lisäämällä itsenäisyyttä ja vahvistamalla ja tehostamalla hallintorakennetta.

Taiteen keskustoimikunta on asiantuntija- ja rahoittajaorganisaatio, joka tukee korkeatasoista taiteen tekemistä erityisesti jakamalla apurahoja ja valtionavustuksia. Rahoitus on määräaikaista ja perustuu taiteellisen laadun vertaisarviointiin ja laajaan taidepoliittiseen asiantuntemukseen. Käytettävissä olevilla resursseilla Taiteen keskustoimikunta:

  • rahoittaa korkeatasoista ja innovatiivista taiteellista työskentelyä ja vahvistaa taiteen monimuotoista roolia yhteiskunnassa
  • panostaa taiteen tasa-arvoisen saatavuuden, saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltavan käytön lisäämiseen
  • ottaa apurahapolitiikassaan huomioon hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja asuinpaikkarakenteen ja erityisesti nuorten taiteilijoiden aseman apurahan hakijoina ja saajina
  • luo edellytyksiä taiteilijoiden liikkuvuudelle ja kansainvälistymiselle
  • vahvistaa monitaiteellisen ja -kulttuurisen toiminnan tukea
  • seuraa, arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta ja parantaa rakenteidensa toimivuutta ja selkeyttä sekä kehittää asiakkaidensa sähköisiä palveluja tehtyjen kehittämisehdotusten mukaan
  • tulosohjaa alueellisia taidetoimikuntia ja
  • vahvistaa osaltaan taiteen asemaa ja merkitystä yhteiskunnassa ja tuottaa opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön taidepolitiikan kannalta olennaista tutkimustietoa, arviointivälineitä ja tietopalveluita.

Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 33 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Tuloksellisuuden tunnusluvut 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2012
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Valtionavustukset      
— hakemukset, kpl 9 091 9 371 9 300
— myönnöt, kpl 2 953 3 162 3 100
Lausunnot valtionavustushakemuksista OKM:lle 832 841 840
Julkaisut 3 5 6
Alueelliset taidetoimikunnat      
Valtionavustukset      
— hakemukset, kpl 3 965 3 951 4 000
— myönnöt, kpl 1 099 1 006 1 000
Hankkeet 250 216 240
Residenssit ulkomailla, kpl 7 9 8
Lausunnot, kannanotot ja aloitteet 46 62 45
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet 64,5 66,5 60

Valtion taidetoimikuntien1)apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2010
  Hakijoita Tuen saajia
     
Myönnöt, lkm2) 4 728 2 144
     
  % hakijoista % tuen saajista
     
Naiset 52 50
Pääkaupunkiseutu 53 56
Ruotsinkieliset 7 6
Äidinkieli "muu" 4 4
Alle 35-v. 24 19

1) Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat ja -jaostot.

2) Sisältää yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu.

Alueellisten taidetoimikuntien apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen ja iän mukaan vuonna 2010
  Hakijoita Tuen saajia
     
Myönnöt, lkm1) 2 139 452
     
  % hakijoista % tuen saajista
     
Naiset 56 51
Alueen keskuskaupunki2) 57 61
Alle 35-v. 30 32

1) Sisältää yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu.

2) Keskuskaupungit = Mikkeli, Hämeenlinna, Kouvola, Jyväskylä, Rovaniemi, Oulu, Tampere, Joensuu, Vaasa, Kuopio, Pori, Helsinki, Turku.

Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita Myöntöjä Tuen saajia Tuen saajat % hakijoista
           
Valtion taidetoimikuntien hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2010 9 371 6 009 3 162 2 747 46
Alueellisten taidetoimikuntien hakemusten, hakijoiden, myöntöjen sekä tuen saajien määrä vuonna 2010 3 951 3 521 1 006 993 28

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
Bruttomenot 5 243 5 105 4 840
Bruttotulot 39 20 20
Nettomenot 5 204 5 085 4 820
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 265    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 382    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 52
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -19
Toimintamenosäästö (HO) -49
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -13
Siirto momentille 29.80.51 (Taitelijaprofessorien virkojen muuttaminen valtion taitelija-apurahoiksi) -226
Siirto momentille 29.80.02 (Valtion taideteostoimikunnan aiheuttamat hallintomenot) -10
Yhteensä -265


2012 talousarvio 4 820 000
2011 III lisätalousarvio 28 000
2011 talousarvio 5 085 000
2010 tilinpäätös 5 321 000

02. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 221 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) siviilipalvelusmiehistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin

3) enintään 2 600 000 euroa näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:Valtion taidemuseo on kulttuurilaitos, joka rakentaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisön ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä.

Kulttuuriperinnön hoidon vaikuttavuustavoitteena on visuaalisen kulttuuriperinnön kartuttaminen tuleville sukupolville. Taidekokoelmien kartuttamisen tavoitteet ovat lähes yksinomaan laadullisia ottaen samalla huomioon sisällölliset painotukset.

Näyttely- ja ohjelmistotuotannon sekä muun yleisölle suunnatun toiminnan tavoitteena on pitää kulttuuriperintö elävänä vahvistamalla Valtion taidemuseon eri yksiköiden roolia monipuolisten ja korkealaatuisten kulttuuripalvelujen tarjoajana. Näyttely- ja ohjelmistotoiminnan tarjonta pyritään pitämään monipuolisena samalla kun kävijätutkimuksin seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja pyritään vastaamaan sen toiveisiin. Näyttelytarjonnan ajankohtaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Maksullisen toiminnan taloudellisena tavoitteena on, että tulot kattavat kokonaiskustannuksista 18 % ja erilliskustannuksista 57 %.

Taidemuseoalan sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittämisen tulosalueella jatketaan koko taidemuseokenttää koskevia kehityshankkeita yhdessä maan muiden taidemuseoiden kanssa sekä tuottaa tutkimusta yleisölähtöisen museotyön tueksi.

Yhteistyössä OKM:n kanssa käynnistetään valmistelut Valtion taidemuseon säätiöittämisestä.

Kulttuuripoliittisista syistä hintatuella katetaan noin 40 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Kulttuurialan luonteesta johtuen tulostavoitteet eivät ole jatkuvasti kasvavia. Numeeristen tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon mm. näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteiden asetteluissa. Suoritteiden määriä vertailtaessa on otettava huomioon niiden vaihtelevat laajuudet.

Tunnusluku 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2012
tavoite
       
Vaikuttavuus, tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % 92 89 92
Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt, kpl 32 25 16
Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 10 8 8
Konservoidut teokset 826 726 550
Toiminnallinen tehokkuus      
Näyttelytoiminnan kävijämäärä      
— kokonaiskävijämäärä 584 979 423 224 528 550
— maksavien kävijöiden osuus, % 63 60 65
Näyttelykäynnin keskitulo 6,7 5,8 5,6
Näyttelykäynnin keskihinta 7,7 6,2 4,3
Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % 53 13 60
Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % 14 16 16
Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus)      
— tulot/kokonaiskustannukset, % 29 21 18
— tulot/erilliskustannukset, % 68 57 57
— hintatuki/erilliskustannukset, % 22 40 40
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet 241 229 225

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
Bruttomenot 22 900 22 209 23 274
Bruttotulot 4 310 3 480 4 053
Nettomenot 18 590 18 729 19 221
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 279    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 694    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 151
Vuokrien indeksitarkistukset 2011 175
Vuokrien indeksitarkistukset 2012 193
Vantaan kokoelmavaraston vuokra 200
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen 1
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 6
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 46
Toimintamenosäästö (HO) -195
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -50
Siirto momentilta 29.80.01 (Valtion taideteostoimikunnan aiheuttamat hallintomenot) 10
Tuottavuustoimet -45
Yhteensä 492


2012 talousarvio 19 221 000
2011 III lisätalousarvio 346 000
2011 talousarvio 18 729 000
2010 tilinpäätös 19 004 000

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 851 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun ja kansallisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta ja käyttämisestä sekä kohteen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle.

Tavoitteena on vahvistaa alueen kiinteistövarallisuuden ja monumentin arvoja suojelevaa profiilia, edistää kansalaisten mahdollisuuksia päästä osalliseksi kulttuurisesti merkittävästä maailmanperintökohteesta, ylläpitää autenttista linnoitusarkkitehtuuria ja säilyttää asuinyhteisön elinvoimaisuus. Restauroinnin, ylläpidon ja alueen saavutettavuuden parantamisen perusteina ovat kiinteistövarallisuuden arvon säilyttäminen ja käytettävyyden turvaaminen siten, että tiloja voidaan vuokrata asumis- ja muuhun käyttöön sekä muuta varallisuutta asettaa alueen luonteeseen sopivan kulttuurimatkailun käyttöön. Hyvän julkisuuskuvan säilyttämiseksi alueella voidaan järjestää maailmanperintökohteen arvolle sopivia kulttuuritapahtumia.

Restaurointi- ja kunnossapitotöiden tavoitteen toteutumiseksi jatketaan kunnostusohjelman (2012—2015) mukaisesti linnoituslaitteiden ja kiinteistöjen ylläpito- ja perusparannustöitä sekä Suomenlinnan vankilan perusparannus- ja laajennustöitä. Kunnostuksessa hyödynnetään saarella sijaitsevaa vankilan työvoimaa, mutta vankien koulutusohjelman vuoksi töissä käytetään myös ulkopuolisia urakoitsijoita. Maailmanperintökohteen tunnetuksi tekemisessä noudatetaan Unescon edellyttämän hallinta- ja hoitosuunnitelman mukaisia toimia. Lisäksi korostetaan talvikausien kävijämäärien kehittämistä ja suuren yleisön tietämyksen lisääntymistä, minkä toteutumista arvioidaan Suomenlinnan yleisö- ja palvelututkimuksissa. Yhteisön elinvoimaisuuden säilyttämiseksi tavoitteena on tukea monipuolista asukasrakennetta ja säilyttää alueella riittävät palvelut. Asuin- ja toimitilojen vuokrauksen tuoton tavoitteena on yhden prosentin kasvu.

Tunnusluku 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2012
arvio
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Matkailijamäärät sesongin ulkopuolisina kuukausina (loka—huhtikuu) 170 000 165 200 175 000
Toiminnallinen tehokkuus      
Hoitokunnan kokous- ja juhlatilojen käyttöaste, % 26 26 29
Linnoitusmuureista parhaassa kuntoluokassa koko linnoitusmuurimäärästä (52 800 m2), % 43,6 46 46
Vuokratuotot, kasvu % 5,7 5,0 1
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet 89 88 87

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
Bruttomenot 7 112 7 085 7 551
Bruttotulot 4 790 4 400 4 700
Nettomenot 2 322 2 685 2 851
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 28    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 753    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 37
Tasokorotus 100
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 2
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen -3
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -33
Toimintamenosäästö (HO) -29
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -8
Siirto momentilta 29.80.75 280
Tuottavuustoimet -180
Yhteensä 166


2012 talousarvio 2 851 000
2011 III lisätalousarvio -2 000
2011 talousarvio 2 685 000
2010 tilinpäätös 3 047 000

04. Museoviraston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 438 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Momentille voidaan nettouttaa Museoviraston hallussa olevien maa-alueiden puunmyynnistä saatavat tulot.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Kansallismuseon toimintamenot 7 906 000
Museoviraston muut toimintamenot 11 532 000
Yhteensä 19 438 000

Museovirasto vastaa kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvistä viranomaistehtävistä kansallisella tasolla. Se johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa, suojelee ja hoitaa kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä sekä tuottaa ja välittää alaa koskevaa tutkimustietoa. Museoalaa kehitetään valtakunnallisesti museoiden kanssa käytävien neuvotteluiden, arvioinnin ja seurannan keinoin. Museovirasto osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen viranomais-, sidosryhmä- ja hankeyhteistyöhön.

Museoviraston toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Kulttuuriperintökasvatuksella vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Vuonna 2011 käynnistynyt muutto uusiin toimitiloihin parantaa arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden saatavuutta ja toiminnan tuottavuutta.

Kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun keinoin sekä panostamalla Museoviraston hallinnassa olevien linnojen, museokiinteistöjen ja muinaisjäännösten restaurointiin, hoitoon ja esittelyyn. Yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa laaditaan kulttuuriympäristöstrategia. Toiminnassa keskitytään ohjauskeinojen, opas- ja ohjeaineistojen sekä kulttuuriympäristön tilan seurannan kehittämiseen ja priorisoidaan valtakunnallisesti merkittäviä kohteita sekä yhteistyötä valtion kiinteistöyksiköiden kanssa. Toiminnassa pyritään selkeään ja ohjelmalliseen suojelupolitiikkaan sekä tarkoituksenmukaiseen työnjakoon keskushallinnon ja aluetason kesken. Painopistealueita ovat arkeologian laatuvaatimukset ja arkeologisen toiminnan ohjauskäytännöt, sotien jälkeinen rakennusperintö ja suojelutarpeet, kulttuuriympäristön inventointien tietojärjestelmäpalvelu sekä kulttuuriympäristön tilan seuranta. Arkeologisten kenttätöiden uudelleenorganisointia seurataan.

Suomen kansallismuseo edistää suomalaisten aineellisen kulttuuriperinnön säilymistä ja vahvistaa sen merkitystä yhteiskunnassa. Suomen kansallismuseo ylläpitää Kansallismuseon lisäksi Kulttuurien museota, Suomen merimuseota, Seurasaaren ulkomuseota ja muita eri puolella Suomea sijaitsevia museokohteita. Museoiden monipuolinen elämyksellinen näyttely- ja yleisötoiminta syventää suomalaisten tietämystä omasta historiastaan ja kulttuuristaan, osana maailman kulttuuriperintöä.

Kansallismuseo kartuttaa kokoelmiaan yhteistyössä valtakunnallisten erikoismuseoiden ja maakuntamuseoiden kanssa. Painopisteenä on lähimenneisyyden ja nykyajan aineellisen kulttuuriperinnön ja siihen liittyvä tiedon tallentaminen.

Kansallismuseon nykyinen kiinteistö on tarkoitus siirtää vuoden 2010 kolmannen lisätalousarvion mukaisesti Senaatti-kiinteistöjen hallintaan, ja siirtyä vuoden 2012 aikana vuokrajärjestelmään, mistä aiheutuu vuositasolla enintään 1 900 000 euron vuokramenot. Kansallismuseon palvelukyvyn ja vaikuttavuuden parantamiseksi Senaatti-kiinteistöt käynnisti lisäksi Kansallismuseon tontilla maanalaisten huoltoyhteyksien ja -tilojen rakentamisen uudistiloina vuoden 2010 kolmannen ja neljännen lisätalousarvioiden mukaisesti, mistä aiheutuu vuositasolla 1 400 000 euron vuokramenot. Näiden uudistilojen arvioidaan valmistuvan kesäkuussa 2012, mistä lähtien vuokranmaksu alkaa.

Vuonna 2012 Kulttuurien museossa on ilmainen sisäänpääsy, mikä vaikuttanee museoiden yhteiseen maksavien kävijöiden kokonaismäärään pienentävästi. Anjalan kartanomuseo on suljettuna, samoin peruskorjattava Urajärven kartanomuseo. Tamminiemi avataan keväällä 2012 uudistetulla konseptilla 'presidenttien museona', vaikka sisustus säilytetään presidentti Kekkosen ajan asussa.

Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, palkkausjärjestelmää kehittämällä sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla.

Tunnusluku 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2012
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Käynnit Museoviraston verkkosivuilla 3 537 829 3 166 698 5 290 000
Lausuntojen käsittelyaika, pv 43 35 37
Museoiden kävijämäärä      
— kokonaiskävijämäärä 347 476 323 322 340 000
— maksavien kävijöiden osuus, % 59,0 46 50
— alle 18-vuotiaiden osuus kävijöistä, % 21,4 24 22
Linnojen kävijämäärä      
— kokonaiskävijämäärä 202 500 168 707 170 000
— maksavien kävijöiden osuus, % 82 89 82
Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 6 7 6
Esinetietojen digitointiaste, % 28,4 30 50
Toiminnallinen tehokkuus      
Museokäynnin keskihinta, euroa 4,35 4,04 4,5
Museokäynnin keskitulo, euroa 2,51 2,41 2,4
Linnassa käynnin keskihinta, euroa 1,36 1,45 1,4
Linnassa käynnin keskitulo, euroa 2,15 2,46 2,1
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet (htv) 409 385 387

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
Bruttomenot 23 418 22 938 22 638
Bruttotulot 4 612 3 125 3 200
Nettomenot 18 806 19 813 19 438
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 407    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 233    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 254
Vuokrien indeksitarkistus 90
Suomen merimuseon vuokra 185
Uusien toimitilojen vuokran lisäys 100
Kansallismuseon maanalaiset huoltotilat (½ vuotta) 700
Kansallismuseon hallinnansiirrosta johtuva vuokra 1 400
Tasokorotus 200
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen 52
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen 2
IT-palvelukeskussiirron palautus 9
Toimintamenosäästö (HO) -222
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -57
Menosäästö (HO) -3 000
Tuottavuustoimet -135
Tasomuutos 47
Yhteensä -375


2012 talousarvio 19 438 000
2011 III lisätalousarvio 261 000
2011 talousarvio 19 813 000
2010 tilinpäätös 19 632 000

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 412 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kalusto- ja laitehankintoihin

2) enintään 4 000 euroa maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Näkövammaisten kirjaston toiminnan tavoitteena on näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden tasa-arvo kirjallisuuden saannissa, koulunkäynnissä ja opiskelussa. Kirjasto toteuttaa tehtäväänsä tuottamalla ja tarjoamalla asiakaskuntansa käyttöön erityisaineistoa, kuten äänikirjoja, pistekirjoja ja elektronisia kirjoja sekä toimimalla ääni- ja pistekirjapalvelujen asiantuntijalaitoksena.

Oppikirjapalvelujen tulosalueella kirjasto tuottaa lähes kokonaan näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten koululaisten ja lukiolaisten tarvitsemat oppikirjat sekä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevat kirjat yhteensä noin 900 uutta nimikettä. Oppikirjoja myydään maksuperustepäätöksen mukaisesti kaikkien lukemisesteisten käyttöön 7 350 kappaletta.

Kauno- ja tietokirjallisuuspalvelujen tulosalueella kirjasto tuottaa uusia kauno- ja tietokirjoja näkövammaisille ja muille lukemisesteisille soveltuvassa muodossa määrän (1 500 nimikettä), joka vastaa noin 33 % Suomessa vuosittain julkaistavasta yleisestä kirjallisuudesta. Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön paikallisena palveluna, postitse ja tietoverkon kautta 1 066 000 kertaa. Potentiaalisen asiakaskunnan määrä on vähintään 50 000 henkilöä.

Keskeisenä tavoitteena on palvelun vaikuttavuuden lisääminen uusia asiakkaita tavoittamalla sekä verkkokirjaston rakentaminen ja verkkopalvelujen laajentaminen. Toimintavuonna jatketaan yhdistelmäkirjan tuotantoprosessin kehittämistä ja seurataan kansainvälisen Daisy/Epub -formaatin kehittämistyön mahdollisuuksia kirjatuotannon edelleen kehittämiseksi.

Tunnusluku 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2012
arvio
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
— kirjatuotanto/kpl 2 231 2 277 2 300
— lainojen määrä 947 945 978 161 1 066 000
— oppikirjatoimitukset/kpl 9 049 9 788 11 500
— asiakkaiden määrä 15 000 15 500 17 500
— asiakastyytyväisyys (arvosana 1—5) 4,13 4,38 4,1
Toiminnallinen tehokkuus      
— kirjalainan keskihinta/euroa 5,97 5,60 5,85
— oppikirjatoimituksen keskihinta/euroa 208 179 198
Henkisten voimavarojen hallinta      
— Henkilötyövuodet 58 56 52

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
Bruttomenot 7 344 6 837 6 567
Bruttotulot 178 140 155
Nettomenot 7 166 6 697 6 412
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 967    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 302    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 39
Sanastokorvaus 341
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 6
Vuokrien indeksitarkistus 10
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -5
Toimintamenosäästö (HO) -62
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -16
Kertamenon poistuminen -600
Tasomuutos 2
Yhteensä -285


2012 talousarvio 6 412 000
2011 III lisätalousarvio 27 000
2011 talousarvio 6 697 000
2010 tilinpäätös 6 501 000

06. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 860 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kalusto- ja laitehankintoihin

2) enintään 160 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVA) tavoitteena on toimia elokuva-, televisio- ja radiohistorian tallettamisen ja säilyttämisen sekä esittämisen keskuksena sekä museona. KAVA palvelee väestön kulttuurisia, tiedollisia ja tutkimuksellisia tarpeita sekä luovaa teollisuutta asiakas- ja tietopalvelullaan. Lisäksi KAVA turvaa audiovisuaalisen kulttuuriperinnön näkymisen esittämällä taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittäviä elokuvia ja ohjelmia sekä harjoittamalla näyttely- ja julkaisutoimintaa.

Vuonna 2012 KAVA:n kokoelmien digitointi jatkuu kattavan suunnitelman mukaisesti. KAVA osallistuu Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän toteutukseen ja pitkäaikaissäilytysjärjestelmän suunnitteluun sekä arkistoinnin digitaalista tekniikkaa käsittelevään kansainväliseen yhteistyöhön.

Hankitaan kokoelmiin lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisen filmi- ja videotuotannon esityskopiot ja oheismateriaalit vuodelta 2009 sekä originaalimateriaalit vuonna 2007 tarkastetuista elokuvista. Lisäksi vapaaehtoisina talletuksina otetaan vastaan n. 300 pitkää ulkomaista elokuvakopiota ja kartutetaan video- ja dvd-kokoelmaa n. 3 500 uudella tallenteella.

Tallennetaan digitaalisesti radio- ja televisio- ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti yhteistyössä CSC:n kanssa. Digitaalisesti tallennettua ohjelmavirtaa kertyy n. 50 teratavua. Lisäksi otetaan vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina. Käyttöliittymät tutkijoille ja muille tarvitsijoille ovat käytettävissä lain edellyttämissä paikoissa. Palvelua tehdään tunnetuksi palvelutoiminnan kehittämisen, tutkimustyön tukemisen ja harjoittamisen sekä kulttuuritoiminnan kautta.

Elokuvakulttuuria edistetään elokuvien laadukkaalla esitystoiminnalla ja mediakasvatuksella elokuvateatteri Orionissa ja Kino Tuliossa Helsingissä ja alueellisesti yhdeksällä yliopistopaikkakunnalla. Lisäksi tuetaan ja harjoitetaan elokuvatutkimusta ja julkaistaan filmografista tietoa internet-osoitteessa www.elonet.fi ja muuta elokuvatietämystä omilla kotisivuilla www.kava.fi.

Kartutetaan museoesinekokoelmaa lahjoituksilla ja ostoilla. Elävän kuvan museo toimii Helsingissä perus- ja vaihtuvin näyttelyin.

Kulttuuripoliittista syistä hintatuella katetaan noin 30 % maksullisen toiminnan erillismenoista.

Tuloksellisuuden tunnusluvut 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2012
arvio
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm 154 430 145 998 153 000
— Elävän kuvan museo/museoesineet, lkm 13 150 15 500 14 000
— Kirjasto-, tieto-, laina- ja asiakaspalvelut, lkm 28 950 34 885 38 000
— Maksulliset palvelut/esitystoiminta, katsojamäärät 59 409 54 607 60 000
— Maksullinen arkistopalvelu/kuva- ja filmipalvelu 3 186 3 227 4 200
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuin (rtva) 49,2 95 160
Toiminnallinen tehokkuus      
— Kokoelma- ja arkistyö yht., euroa/elok. lkm 17,53 17,82 17,20
— Elävän kuvan museo, euroa/esine 33,11 23,76 32,18
— Kirjasto, euroa/kirjastopalvelu 11,65 8,72 6,61
— Maksullinen palvelu: esitystoiminnan subventio 231 156 255 534 198 700
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavut 28 158 13 542 13 300
Henkisten voimavarojen hallinta      
— Henkilötyövuodet 71 68 73

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
Bruttomenot 6 094 7 154 7 200
Bruttotulot 385 340 340
Nettomenot 5 709 6 814 6 860
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 803    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 803    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 45
Vuokrien indeksitarkistukset 25
Päätearkistotilojen kunnostuksen vuokravaikutus 110
IT-palvelukeskussiirron palautus 1
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -5
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen 1
Toimintamenosäästö (HO) -70
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -18
Tuottavuustoimet -45
Tasomuutos 2
Yhteensä 46


2012 talousarvio 6 860 000
2011 III lisätalousarvio 32 000
2011 talousarvio 6 814 000
2010 tilinpäätös 6 709 000

07. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 645 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Valtion elokuvatarkastamosta tulee kuvaohjelmalainsäädännön kokonaisuudistuksen myötä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (MEKU) vuoden 2012 alussa. Lakiuudistus velvoittaa virastoa valvomaan lastensuojelullisin perustein elokuvien, tallenteiden, televisio-ohjelmien sekä tietokone- ja videopelien tarjontaa ja ylläpitämään ikärajaluokittelujärjestelmää sekä hoitamaan kokonaan uusia mediakasvatus-, tutkimus- ja tiedotustehtäviä. MEKUn toiminnan tavoitteena on lasten kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen mediaympäristössä. Tavoitteen saavuttamiseksi MEKU edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja, lasten mediaympäristön muutoksiin liittyvää tutkimusta ja tiedotusta yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. MEKU vastaa kuvaohjelmaluokittelijoiden kouluttamisesta, rekisteröi ikärajaluokitellut ohjelmat, ottaa vastaan yleisöpalautetta sekä valvoo kuvaohjelmaluokittelijoiden toimintaa, ikärajojen noudattamista ja ohjelmien ikäraja- ja sisältömerkintöjä. MEKU kehittää ikärajojen luokittelujärjestelmää ja muita tietojärjestelmiä sekä toteuttaa mediakasvatuksen koordinointia, lasten mediataitoja edistäviä mediakasvatushankkeita, lasten mediaympäristön muutoksiin liittyvää tutkimusta sekä lasten vanhemmille, opettajille ja muille kasvattajille kohdennettua tiedotusta.

Toimivat julkiset rekisterit ja verkkopalvelut, laaja tiedotustoiminta sekä yhteistyö media-alan toimijoiden kanssa muodostavat osan MEKUn toiminnan vaikuttavuudesta. Sitä mitataan yleisölle, kasvattajille, kuvaohjelmien luokittelijoille, tarjoajille ja muille yhteistyökumppaneille suunnatuilla kyselyillä, joilla selvitetään ikärajaluokittelujärjestelmän toimivuutta, tiedotustoiminnan tunnettuutta ja suhtautumista MEKUn toimintaan.

Tuloksellisuuden tunnusluvut 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2012
arvio
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Valtion elokuvatarkastamo (31.12.2011 saakka)      
Tarkastetut pitkät kuvaohjelmat, kpl 821 709  
Tarkastetut lyhyet kuvaohjelmat, kpl 944 606  
Keskimääräinen tarkastajamäärä/kuvaohjelma 1,67 1,5  
Myönnetyt esitysluvat, kpl 23 24  
Lausunnot viranomaisille 16 10  
Ilmoitetut kuvaohjelmat, kpl 42 770 60 022  
Mediakasvatus ja kuvaohjelmakeskus (1.1.2012 alkaen)      
Mediakasvatushankkeet, kpl     5
Tiedotuskampanjat, kpl     5
Tutkimukset lasten mediaympäristöstä, kpl     1
Koulutetut kuvaohjelmaluokittelijat, kpl     30
Rekisteröidyt kuvaohjelmien tarjoajat, kpl     1 600
Luokitellut ja ilmoitetut kuvaohjelmat, kpl     21 000
Hyväksytyt EU:ssa luokitellut kuvaohjelmat, kpl     1 200
Kuvaohjelman luokittelun oikaisupyynnöt, kpl     300
Valvontaan liittyvät yhteydenotot, kpl     500
Valvontaan liittyvät pistokokeet, kpl     210
Kuvaohjelmien luokittelut, kpl     500
Toiminnan tehokkuus      
Tarkastuksen keskimääräinen hinta, euroa/h 256 281  
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet 14 13,5 16,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
Bruttomenot 1 046 844 1 095
Bruttotulot 300 230 450
Nettomenot 746 614 645
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 151    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 25    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 10
Valtion toimitilaratkaisun muutosta johtuva vuokratason nousu 30
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -1
Toimintamenosäästö (HO) -7
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -2
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 1
Yhteensä 31

Momentin nimike on muutettu.


2012 talousarvio 645 000
2011 III lisätalousarvio 7 000
2011 talousarvio 614 000
2010 tilinpäätös 620 000

08. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 969 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti on kulttuurin ja taiteen kentässä toimiva kansainvälinen tukiyksikkö.

Instituutin toiminnan tavoitteena on edistää venäjänkielisten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteen saavuttamiseksi instituutti tarjoaa kirjasto-, kulttuuri- ja kotoutuspalveluja. Instituutti lisää suomalaisten Venäjä-tuntemusta ja kotoutumispalveluja tuottavien viranomaisten kulttuurista osaamista seminaari-, koulutus- ja yleisötapahtumien avulla. Lisäksi se toimeenpanee lähialueyhteistyö- ja pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuushankkeita luovien alojen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Yhteistyössä OKM:n kanssa selvitetään Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin asema ja tehtävät.

Eräitä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin tunnuslukuja 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2012
arvio
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Lainaukset, kpl 17 961 21 612 19 000
Tietopalvelun käyttökerrat, kpl 193 76 100
Yleisötilaisuuksien kävijät 1 127 1 615 1 700
Toiminnan tehokkuus      
Lainan keskihinta, euroa 26 19 19
Henkisten voimavarojen hallinta      
Henkilötyövuodet 15 16 16

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
Bruttomenot 1 118 986 989
Bruttotulot 146 15 20
Nettomenot 972 971 969
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 29    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 40    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 11
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -2
Toimintamenosäästö (HO) -10
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -3
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 1
Uudelleenkohdentamisen tarkentuminen 1
Yhteensä -2


2012 talousarvio 969 000
2011 III lisätalousarvio 7 000
2011 talousarvio 971 000
2010 tilinpäätös 983 000

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 563 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden maksamiseen

2) enintään 1 145 000 euroa uusiin taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha on laskettu vuoden 2012 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2407).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Työeläkeindeksi (3,4 %) 588
Vuoden 2011 arvioidun toteutuman perusteella tehty tasontarkistus -575
Tasokorotus 700
Yhteensä 713


2012 talousarvio 18 563 000
2011 talousarvio 17 850 000

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 4 613 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kirjastolain (904/1998) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen ostoon ja yleisten kirjastojen erityistehtävien valtionavustusten maksamiseen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston perustamiseen ja toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Avustukset keskus- ja maakuntakirjastoille 3 263 000
Kirjastojen sisältötuotantoon 336 000
Yleisten kirjastojen tietokanta ja -aineistopalvelujen tuottaminen ja avustukset muihin erityistehtäviin 1 014 000
Yhteensä 4 613 000

Yleisten kirjastojen tavoitteena on tarjota väestölle yhtäläiset mahdollisuudet sivistyksen, tietojen ja taitojen ja kansalaisvalmiuksien hankkimiseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjaston tehtävänä on myös tarjota mahdollisuus virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen käyttöön ja opastaa käytössä.

Valtionavustuksilla tuetaan kirjasto- ja tietopalvelujen alueellisesti tasavertaista tuottamista ja kehittämistä. Tavoitteena on turvata palveluverkon toimivuus, kirjasto- ja tietopalvelujen laatu sekä koko väestön kattava tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2012
arvio
       
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta 334 339 340
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta 62 62 62
Henkilötyövuodet, htv/1 000 asukasta 0,8 0,8 0,8
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia 1 392 1 394 1 396
Fyysiset käynnit, kpl/asukas 10,3 9,9 10
Verkkokäynnit, kpl/asukas 9,7 10.7 11
Lainaukset, kpl/asukas 18,7 18,1 18,2
Toimintakustannukset, euroa/asukas 54,6 56 58

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Kustannustason muutos (3,7 %) 118
Määräytymisperusteiden muutos 24
Yhteensä 142

Momentin määräraha on muutettu kiinteäksi määrärahaksi.


2012 talousarvio 4 613 000
2011 talousarvio 4 471 000
2010 tilinpäätös 4 413 330

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 40 420 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469 ja orkestereilla enintään 1 033.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoja alennetaan vuosiksi 2012—2015 menosäästön toteuttamiseksi.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 54 439 euroa ja orkestereilla 53 965 euroa henkilötyövuotta kohden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Kustannustason muutos (3,7 %) 2 836
Kustannuspohjan tarkistus 544
Määräytymisperusteiden muutos -69
Menosäästö (HO) -5 000
Yhteensä -1 689

Lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 37 998 000 euroa momentilla 29.80.52.


2012 talousarvio 40 420 000
2011 talousarvio 42 109 000
2010 tilinpäätös 40 868 000

32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 683 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 252 000 euroa avustusten maksamiseen museoiden kokoelmatietojen siirtämiseksi elektroniseen muotoon.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on enintään 1 183.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että museoiden yksikköhintaa alennetaan vuosiksi 2012—2015 menosäästön toteuttamiseksi.

Valtionosuuden perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 67 313 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Kustannustason muutos (3,7 %) 1 454
Kustannuspohjan tarkistus 1 233
Määräytymisperusteiden muutos -82
Menosäästö (HO) -5 000
Yhteensä -2 395

Lakisääteisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty 18 162 000 euroa momentilla 29.80.52.


2012 talousarvio 17 683 000
2011 talousarvio 20 078 000
2010 tilinpäätös 19 480 000

33. Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 106 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen sekä kuntien kulttuuritoiminnan palveluiden kehittämiseksi ja palveluiden tuotantorakenteiden monipuolistamiseksi käynnistettävään kokeilutoimintaan ja sen valtakunnalliseen koordinaatioon.

Selvitysosa:Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992) mukaisiin valtionosuuksiin myönnetään rahoitusta momentilta 28.90.30.


2012 talousarvio 106 000
2011 talousarvio 106 000
2010 tilinpäätös 106 000

34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät korot.

Valtuus

Vuonna 2012 saa myöntää valtionavustusta yleisten kirjastojen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 4 500 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 1 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.

Selvitysosa:Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan uusia kahdeksan kirjastoautoa ja rakentaa tai peruskorjata kolme pääkirjastoa sekä yksi lähikirjasto (yhteensä 2 872 m2).

Myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista aiheutuvat menot (1 000 euroa)
  2013 2014 2015 2016— Yhteensä vuodesta 2013 lähtien
           
Ennen vuotta 2012 tehdyt rahoituspäätökset 4 100 3 400 3 300 7 400 18 200
Vuonna 2012 tehtävät rahoituspäätökset - 500 500 2 500 3 500
Yhteensä 4 100 3 900 3 800 9 900 21 700


2012 talousarvio 5 300 000
2011 talousarvio 5 000 000
2010 tilinpäätös 6 000 000

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken 30.12.2010 solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.

Momentin nimike on muutettu.


2012 talousarvio 252 000
2011 III lisätalousarvio -12 000
2011 talousarvio 252 000
2010 tilinpäätös 206 400

50. Eräät avustukset(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 276 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kulttuuri-instituuttien tukemiseen

2) ystävyysseurojen tukemiseen

3) rakennussuojelulain (60/1985) ja rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

4) kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämiseen ja korjaamiseen

5) maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan

6) seurantalojen korjaamiseen ja siihen liittyvään selvitys-, neuvonta- ja tarkastustyöhön

7) rauhantyön edistämiseen

8) Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry:n menoihin

9) saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan

10) kulttuurin alan avustusten, apurahojen ja palkintojen maksamiseen sekä julkaisujen tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Kulttuuri-instituuttien tukeminen 4 471 000
Ystävyysseurojen kulttuuriyhteistyön tukeminen, josta Suomi-Venäjä-Seuralle 1 096 000 euroa 2 009 000
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista varten 381 000
Maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan 293 000
Lehtimiespalkintoihin 30 000
Rauhantyön edistämiseen 560 000
Saamelaiskäräjille saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan, josta 10 650 euroa Utsjoen saamelaiskirkkotupien ylläpitoon 182 000
Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan 121 000
Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry 53 000
Sibeliuksen kootut -teokset 76 000
Ihmisoikeusliiton toiminnan tukeminen 100 000
Yhteensä 8 276 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Järjestöjen tuki- ja jäsenmaksusäästö (HO) -1 599
Tasomuutos 400
Yhteensä -1 199


2012 talousarvio 8 276 000
2011 talousarvio 9 475 000
2010 tilinpäätös 10 375 000

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 13 391 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969, muut. 1135/2010) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) aikaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteilija-apurahojen maksamiseen

3) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) 10 060 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 3 100 000
Taitelijaprofessoriapurahat (12 kpl) 231 000
Yhteensä 13 391 000

Taiteilija-apurahan suuruus on 1.2.2011 alkaen 1 587,49 euroa/kk sisältäen taiteilijalle tulevan maksun MYEL:n mukaisen sosiaaliturvan rahoittamiseen. Valtion pitkäaikaisten ja valtion niiden viisivuotisten apurahojen suuruus, joihin liittyy valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969, muut. 1135/2010) mukainen sosiaaliturva, on 1.2.2011 alkaen 1 398,39 euroa/kk. Em. taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Siirto momentilta 29.80.01 (Taitelijaprofessorien virkojen muuttaminen valtion taitelija-apurahoiksi) 226
Siirrettäviin taiteilijaprofessorien virkoihin liittyvät palkkauksen tarkistukset 5
Yhteensä 231


2012 talousarvio 13 391 000
2011 talousarvio 13 160 000
2010 tilinpäätös 12 887 160

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 222 595 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden ja tapahtumien rahoittamiseen, taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion laitosten kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin

2) taideteosten hankkimiseen valtion ja yliopistojen kiinteistöihin sekä niiden käytössä oleviin rakennuksiin ja vähälevikkisen laatukirjallisuuden hankkimiseen yleisiin kirjastoihin

3) taiteen edistämisestä annetun lain (328/1967) mukaisiin Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien apurahoihin ja avustuksiin sekä alueellisten taidetoimikuntien myöntämiin taiteilija- ja kohdeapurahoihin ja muihin avustuksiin sekä enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin

4) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

5) enintään 4 850 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja muuhun kirjastoalan tukemiseen, yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen, yleisten kirjastojen kansallisiin kehittämishankkeisiin ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä yleisten kirjastojen osaamispohjan vahvistamiseen

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille sekä enintään 3 984 000 euroa teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksamiseen, josta enintään 3 341 000 euroa teattereille ja enintään 643 000 euroa orkestereille

7) EU:n kulttuuriohjelmien hankkeiden kansalliseen tukemiseen ja ohjelmien yhteyspisteiden toimintamenoihin, sekä valtionhallinnon kulttuurialan kansainvälisen yhteistyön menoihin

8) enintään 38 260 000 euron valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kansallisoopperan säätiölle ja enintään 11 506 000 euron valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiön käyttökustannuksiin

9) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeustoimikunnan ja muiden tekijänoikeusselvitysten kuluihin

10) enintään 49 henkilön palkkaamiseen taidetoimikuntien määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin.

Kohdassa 2 tarkoitetut taideteoshankinnat sekä kohdassa 3 tarkoitetut avustukset ja apurahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 10 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Elokuvan tuotantoon ja levitykseen 23 300 000
Elokuvateattereiden digitalisoinnin edistämiseen 1 450 000
Elokuvakulttuurin edistämiseen 4 500 000
Lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen 1 380 000
Kirjallisuuden edistämiseen 2 685 000
Kuvataiteen edistämiseen 2 230 000
Näyttämötaiteen edistämiseen 4 011 000
Rakennustaiteen edistämiseen 425 000
Säveltaiteen edistämiseen 4 700 000
Muotoilun edistämiseen 1 100 000
Tanssitaiteen edistämiseen 1 420 000
Valokuvataiteen edistämiseen 800 000
Sirkustaiteen edistämiseen 550 000
Mediataiteen edistäminen 220 000
Valtion julkisten rakennusten taidehankintoihin ja valtion taidekokoelmien hoitoon 1 100 000
Muu taiteenalojen edistäminen 2 255 000
Apurahat ja palkinnot 1 550 000
Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiölle 11 506 000
Suomen Kansallisoopperan Säätiölle 38 260 000
Rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille 37 998 000
Kirjastotoimen valtionavustuksiin ja kehittämistoimiin 5 150 000
Rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin museoille 18 162 000
Museot ja kulttuuriperintö 10 940 000
Alueellinen taiteen edistäminen 15 970 000
Taidetoimikuntalaitoksen valtionavustuksiin ja kehittämistoimiin 7 330 000
Saamelaiskulttuurin edistäminen 200 000
Kulttuuripolitiikan kehittäminen 6 285 000
Kulttuurivienti ja kansainvälinen yhteistyö 9 783 000
Kulttuuri digitaalisessa ympäristössä 2 520 000
Kulttuurin kansainväliset suurtapahtumat 1 805 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 3 010 000
Yhteensä 222 595 000


2012 talousarvio 222 595 000
2011 talousarvio 220 662 000
2010 tilinpäätös 209 341 870

53. Valtionavustus tilakustannuksiin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 18 824 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen eräiden taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.


2012 talousarvio 18 824 000
2011 talousarvio 18 824 000
2010 tilinpäätös 18 634 000

54. Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 7 402 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Suomen Kansallisteatterin ja Svenska Teaternin peruskorjauksista aiheutuneiden lainojen lyhennyksiin ja korkojen maksuun.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Avustus Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors -nimiselle säätiölle 4 300
Kansallisteatterin lainanhoitokulujen korkotason muutos 6
Yhteensä 4 306


2012 talousarvio 7 402 000
2011 talousarvio 3 096 000
2010 tilinpäätös 3 253 059

55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallinen digitaalinen kirjasto -ohjelman ja toimintasuunnitelman toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten, priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin.


2012 talousarvio 2 500 000
2011 talousarvio 2 500 000
2010 tilinpäätös 2 600 000

(56.) Kulttuuriviennin edistäminen(siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2011 talousarvio 100 000
2010 tilinpäätös 100 000

70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 825 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toiminta- ja näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen

2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

3) enintään 750 000 euroa kansallismuseon maanalaisten tilojen varustamiseen.

Käyttösuunnitelmassa mainitut virastot voivat käyttää myös toimintamenomäärärahoja kalusto- ja laitehankintoihin.

Käyttösuunnitelma
   
Valtion taidemuseo 370 000
Museovirasto 2 250 000
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus 10 000
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti 20 000
Näkövammaisten kirjasto 175 000
Yhteensä 2 825 000

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Kansallismuseon maanalaisten tilojen varustaminen 750
Tasomuutos -25
Yhteensä 725


2012 talousarvio 2 825 000
2011 talousarvio 2 100 000
2010 tilinpäätös 1 500 000

72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 200 000 euroa määräaikaisen menon johdosta.


2012 talousarvio 739 000
2011 talousarvio 939 000
2010 tilinpäätös 739 000

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma
     
1. Museovirasto 2 400 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 2 000 000
Yhteensä 4 400 000

Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin, josta Suomenlinnan hoitokunnan osuus on enintään kaksi henkilötyövuotta.

Valtuus

1) Käyttösuunnitelman kohdan 1. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2012 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 600 000 euroa.

2) Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2012 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Siirto momentille 29.80.03 (käyttösuunnitelman kohdasta Suomenlinna) -280
Perusparannus- ja kunnossapitomäärärahan tasokorotus 780
Yhteensä 500


2012 talousarvio 4 400 000
2011 talousarvio 3 900 000
2010 tilinpäätös 8 321 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen.


2012 talousarvio 17 000
2011 talousarvio 17 000
2010 tilinpäätös