Talousarvioesitys 2016
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2016 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.
Selvitysosa:
Koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin toimintaympäristö on muutoksessa. Suomen talouden rakennemuutos, kasvun pysähtyminen, velkaantuminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toimialoille tiukat reunaehdot. Hallinnonalalle kohdistuu merkittävä määrärahavähennys vuoteen 2020 mennessä. Osaamiseen ja luovuuteen perustuvassa taloudessa koulutus, tutkimus ja kulttuuri ovat entistä tärkeämpiä yhteiskunnan uudistamisen, hyvinvoinnin ja kestävän kasvun tekijöitä. Yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustan vahvistaminen edellyttää kärkihankkeiden nopeaa toimeenpanoa, toimintojen uudelleen arviointia sekä rakenteiden, ohjauksen ja toimintatapojen uudistamista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toteuttavia kärkihankkeita ovat:
- — Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin
- — Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi
- — Työelämään siirtymisen nopeuttaminen
- — Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen
- — Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamiseksi
- — Nuorisotakuun uudistaminen yhteisötakuun suuntaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rooli on keskeinen myös hallitusohjelman muiden strategisten tavoitteiden ja niitä koskevien kärkihankkeiden toteuttamisessa. Ministeriön hallinnonalan toiminnalla edistetään myös terveyttä ja hyvinvointia, työllisyyttä, kilpailukykyä ja kasvua, biotaloutta ja puhtaita teknologioita sekä toimintatapojen uudistamista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Korkea sivistystaso, toimivat varhaiskasvatuspalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.
Toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä vahvistetaan. Koulutuksen rahoitusta ja rakenteita uudistetaan jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle.
Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti. Opettaja- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelmat käynnistetään.
Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.
Tavoitteena on, että
- — Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä
- — Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 %
- — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
- — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
- — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
- — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.
Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.
Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)
2011 |
2012 | 2013 | 2014 arvio |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet | 44,3 | 44,6 | 43,2 | 43,3 | 43,5 | 44,0 |
— perustutkintoon johtava koulutus1) | 41,2 | 41,5 | 40,3 | 41,0 | 41,0 | 41,5 |
— valmentavat koulutukset2) | 3,1 | 3,1 | 2,9 | 2,3 | 2,5 | 2,5 |
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1) | 49,6 | 50,0 | 50,8 | 52,0 | 52,0 | 53,0 |
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3) | 2,5 | 3,3 | 3,1 | 2,1 | 2,5 | 3,0 |
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä | 90,8 | 91,5 | 91,1 | 93,0 | 93,0 | 94,5 |
Lisäopetus ja valmentavat koulutukset yhteensä | 5,6 | 6,4 | 6,0 | 4,4 | 5,0 | 5,5 |
Yhteensä | 96,4 | 97,9 | 97,1 | 97,4 | 98,0 | 100,0 |
---|
1) Lähde: Tilastokeskus.
2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2014 luku on toteutumatieto).
3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)
2011 | 2012 | 2013 |
2014 arvio |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Ammattikorkeakoulututkinto | 25,2 | 25,2 | 25,2 | 24,9 | 24,9 | 24,9 |
Ylempi korkeakoulututkinto | 27,6 | 27,7 | 27,8 | 27,6 | 27,4 | 27,4 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.
Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)
2011 | 2012 |
2013 | 2014 arvio |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Lukiokoulutus (3 vuotta) | 79,2 | 79,5 | 79,6 | 82,0 | 83,0 | 84,0 |
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) | 61,5 | 61,2 | 63,0 | 64,0 | 65,0 | 66,0 |
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) | 57,5 | 56,0 | 57,0 | 58,0 | 59,0 | 60,0 |
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) | 51,1 | 51,8 | 52,0 | 53,0 | 54,0 | 55,0 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2013 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.
Opiskelijat ja tutkinnot1)
2011 | 2012 | 2013 | 2014 arvio |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Päivähoito | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
— lapset | 206 350 | 208 300 | 211 550 | 212 050 | 212 550 | 213 050 |
Esiopetus | ||||||
— oppilasmäärä | 58 910 | 58 800 | 59 800 | 60 420 | 62 500 | 62 000 |
Perusopetus | ||||||
— uudet oppilaat | 58 700 | 58 820 | 60 150 | 59 940 | 60 500 | 60 500 |
— päättötodistuksen saaneet | 63 090 | 60 850 | 59 580 | 57 660 | 61 000 | 61 000 |
— oppilasmäärä | 526 930 | 522 000 | 526 850 | 530 000 | 531 000 | 531 000 |
Lukiokoulutus | ||||||
— uudet opiskelijat | 36 790 | 35 780 | 35 820 | 38 000 | 38 000 | 38 000 |
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) | 32 280 | 31 450 | 31 540 | 33 000 | 33 000 | 33 000 |
— opiskelijamäärä | 107 400 | 106 000 | 105 120 | 103 000 | 108 000 | 107 000 |
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen) | ||||||
— uudet opiskelijat | 61 020 | 61 430 | 60 790 | 61 000 | 61 000 | 60 000 |
— suoritetut tutkinnot | 40 160 | 41 810 | 42 200 | 43 100 | 44 300 | 44 500 |
— opiskelijamäärä3) | 150 560 | 150 300 | 150 470 | 150 240 | 149 200 | 148 200 |
Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)4) | ||||||
— uudet opiskelijat | 8 438 | 7 651 | 7 854 | 8 000 | 8 000 | 8 000 |
— suoritetut tutkinnot | 5 985 | 4 084 | 4 045 | 4 100 | 4 100 | 4 100 |
— opiskelijamäärä3) | 23 378 | 19 776 | 20 279 | 22 000 | 22 000 | 22 000 |
Ammatillinen lisäkoulutus5) | ||||||
— uudet opiskelijat | 31 801 | 31 141 | 29 672 | 31 000 | 31 000 | 30 000 |
— suoritetut tutkinnot | 16 153 | 17 468 | 16 609 | 17 100 | 17 200 | 17 000 |
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa | 35 190 | 35 402 | 35 852 | 37 500 | 38 000 | 38 000 |
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa | 33 356 | 35 670 | 31 068 | 31 500 | 31 500 | 30 500 |
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot | ||||||
— aloittaneet6) | 31 007 | 29 983 | 30 600 | 30 600 | 30 000 | 30 000 |
— suoritetut tutkinnot | 22 123 | 22 800 | 22 778 | 22 800 | 22 800 | 22 800 |
— opiskelijamäärä | 131 374 | 129 636 | 128 751 | 129 300 | 129 300 | 129 300 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | ||||||
— aloittaneet7) | 2 826 | 2 905 | 3 285 | 3 400 | 3 400 | 3 400 |
— suoritetut tutkinnot | 1 521 | 1 708 | 1 948 | 2 100 | 2 100 | 2 100 |
— opiskelijamäärä | 7 308 | 7 820 | 8 541 | 9 200 | 9 200 | 9 200 |
Yliopiston perustutkinnot8) | ||||||
— uudet opiskelijat | 19 853 | 20 233 | 20 900 | 20 900 | 20 200 | 20 200 |
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 13 014 | 13 017 | 13 500 | 13 900 | 14 200 | 14 200 |
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 13 830 | 14 444 | 14 855 | 15 000 | 15 000 | 15 000 |
— opiskelijamäärä | 143 505 | 141 756 | 142 000 | 142 000 | 142 000 | 142 000 |
Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 649 | 1 724 | 1 860 | 1 700 | 1 635 | 1 635 |
1) Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata.
2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.
3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.
4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.
5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.
6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun.
7) Ensimmäistä kertaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun kirjoittautuneet.
8) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.
Taide ja kulttuuri kuuluvat arvokkaan elämän, sivistyksen ja yhteiskunnan kehittämisen perustaan. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta, edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, väestön elämänlaatua ja hyvinvointia, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä. Taide- ja kulttuuripolitiikan kehittämistoimissa itseisarvoiset ja välineelliset tavoitteet pidetään tasapainossa.
Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.
Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa käyminen on eurooppalaisesti vertaillen erityisen aktiivista mutta lukemisaktiivisuus on vähenemässä. Kiinnostus kulttuuriperintöön on vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa suurempi kuin monissa muissa maissa, vaikka kokonaisuutena elokuvissa käyminen on hieman vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.
Taideammateissa työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana, vaikka laajemmin määritellyissä kulttuuriammateissa työskentelevien määrä on hieman laskenut. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyys on kuitenkin suurempaa kuin koulutetun työvoiman työttömyys keskimäärin. Kulttuurin toimialojen osuus Suomen työllisistä oli n. 4,1 prosenttia vuonna 2012.
Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen. Kulttuurin talous nähdään osana luovaa taloutta.
Taiteen ja kulttuurin toimialalla kohdistuu säästöjä sekä virastoihin ja laitoksiin ja muuhun budjettirahoitteiseen toimintaan, valtionosuuksiin että veikkausvoittovaroin rahoitettaviin toimintoihin.
Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:
1. Kulttuurin perusta säilyy elinvoimaisena
Pyritään vahvistamaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet sekä toimialalle kohdistuvat säästöt.
2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset turvataan
Turvataan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.
3. Turvataan kaikkien väestöryhmien ja parannetaan vähän osallistuvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin
Turvataan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia huolehtimalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuudesta ja saavutettavuudesta, lisätään osallistumista edistäviä toimia vähän osallistuvissa ryhmissä sekä edistetään kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).
4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat
Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä sekä panemalla toimeen aineetonta arvonluontia koskevia linjauksia.
Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja
2013 toteutuma |
2014 toteutuma |
2016 arvio |
|
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen | |||
---|---|---|---|
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden | |||
— laskennalliset henkilötyövuodet | 2 469 | 2 474 | 2 474 |
— esitysten määrä | 13 047 | 12 675 | 12 800 |
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden | |||
— laskennalliset henkilötyövuodet | 1 033 | 1 037 | 1 037 |
— konserttien määrä | 2 138 | 2 354 | 2 400 |
Suomen Kansallisoopperan | |||
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä | 526 | 532 | 537 |
— esitysten määrä | 444 | 468 | 305 |
Suomen Kansallisteatterin | |||
— henkilöstön määrä | 326 | 326 | 315 |
— esitysten määrä | 641 | 781 | 700 |
Kansallisgallerian | |||
— henkilöstön määrä | 243 | 224 | 230 |
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä | 18 | 19 | 17 |
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet | 1 183 | 1 183 | 1 183 |
2. Luovan työn tekijät | |||
Vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä | 289/2 294 | 298/2 416 | 300/2 400 |
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista, % | 53 | 55 | |
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) | 1 056 | 1 061 | 1 061 |
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % | 12,32 | 11,99 | 11,99 |
Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus) | 83 463 | ||
3. Kulttuuri ja kansalaiset | |||
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk. | 2 227 | 2 168 | 2 200 |
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. | 176 | 177 | 175 |
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk. | 772 | 925 | 950 |
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk. | 267 | 257 | 290 |
Kansallisgallerian kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk. | 472 | 584 | 480 |
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. | 5 482 | 5 385 | 5 300 |
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat | 35 | 32 | 25 |
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. | 1 819 | 2 031 | 1 900 |
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl | 778 | 756 | 756 |
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 92 776 | 90 870 | 91 000 |
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 51 293 | 50 379 | 51 000 |
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl | 52 969 | 40 389 | 41 000 |
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. | 756 | 812 | 850 |
4. Kulttuuri ja talous | |||
Audiovisuaalisen alan kansainvälinen rahoitus ja myyntitulot (1 000 euroa) | - | 38 | |
Musiikin alan talouden arvo (1 000 euroa) | 863 | - | 862 |
Kulttuurialan yritysten toimipaikat | 22 178 | 22 500 | |
Kulttuurialan yritysten henkilöstö | 60 342 | 61 000 | |
Kulttuurialan yritysten liikevaihto (1 000 euroa) | 1 286 | 1 300 |
Liikunta tuottaa elämyksiä ja iloa, lisää yhteisöllisyyttä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Kunnat luovat edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja eri kohderyhmät huomioiden, tukemalla seuratoimintaa ja rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikunta-alan järjestöt ja urheiluseurat. EU:n koulutus-, nuoriso- ja liikunta-alan Erasmus+-ohjelman puitteissa eurooppalainen yhteistyö urheilun alalla lisääntyy.
Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:
1. Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Liikuntapalveluiden tarjoamisen edellytyksiin vaikuttavat julkisen talouden kiristyminen, kuntaliitokset ja muuttovirrat sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Tavoitteena on turvata liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkapalveluiden saavutettavuus koko maassa ja varmistaa, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät.
2. Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista
Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan aktiivisesti, etenkin lasten ja nuorten määrä urheiluseuratoiminnassa on suuri. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Tarve liikuntajärjestöjen toimintakulttuurin ja -tapojen uudistamiselle kasvaa, kun sitoutuminen liikunnan järjestö- ja seuratoimintaan vähenee ja tilalle tulee vapaita toimintaryhmiä ja muita uusia osallistumisen tapoja. Lisäksi eettisten periaatteiden toteutuminen liikuntajärjestöjen toiminnassa on entistäkin tärkeämpää. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Huippu-urheilu synnyttää elämyksiä, fanikulttuuria ja esikuvia. Urheilun suurtapahtumien järjestämisellä on myös kansantaloudellista merkitystä. Suomalaisen huippu-urheilun toimintamalleja on uudistettu vastaamaan yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan ja kilpailukyvyn vahvistamista.
3. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
Yhteiskunnan muutos ja mm. teknologinen kehitys ovat vähentäneet väestön fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä merkittävästi. Riittämätön liikunta näkyy kansanterveydellisenä ja -taloudellisena uhkatekijänä yksilöllisten haittojen lisäksi. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Aktiivisella liikunnan harrastamisella on myös yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia työurien pidentymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on, että liikunnan edistäminen ja sen vaikutukset huomioidaan kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien ministeriöiden hallinnonalojen toimintaan. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret, joiden liikunta-aktiivisuus luo perustan koko elämänkaaren mittaiselle liikunnalliselle elämäntavalle. Keskeisiä kohderyhmiä ovat myös riittämättömästi liikkuvat eri ikäryhmissä ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat.
4. Tiedolla johtaminen vahvistuu liikuntapolitiikassa ja -hallinnossa
Liikunta-alan ohjauksessa ja liikuntapoliittisessa päätöksenteossa korostuu strategisen tason ohjaus ja koordinaatio sekä toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi. Haasteet liikuntakulttuurissa edellyttävät aiempaa laaja-alaisempaa liikunta-alaan liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Tavoitteena on, että liikuntakulttuurissa toimitaan tiedolla johtamisen periaatteen mukaisesti ja että toimenpiteiden kehittäminen ja uudistaminen perustuu riittävän laadukkaaseen ja relevanttiin tietotuotantoon.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja
2013 toteutuma |
2014 toteutuma |
2016 arvio |
|
Liikuntaa vapaa-ajalla vähintään 4 krt/vko vähintään puoli tuntia kerrallaan harrastavat, %1) | |||
8—9-luokkalaiset yhteensä | 61 | 61 | 64 |
— Pojat | 63 | 63 | 65 |
— Tytöt | 60 | 60 | 63 |
Lukion 1—2-luokkalaiset yhteensä | 59 | 59 | 62 |
— Pojat | 60 | 60 | 62 |
— Tytöt | 57 | 57 | 60 |
Ammattiin opiskelevat 1—2-luokkalaiset yhteensä | 44 | 44 | 46 |
— Pojat | 45 | 45 | 46 |
— Tytöt | 43 | 43 | 45 |
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko harrastavat 15—64-vuotiaat %2) | |||
— miehet | 33 | 31 | 35 |
— naiset | 34 | 36 | 36 |
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (m)3) | 2 440 | 2 433 | 2 400 |
Liikunnan harrastaminen liikunta- ja urheiluseuroissa %4) | |||
7—14-vuotiaat | 63 | 63 | 64 |
15—18-vuotiaat | 37 | 37 | 38 |
19— | 12 | 12 | 13 |
Arvokisamitalit, lkm | |||
---|---|---|---|
Olympiakisat | - | 5 | 2 |
MM-kisat | |||
— olympialajit | 7 | 1 | 2 |
— ei-olympialajit | 129 | 107 | 95 |
EM-kisat (olympia- ja ei-olympialajit) | 134 | 119 | 120 |
1) Kouluterveyskysely. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein, joten vuoden 2014 luvut perustuvat vuoden 2013 tuloksiin.
2) Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskysely, AVTK
3) Santtila et. al. Medicine & Science in Sports & Exercise 2006, mukaillen PEHENKOS, VM-kuntotestitilastot
4) Perustuu LIKES-tutkimuskeskuksen tutkimuskoosteeseen ja keskiarvoihin liikunnan kansalaistoimintaa käsittelevistä tutkimuksista.
Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä nuorisolain tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.
Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia, kuten myös nuorisoryhmien väliset erot. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.
Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:
1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa
Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.
2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy
Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään.
3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat
Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.
Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja
2013 toteutuma |
2014 toteutuma |
2016 arvio |
|
Nuorten aktiivinen kansalaisuus | |||
---|---|---|---|
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista (Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry) | 75 % | 70 %1) | 85 % |
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen | |||
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, kattavuus kunnista | 69 % | 67 % | 75 % |
— Työpajojen kattavuus kunnista | 86 % | 88 % | 90 % |
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa | 14 720 | 13 885 | 13 000 |
— Alle 29 v. työttömät (TEM:n työllisyyskatsaus) | 44 229 | 50 400 | 50 000 |
— Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret/joista pitempiaikaista etsivän nuorisotyön tukea tarvitsevat | 27 117/16 627 | 24 579/16 848 | 22 000/15 000 |
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista | 87 % | 93 % | 100 % |
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen | |||
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista | 83 % | 90 % | 100 % |
Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveyskysely THL)2) | 8 % | 8 % | 7 % |
Terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi kokevat peruskouluikäiset (Kouluterveyskysely THL) | 84 % | 84 % | 85 % |
1) Nuorisovaltuustoja on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n mukaan yhdistetty.
2) THL:n kouluterveyskyselyä ei tehty vuonna 2014.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.
Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.
Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.
Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)
Mom. | Toimintamuoto | 2014 | 2015 | 2016 | 2015/2016 muutos |
29.10.30 | Yleissivistävä koulutus1) | 844 023 | 731 212 | 703 353 | -27 859 |
29.10.34 | Koulurakentaminen2) | 46 400 | 0 | 0 | 0 |
29.20.30 | Ammatillinen koulutus1) | 722 067 | 492 096 | 468 108 | -23 988 |
29.30.30 | Vapaa sivistystyö | 164 818 | 156 545 | 157 589 | 1 044 |
29.30.31 | Ammatillinen lisäkoulutus3) | 138 075 | 133 006 | 131 805 | -1201 |
29.30.32 | Oppisopimuskoulutus1) | 124 843 | 110 042 | 106 650 | -3 392 |
29.30.33 | Nuorten aikuisten osaamisohjelma | 52 000 | 57 440 | 37 347 | -20 093 |
29.30.51 | Ammatilliset erikoisoppilaitokset | 15 879 | 16 055 | 16 055 | 0 |
29.80.30 | Kirjastot | 4 713 | 4 750 | 3 900 | -850 |
29.80.31 ja 52 | Teatterit ja orkesterit | 80 651 | 81 321 | 75 833 | -5 488 |
29.80.32 ja 52 | Museot | 36 811 | 36 811 | 33 991 | -2 820 |
29.80.33 | Kuntien kulttuuritoiminta | 106 | 106 | 0 | -106 |
29.80.34 | Kirjastorakentaminen | 4 500 | 4 500 | 0 | -4 500 |
29.90.50 ja 52 | Liikunnan koulutuskeskukset | 19 710 | 19 085 | 19 510 | 425 |
29.90.50 | Kuntien liikuntatoimi | 19 200 | 19 200 | 19 399 | 199 |
29.91.50 | Kuntien nuorisotyö | 8 321 | 8 086 | 8 048 | -38 |
Yhteensä | 2 280 117 | 1 870 255 | 1 781 588 | -76 894 | |
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta | |||||
Kunnat ja kuntayhtymät | 1 117 277 | 913 988 | 979 202 | 65 214 | |
— Kunnat | -382 109 | -312 584 | -334 887 | -22 303 | |
— Kuntayhtymät | 1 499 386 | 1 226 572 | 1 314 089 | 87 517 | |
Yksityiset | 1 162 881 | 951 294 | 1 019 169 | 67 875 |
1) Momenttien 29.10.30, 29.20.30 ja 29.30.32 mitoituksessa on otettu huomioon vuodesta 2015 lukien ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin, yhteensä -291 milj. euroa.
2) Avustukset perustamishankkeisiin on siirretty momentille 28.90.30 oppilaitosten osalta vuodesta 2015 lukien ja kirjastojen vuodesta 2016 lukien. Uusia hankkeita ei rahoiteta.
3) Työvoimakoulutuksen hankintaan liittyvät määrärahat ehdotetaan siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuodesta 2016 lukien.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 290 948 000 eurolla kunnan rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksin korottaminen jätetään säästösyistä tekemättä vuonna 2016, museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhintoja alennetaan menosäästön toteuttamiseksi pysyvällä tavalla vuodesta 2016 lukien ja että museoille, teattereille ja orkestereille vuosina 2012—2015 kohdistettujen säästöjen pysyvä säästövaikutus varmistetaan.
Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.
Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2016 on 520,9 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 16,5 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2016 yhteensä 537,403 milj. euroa eli noin 3,7 milj. euroa vähemmän vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.
Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 103,4 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 233,3 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 147,6 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,1 milj. euroa.
Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2016 ehdotetaan 1 118,4 milj. euroa, josta 537,4 milj. euroa eli 48,1 % myönnetään veikkausvoittovaroista.
Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa
2008 TP |
2009 TP |
2010 TP |
2011 TP |
2012 TP |
2013 TP |
2014 TP |
2015 TA |
2016 TAE |
|
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus | 115,2 | 119,5 | - | - | - | - | |||
— veikk.varat | 24,7 | 13,1 | - | - | - | - | |||
— budj.varat | 90,5 | 106,4 | 1) | - | - | - | |||
Tiede | 283,7 | 332,1 | 355,1 | 388,3 | 409,9 | 398,8 | 308,6 | 314,7 | 430,1 |
— veikk.varat | 77,1 | 86,9 | 95,8 | 100,3 | 101,2 | 102,2 | 102,4 | 102,6 | 103,4 |
— budj.varat2) | 206,6 | 245,2 | 259,3 | 288,0 | 308,7 | 296,6 | 205,4 | 212,1 | 326,7 |
Taide | 311,2 | 363,9 | 400,6 | 425,1 | 432,6 | 451,8 | 458,3 | 471,5 | 455,9 |
— veikk.varat | 164,5 | 191,3 | 209,3 | 220,3 | 222,4 | 224,6 | 237,0 | 237,0 | 233,3 |
— budj.varat | 146,7 | 172,6 | 191,3 | 204,8 | 210,2 | 227,2 | 221,3 | 234,5 | 222,6 |
Liikunta | 106,7 | 127,6 | 137,6 | 142,5 | 153,6 | 151,7 | 187,4 | 188,8 | 148,4 |
— veikk.varat | 104,0 | 124,3 | 135,8 | 141,9 | 150,9 | 151,6 | 147,3 | 148,2 | 147,6 |
— budj.varat | 2,7 | 3,3 | 1,8 | 0,6 | 2,7 | 0,1 | 40,1 | 40,6 | 0,7 |
Nuoriso | 47,0 | 55,6 | 69,3 | 65,2 | 71,8 | 73,9 | 74,3 | 74,8 | 67,3 |
— veikk.varat | 37,4 | 44,7 | 51,3 | 51,5 | 51,9 | 52,4 | 52,8 | 53,4 | 53,1 |
— budj.varat | 9,6 | 10,9 | 18,0 | 13,7 | 19,9 | 21,5 | 21,5 | 21,4 | 14,2 |
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa | 383,0 | 447,2 | 492,2 | 514,0 | 526,4 | 530,8 | 539,5 | 541,1 | 537,4 |
Veikkausvoittovarat yhteensä | 407,7 | 460,3 | 492,2 | 514,0 | 526,4 | 530,8 | 539,5 | 541,1 | 537,4 |
---|
1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.
2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.
Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)
Veikkaus- voittovarat |
Yleiset budjettivarat |
Yhteensä | |
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot | 3 627 000 | 1 259 000 | 4 886 000 |
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat | 70 673 000 | 230 133 000 | 300 806 000 |
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille | 40 064 000 | 35 769 000 | 75 833 000 |
Valtionosuudet museoille | 19 380 000 | 14 611 000 | 33 991 000 |
Liikunnan koulutuskeskukset | 16 914 000 | 664 000 | 17 578 000 |
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö | 6 000 000 | 13 523 000 | 19 523 000 |
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ja toimialalla yhteisen tietopohjan vahvistamista sekä toiminnan ja toimintatapojen kehittämistä digitalisaation avulla jatketaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.
Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.
Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Tasa-arvo sisältyy myös nuorisolain arvoihin. Nuorisotyössä avustusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
||
29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus | 318,8 | 308,4 | |
29.40.54 | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) | ||
— tutkimushankevaltuus | 55,6 | 55,6 | |
29.80.34 | Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perustamishankevaltuus | 13,5 | - | |
29.80.75 | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 1,3 | 6,3 | |
29.90 | Liikuntatoimi | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 51,8 | - |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016
v. 2014 tilinpäätös 1000 € |
v. 2015 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2016 esitys 1000 € |
Muutos 2015—2016 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot | 122 471 | 108 669 | 219 516 | 110 847 | 102 |
01. | Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 27 776 | 20 645 | 18 907 | -1 738 | -8 |
02. | Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 22 668 | 22 235 | 21 850 | -385 | -2 |
03. | Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 655 | 8 422 | 8 267 | -155 | -2 |
04. | Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 575 | 3 891 | 3 871 | -20 | -1 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) | 3 726 | 3 526 | 3 543 | 17 | 0 |
22. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 14 263 | 14 263 | 14 263 | — | 0 |
(23.) | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | 1 994 | — | — | — | 0 |
29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 33 717 | 29 198 | 28 489 | -709 | -2 |
50. | Eräät avustukset (kiinteä määräraha) | 748 | 998 | 779 | -219 | -22 |
51. | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) | 3 298 | 3 293 | 3 321 | 28 | 1 |
52. | Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) | — | — | 114 000 | 114 000 | 0 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 2 051 | 2 198 | 2 226 | 28 | 1 |
10. | Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus | 952 430 | 792 236 | 761 553 | -30 683 | -4 |
01. | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 50 524 | 46 754 | 43 816 | -2 938 | -6 |
02. | Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 349 | 2 270 | 2 334 | 64 | 3 |
20. | Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 12 717 | 10 697 | 11 072 | 375 | 4 |
30. | Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 829 537 | 731 212 | 703 353 | -27 859 | -4 |
(34.) | Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 56 000 | — | — | — | 0 |
51. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 1 303 | 1 303 | 978 | -325 | -25 |
20. | Ammatillinen koulutus | 731 598 | 504 675 | 482 662 | -22 013 | -4 |
01. | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 494 | 6 314 | 8 289 | 1 975 | 31 |
21. | Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 4 365 | 6 265 | 6 265 | — | 0 |
30. | Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 718 739 | 492 096 | 468 108 | -23 988 | -5 |
30. | Aikuiskoulutus | 528 269 | 506 491 | 483 963 | -22 528 | -4 |
20. | Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) | 23 147 | 19 147 | 19 527 | 380 | 2 |
21. | Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 7 010 | 6 890 | 8 689 | 1 799 | 26 |
30. | Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 164 502 | 156 545 | 157 589 | 1 044 | 1 |
31. | Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) | 136 199 | 133 006 | 131 805 | -1 201 | -1 |
32. | Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) | 116 012 | 110 042 | 106 650 | -3 392 | -3 |
33. | Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha) | 58 234 | 57 440 | 37 347 | -20 093 | -35 |
51. | Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 15 800 | 16 055 | 16 055 | — | 0 |
53. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 7 366 | 7 366 | 6 301 | -1 065 | -14 |
40. | Korkeakouluopetus ja tutkimus | 2 675 161 | 3 209 077 | 3 153 631 | -55 446 | -2 |
01. | Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 12 332 | 10 423 | 12 956 | 2 533 | 24 |
02. | Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 102 | 18 688 | 18 101 | -587 | -3 |
03. | Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 999 | 1 464 | 1 259 | -205 | -14 |
04. | Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 869 | 1 863 | 1 758 | -105 | -6 |
20. | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 41 414 | 48 040 | 42 160 | -5 880 | -12 |
22. | Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) | 8 500 | 8 500 | 8 500 | — | 0 |
50. | Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 1 894 935 | 1 904 269 | 1 823 623 | -80 646 | -4 |
51. | Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) | 143 809 | 139 097 | 230 133 | 91 036 | 65 |
(52.) | Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) | 29 144 | 30 299 | — | -30 299 | -100 |
53. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) | 102 361 | 102 601 | 103 359 | 758 | 1 |
54. | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) | — | 14 631 | 34 000 | 19 369 | 132 |
55. | Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 402 357 | 861 787 | 857 774 | -4 013 | 0 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 17 340 | 17 415 | 20 008 | 2 593 | 15 |
(86.) | Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha) | — | 50 000 | — | -50 000 | -100 |
70. | Opintotuki | 862 949 | 916 437 | 932 855 | 16 418 | 2 |
01. | Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 705 | 700 | 639 | -61 | -9 |
52. | Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) | 26 591 | 30 200 | 31 200 | 1 000 | 3 |
55. | Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) | 748 398 | 800 076 | 816 305 | 16 229 | 2 |
57. | Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) | 30 228 | 31 361 | 31 411 | 50 | 0 |
(58.) | Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen (siirtomääräraha 2 v) | 5 877 | 2 100 | — | -2 100 | -100 |
59. | Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) | 51 150 | 52 000 | 53 300 | 1 300 | 3 |
80. | Taide ja kulttuuri | 458 315 | 471 451 | 455 862 | -15 589 | -3 |
01. | Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 601 | 4 382 | 4 284 | -98 | -2 |
03. | Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 973 | 2 524 | 2 205 | -319 | -13 |
04. | Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 793 | 19 422 | 20 650 | 1 228 | 6 |
05. | Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 812 | 5 649 | 5 474 | -175 | -3 |
06. | Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 7 511 | 6 935 | 6 438 | -497 | -7 |
16. | Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) | 18 093 | 18 848 | 18 848 | — | 0 |
20. | Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) | 16 950 | 16 945 | 14 545 | -2 400 | -14 |
30. | Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) | 4 713 | 4 750 | 3 900 | -850 | -18 |
31. | Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 41 040 | 38 401 | 35 769 | -2 632 | -7 |
32. | Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) | 17 431 | 16 411 | 14 611 | -1 800 | -11 |
(33.) | Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen (arviomääräraha) | 106 | 106 | — | -106 | -100 |
(34.) | Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 4 500 | 4 500 | — | -4 500 | -100 |
35. | Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 1 000 | 5 000 | 8 000 | 3 000 | 60 |
40. | Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) | 157 | 252 | 252 | — | 0 |
41. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 4 075 | 19 225 | 20 213 | 988 | 5 |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) | 1 160 | 1 122 | 2 571 | 1 449 | 129 |
51. | Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) | 13 893 | 14 470 | 14 507 | 37 | 0 |
52. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) | 237 010 | 236 962 | 233 322 | -3 640 | -2 |
53. | Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) | 28 369 | 29 837 | 25 085 | -4 752 | -16 |
54. | Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin (kiinteä määräraha) | 7 210 | 8 177 | 5 300 | -2 877 | -35 |
55. | Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) | 2 200 | 2 200 | 2 200 | — | 0 |
59. | Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v) | 14 670 | 11 245 | 10 000 | -1 245 | -11 |
(70.) | Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 500 | 150 | — | -150 | -100 |
72. | Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) | 739 | 739 | 739 | — | 0 |
75. | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | 3 800 | 3 149 | 6 899 | 3 750 | 119 |
95. | Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 10 | 50 | 50 | — | 0 |
90. | Liikuntatoimi | 187 402 | 188 751 | 148 366 | -40 385 | -21 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) | 147 295 | 148 194 | 147 622 | -572 | 0 |
52. | Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) | 107 | 557 | 744 | 187 | 34 |
(54.) | Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v) | 40 000 | 40 000 | — | -40 000 | -100 |
91. | Nuorisotyö | 74 337 | 74 762 | 67 323 | -7 439 | -10 |
50. | Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) | 52 787 | 53 362 | 53 100 | -262 | 0 |
51. | Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) | 21 000 | 21 000 | 13 523 | -7 477 | -36 |
52. | Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta (siirtomääräraha 2 v) | 550 | 400 | 700 | 300 | 75 |
Yhteensä | 6 592 933 | 6 772 549 | 6 705 731 | -66 818 | -1 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 3 472 | 3 430 | 3 384 |