Talousarvioesitys 2018
5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
Hallituksen ohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Se asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.
Kevään 2017 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2018—2021 kehys muutettiin vuoden 2018 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta kehysmenojen hintakorjausta alennetaan nettomääräisesti yhteensä 27 milj. eurolla.
Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa
| 2018 | 2019 | |
| Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2017: | ||
| Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) | -10,9 | -10,5 |
| Sopimusperusteisesti indeksoitavat menot (PLM ennakollisten hintatarkistusten korjaus) | -15,2 | -15,2 |
| Muut kehykseen kuuluvat menot | -0,6 | -0,9 |
| Yhteensä | -26,7 | -26,6 |
Vuoden 2018 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka alentavat vuoden 2018 kehystasoa n. 0,4 milj. euroa. Rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.
Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
| Momentti | Asia | 2018 | 2019 |
| Eri momentteja | Kilpailukykysopimuksen vaikutuksen tarkentuminen | 2,2 | 1,2 |
| 24.30.66 | Kehitysyhteistyön yhteishankkeet. Läpivirtauserä, vastaavat tulot momentilla 12.24.99. | 2,0 | |
| 33.10.54 ja 60, 33.20.50, 51 ja 52 | Aktiivimalli vähentää kehyksen ulkopuolisia menoja työttömyysturvassa, asumistuessa ja toimeentulotuessa. | 8,9 | 8,9 |
| 33.20.50, 51, 52 | Työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen: kehyksen ulkopuoliset työttömyysturvamenot kasvavat | -10,0 | -10,0 |
| 33.20.50, 51, 52 | Omaehtoisen opiskelun laajentaminen työttömyysturvalla: kehyksen ulkopuoliset työttömyysturvamenot kasvavat | -3,5 | -3,5 |
| Yhteensä | -0,4 | -3,4 |
Jakamaton varaus
Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2018 kehystaso on 44 453 milj. euroa sisältäen 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen.
Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 44 043 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2018 jakamaton varaus on 110 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2018 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten.
Kehyksen ulkopuoliset menot
Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.
Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 11,6 mrd. euroa, joka on n. 610 milj. euroa enemmän kuin vuodelle 2017 on budjetoitu (ml. lisätalousarvio). Kasvu kehysten ulkopuolisissa menoissa aiheutuu kuitenkin pääasiassa teknisestä muutoksesta, jossa siirto valtion tv- ja radiorahastoon on siirretty parlamentaarisen työryhmän ehdotuksen mukaisesti kehyksen ulkopuolelle. Tämä lisää kehyksen ulkopuolisia menoja 508 milj. eurolla. Pois lukien Yle-siirtoon liittyvä muutos kehyksen ulkopuoliset menot nousevat n. 100 milj. eurolla vuodesta 2017.
Suhdanneluonteisten menojen arvioidaan olevan n. 4,9 mrd. euroa v. 2018, nousten nettomääräisesti 89 milj. eurolla vuodesta 2017. Parantunut työllisyystilanne vaikuttaa menoihin alentavasti kuten myös aktiivimallin käyttöön otto. Työttömyysturvamenoja nostaa sen sijaan muutokset liittyen yritystoiminnan aloittamiseen työttömyyden aikana sekä lyhytkestoisen opiskelun mahdollistaminen työttömyysetuutta menettämättä. Kehyksen ulkopuolisia asumistukimenoja nostaa rakenteellinen muutos opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen. Asumistukimenoja sen sijaan alentaa asumistuessa huomioitu asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta sekä enimmäisasumismenojen jäädyttäminen vuodelle 2018 ja osa-asunnon normin käyttöönotto.
Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille kasvavat yli 100 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2017 uusien työnveronkevennysten seurauksena.
Finanssisijoitusmenot alenevat 80 milj. eurolla vuodesta 2017 0,5 mrd. euroon kertaluonteisten korkeakoulujen pääomasijoitusten vähenemisestä johtuen.
Valtionvelan korkomenot ovat arviolta 1,2 mrd. euroa alentuen reilulla 120 milj. eurolla vuodelle 2017 budjetoidusta.
Arvonlisäveromenot nousevat usealla hallinnonalalla nostaen arvonlisäveromenot kokonaistasolle 1,3 mrd. euroa.
Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa
| 2018 esitys | |
| Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva | 4 927 |
| Veronkevennysten kompensaatiot kunnille | 788 |
| EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot | 1 108 |
| Veikkaus Oy:n tuloutusta vastaavat menot | 999 |
| Korkomenot | 1 232 |
| Finanssisijoitukset | 512 |
| Tekniset läpivirtauserät | 275 |
| Arvonlisäveromäärärahat | 1 283 |
| Siirto valtion tv- ja radiorahastoon | 508 |
| Yhteensä | 11 632 |