Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. (32.01, osa) Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

50. (32.50, 20, osa ja 30, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa:Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka tukevat kasvupolitiikan toimeenpanoa. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".

Kansallinen alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen selkeään työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on yhteen sovittaa ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on linjata aluekehittämispäätöksen ja muiden aluekehittämiseen liittyvien merkittävien ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä ja valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä keskeisiä menettelyjä. Neuvottelukunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä lainsäädäntöhankkeita ja seurata sekä ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä ja sen toteuttamiseksi laadittava toimintasuunnitelma sisältävät alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut. Aluekehittämispäätöksessä vuosille 2016—2019 linjatut alueiden kehittämistoimien painopisteet ovat uudistamisella kasvu, elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja hyvinvointia kumppanuuksilla.

Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen yhteistyönä.

Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta. Kullekin keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Maakuntien liitot osallistuvat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi.

Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat, joiden keskeiset toimenpiteet linjataan valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueiden kehittämisen painopisteissä. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.

Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uusistumista. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö. Elinkeinorakenteen uudistamisen keskiössä ovat yrittäjyyden ja alueen yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Rakennemuutoksen ennakointi ja aktiivinen elinkeinopolitiikka ylläpitävät alueen elinvoimaa, vähentävät muutoksesta aiheutuvia haittoja ja vahvistavat alueiden kilpailukykyä sekä taloudellista kasvua.

Rakennerahastopolitiikka

"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2017:

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Alueiden elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen      
— Käynnistyneet kehitysprosessit / innovaatioaloitteet, vähintään (kpl) - 45 40
— Innovaatioita edistävien julkisten hankintojen osuus kaupunkien hankinnoista, vähintään (%) - 5 5
Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa (ERM) vahvistaa alueiden muutosjoustavuutta (resilienssi)      
Rakennerahasto-ohjelman 2014—2020 tehokas hyödyntäminen      
— Myöntämisvaltuuden sidonta-aste, vähintään (%) 54 65 70

40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:

1) alueiden rakennemuutosta ennakoiviin ja korjaaviin kehittämishankkeisiin

2) valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen

3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavan, enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen

5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Rahoituksen kohteena ovat alueiden rakennemuutoksen ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Määrärahalla tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja.

Sopimusmenettelyllä kehitetään metropolialueen, kaupunkien, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukykyä. Määräraha toimii katalyyttirahana, jolla kaupunkeja/alueita kannustetaan aktiiviseen kasvu- ja kilpailukykypolitiikkaan. Määrärahasta tuettavia keskeisiä toimenpiteitä ovat kaupunkien elinkeinoperustan aktiivinen uudistaminen, elinkeinoelämän kytkeytyminen kansainvälisiin arvoverkkoihin, innovaatiopolitiikan ja alueellisten osaamiskeskittymien kehittämishankkeet sekä innovaatioita edistävät julkiset hankinnat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Kimolan kanava) -6 000
Työllisyys ja kilpailukyky: Metropolipolitiikka, alueelliset innovaatiot ja kokeilut 2 000
Yhteensä -4 000

2017 talousarvio 11 000 000
2016 talousarvio 15 000 000

41. (32.20.41) Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 33 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja avustuksesta Finpro Oy:n ja Finpro ry:n toimintaan vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1531/2015) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään:

1) yritysten kansainvälistymistä

2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua

3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia.

Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yleisavustusta voidaan myöntää Finpron tuottamiin toimintoihin, joilla edistetään yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia, ja Finpron alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä tarjotaan yrityksille kansainvälistymisneuvontaa, tunnistetaan ja jaetaan tietoa kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä verkotetaan yrityksiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja parannetaan Suomen matkailumaakuvaa, matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tuetaan tuotekehitystä. Investointien ja pääomasijoitusten hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia.

Vaikuttavuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee      
— Pk-yritysten osuus Finpron kaikista asiakkaista (%) 75 > 75 > 75
— Finpron neuvontapalveluasiakkaiden lukumäärä (kpl) 3 000 > 3 000 > 3 000
Matkailutulo kasvaa      
— Kansainväliset matkailutulot (matkailutase, milj. euroa) 2 447 2 600 2 700
— Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk) 5 506 6 000 6 180
Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa      
— Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) 749 660 700
— Ulkomaisten investointien määrä (milj. euroa) 554 480 490

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
— Asiakastyytyväisyys Finpron Export Finland -toimintoon 3,62 > 4,10 > 4,10
— Sidosryhmätyytyväisyys Finpron Visit Finland -toimintoon 3,38 3,90 4,00
— Asiakastyytyväisyys Finpron Invest in Finland -toimintoon 4,35 > 4,10 > 4,10

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Invest in Finland -toiminto) -2 000
Yhteensä -2 000

2017 talousarvio 33 600 000
2016 talousarvio 35 600 000
2015 tilinpäätös 52 095 000

42. (32.30.45) Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 078 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2017 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja. Momentilla ei ole käytettävissä myöntämisvaltuutta uusien avustusten myöntämiseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
           
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 20 078 8 171 1 178 678 30 105
Menot yhteensä 20 078 8 171 1 178 678 30 105

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen talouden sopeutustoimet (HO 2015) -8 040
Keksintötoiminnan määrärahan kasvu 100
Kertaluonteisten valtuuden lisäysten vaikutukset maksatusmäärärahaan -200
Maksatusmäärärahan tarkistukset 2 400
Pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen maksatukset 1 000
Säästötoimet -5 400
Yhteensä -10 140

2017 talousarvio 20 078 000
2016 talousarvio 30 218 000
2015 tilinpäätös 24 427 544

43. (32.20.43) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 315 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ennen vuotta 2017 yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) ja yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen

2) Astanan vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vuonna 2017 momentilta ei enää myönnetä uusia avustuksia. Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.

Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pääasiallisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset (kpl) 1 270 100 45
Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista (%) 88 87 87
Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, (kpl) 214 15 6
Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä (kpl) 50 70 30
Osallistumiset kv. näyttelyihin 90 5 2
Käsittelyajat (kk) 1—2 1—2 1—2

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
       
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 5 315 100 5 415
Menot yhteensä 5 315 100 5 415

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 28.01.01) 43
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 28.10.01) 609
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 28.10.02) 238
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 32.01.21) 780
Maksatusten tarkistukset -500
Säästöpäätös (HO 2015) -3 873
Yhteensä -2 703

2017 talousarvio 5 315 000
2016 II lisätalousarvio 1 110 000
2016 talousarvio 8 018 000
2015 tilinpäätös 11 051 000

44. (32.30.44) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2014—2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1248/2014) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea maksetaan noin 200 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.


2017 talousarvio 5 000 000
2016 talousarvio 5 000 000
2015 tilinpäätös 5 000 000

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 357 458 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

5) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

8) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

9) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

10) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 378 684 000 eurolla. Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2017.

Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 203 570 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 175 114 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 193 631 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 163 827 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisia palkkatukia voidaan maksaa momentin 32.30.51 päätösosan kohdissa 2—4 määriteltyjen korvattavien palkkakustannusten määrän rajoitteiden mukaisesti.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita. Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 1,3 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 2,6 mrd. euroa. Julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille.

Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaton (FEAD) ja Eurooppalaisen naapuruuden väliseen rajayhteistyöosion (ENI CBC) osuudet)

  Osuus koko ohjelmakaudella (%) Valtuus v. 2017 (milj. euroa)
     
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 24,9 87,146
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 33,2 116,195
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 18,3 64,047
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 12,8 44,798
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 7,8 27,300
TL 6. Tekninen tuki (EAKR) 1,8 6,738
TL 7. Tekninen tuki (ESR) 1,2 4,392
Yhteensä 100,0 350,616

Ohjelmakauden 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)

    2017 2018 2019 2020 Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
     
Vuoden 2014 sitoumukset   184,993 78,355 - - 263,348
Vuoden 2015 sitoumukset   114,489 130,356 130,356 - 375,201
Vuoden 2016 sitoumukset   57,976 75,737 132,540 132,539 398,792
Yhteensä   357,458 284,448 262,896 132,539 1 037,341

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2016
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2017
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2016
Määräraha
v. 2017
           
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)          
Tekninen tuki 23,604 3,303 3,369 2,289 3,205
Valtakunnalliset teemat 26,700 6,130 7,216 4,247 6,863
Alueosiot yhteensä 716,473 94,066 110,720 65,176 105,314
— Itä- ja Pohjois-Suomi 526,967 68,061 81,435 47,158 77,459
— Etelä- ja Länsi-Suomi 189,506 26,005 29,285 18,018 27,855
Yhteensä 766,777 103,499 121,305 71,712 115,382
           
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)          
Tekninen tuki 15,381 2,152 2,196 1,491 2,089
Valtakunnalliset teemat 124,326 16,321 19,213 11,309 18,275
Alueosiot yhteensä 372,977 48,970 57,638 33,929 54,824
— Itä- ja Pohjois-Suomi 245,771 32,268 37,980 22,357 36,126
— Etelä- ja Länsi-Suomi 127,206 16,702 19,658 11,572 18,698
Yhteensä 512,684 67,443 79,047 46,729 75,188
           
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 22,541 3,154 3,218 2,185 3,061
Pk-yritysaloiteohjelma 20,000 20,000 - 20,000 -
           
Kaikki yhteensä 1 322,002 194,096 203,570 140,626 193,631

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2016
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2017
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2016
Määräraha
v. 2017
           
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)          
Tekninen tuki 23,604 3,303 3,369 2,197 3,152
Valtakunnalliset teemat 15,025 4,598 5,417 3,059 5,067
Alueosiot yhteensä 531,454 69,184 82,193 46,026 76,896
— Itä- ja Pohjois-Suomi 390,885 51,046 60,453 33,959 56,557
— Etelä- ja Länsi-Suomi 140,569 18,138 21,740 12,067 20,339
Yhteensä 570,083 77,085 90,979 51,282 85,115
           
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)          
Tekninen tuki 15,381 2,152 2,196 1,432 2,054
Valtakunnalliset teemat 93,245 12,241 14,421 8,143 13,492
Alueosiot yhteensä 275,887 36,728 42,668 24,434 39,918
— Itä- ja Pohjois-Suomi 181,794 24,201 28,116 16,100 26,304
— Etelä- ja Länsi-Suomi 94,093 12,527 14,552 8,334 13,614
Yhteensä 384,513 51,121 59,285 34,009 55,464
           
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) 51,000 9,000 7,000 5,987 6,549
Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 69,975 15,106 17,282 10,050 16,168
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 3,978 0,557 0,568 0,370 0,531
Pk-yritysaloiteohjelma 20,000 20,000 - 20,000 -
           
Kaikki yhteensä 1 099,549 172,869 175,114 121,698 163,827

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit

  Tavoite
(2023)
   
Uudet yritykset 1 170
Uudet työpaikat 12 310
Uudet T&K&I-työpaikat 1 330
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset 7 900
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä 2 065
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat 26 000
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat 28 200
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät 11 250

EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistus 1 100
Hintamuutos (rahoitus käyvin hinnoin) 10 664
Ohjelmakauden 2007-2013 maksatukset -20 000
Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten kasvu 101 800
Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten siirtyminen 8 000
Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen ennakointi 11 835
Ohjelmakauden suoritusvarauksen muutos (7 %:sta 6 %:iin) 1 679
Tekniset muutokset 56
Yhteensä 115 134

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 357 458 000
2016 II lisätalousarvio 40 000 000
2016 talousarvio 242 324 000
2015 tilinpäätös 344 969 639

65. (32.30.64) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2017 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
           
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 5 000 1 700 1 000 1 000 8 700
Menot yhteensä 5 000 1 700 1 000 1 000 8 700

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuden maksatusten pienentyminen -1 000
Yhteensä -1 000

2017 talousarvio 5 000 000
2016 talousarvio 6 000 000
2015 tilinpäätös 5 715 826