Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
     7. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2017

Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)PDF-versio

Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 1,5 mrd. euroa, mikä on 202 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lasku johtuu suurimmaksi osaksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tarvittavan arviomäärärahan pienenemisestä suhteessa edelliseen vuoteen. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen osuus on 49 %, Rajavartiolaitoksen 16 %, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 5 % sekä maahanmuuton 22 %.

Sisäisen turvallisuuden resursseja on kyetty lisäämään vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Sisäisen turvallisuuden palveluiden ja viranomaisten palvelukyvyn turvaamisesta huolehditaan koko maassa. Välttämättömiä sopeutustoimia joudutaan tekemään ennen kaikkea priorisoimalla tehtäviä ja voimavaroja sekä investointeja ja lykkäämällä hankintoja. Toukokuussa 2016 julkistetun sisäisen turvallisuuden selonteon pohjalta laaditaan sisäisen turvallisuuden strategia, jossa määritellään ne toimenpiteet, joilla Suomesta tulee maailman turvallisin maa asua, elää, yrittää ja tehdä työtä.

Poliisitoimi

Poliisitoiminta sopeutetaan käytössä oleviin resursseihin siten, että poliisien määrän laskua voidaan hillitä. Poliisikoulutuksen aloituspaikkamäärä nostetaan 400 henkilöön ja tähän tarkoitukseen ehdotetaan myönnettäväksi 0,4 milj. euron lisämääräraha. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon 2016 mukaan poliisien määrä vakiinnutetaan kuluvalla kehyskaudella n. 7 000 poliisin tasolle. Tehtävät suoritetaan tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla olosuhteiden vaatimassa tärkeysjärjestyksessä. Kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuudesta huolehditaan. Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään muun muassa teknisillä ratkaisuilla. Automaattista liikennevalvontaa lisätään. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa tehostetaan entistä paremmalla yhteistyöllä viranomaisten ja yksityissektorin välillä.

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on kansallista turvallisuutta uhkaavien tekojen ja hankkeiden ennalta estäminen ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin alueellinen toimintakyky varmistetaan ja jatketaan toimenpiteitä nykyisen toiminnallisen tietojärjestelmän uusimiseksi ja laajentamiseksi.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on vahvistaa sisäistä ja ulkoista turvallisuutta itärajalla. Rajanylitysliikenne pidetään turvallisena. Rajavartiolaitos pitää kriisivalmiuden ja kyvyn sotilaalliseen maanpuolustukseen korkealla tasolla. Rajavartiolaitos perustaa EU:n raja- ja merivartiojärjestelmän edellyttämän nopean toiminnan rajavartijareservin.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustoimen tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeriö jatkaa vuoden 2017 aikana hanketta, jonka tavoitteena on valmistella vuoden 2019 alusta voimaan tulevaksi tarkoitettu pelastustoimen uudistus. Uudistuksessa pelastustoimen tehtävät siirretään kunnilta maakuntatasolle.

Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoimintaa kehitetään ottamalla käyttöön viranomaisten yhteinen hätäkeskusjärjestelmä kaikissa hätäkeskuksissa.

Maahanmuutto

Maahanmuuttohallinnon toimintaan vaikuttaa turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä. Talousarvioesityksen määrärahat on mitoitettu 10 000 turvapaikanhakijan mukaan, vastaanottojärjestelmän piirissä on keskimäärin 13 000 henkilöä ja vastaanoton menot ovat arviolta 50 eur/hlö/kk. Myönteisen turvapaikkapäätöksen (arvio n. 30 % hakijoista) saaneet henkilöt sijoitetaan mahdollisimman nopeasti kuntiin. Vuoden 2017 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. Suomeen vaikuttavat myös EU:n yhteiset päätökset siirtää (ns. sisäiset siirrot) ja uudelleensijoittaa turvapaikanhakijoita EU:n sisällä.

Ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) tuoma tuottavuuden lisäys hyödynnetään täysimääräisesti työprosesseja kehittämällä. Sujuva ja nopea turvapaikkahakemusten käsittely hillitsee pitkällä tähtäimellä turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuksia, kun turvapaikanhakijoiden odotusaika vastaanottokeskuksissa ei pitkity.