Talousarvioesitys 2016
5. Talousarvioesityksen määrärahat
Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 54,1 mrd. euroa, mikä on 0,2 mrd. enemmän kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa ja n. 0,3 mrd. vähemmän kuin vuodelle 2015 on budjetoitu lisätalousarviot mukaan lukien. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat kasvavat reaalisesti n. 0,4 % vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna ja alenevat n. 0,7 % vuodelle 2015 budjetoidusta.
Menotasoa alentavat hallitusohjelman mukaiset säästöpäätökset ja menolisäykset, joiden nettovaikutus v. 2016 on 0,7 mrd. euroa. Lisäksi menotasoa nostavat päätetyt lisäpanostukset hallituksen kärkihankkeiden toteuttamiseen, n. 320 milj. euroa v. 2016. Menoja lisäävät myös valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus (n. 300 milj. euroa) ja kasvavat maahanmuuton kustannukset (runsaat 100 milj. euroa).
Määrärahat pääluokittain vuosina 2014—20161)
v. 2014 tilinpäätös |
v. 2015 varsinainen talousarvio |
v. 2016 esitys |
Muutos 2015—2016 |
|||
Tunnus | Pääluokka | milj. € | milj. € | milj. € | milj. € | % |
21. | Eduskunta | 153 | 164 | 173 | 8 | 5 |
22. | Tasavallan presidentti | 34 | 19 | 13 | -6 | -30 |
23. | Valtioneuvoston kanslia | 111 | 186 | 208 | 21 | 11 |
24. | Ulkoasiainministeriön hallinnonala | 1 378 | 1 212 | 1 048 | -163 | -13 |
25. | Oikeusministeriön hallinnonala | 911 | 900 | 906 | 6 | 1 |
26. | Sisäministeriön hallinnonala | 1 289 | 1 226 | 1 331 | 105 | 9 |
27. | Puolustusministeriön hallinnonala | 2 671 | 2 659 | 2 886 | 227 | 9 |
28. | Valtiovarainministeriön hallinnonala | 17 024 | 16 956 | 17 527 | 572 | 3 |
29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala | 6 593 | 6 773 | 6 770 | -2 | -0 |
30. | Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala | 2 645 | 2 662 | 2 567 | -95 | -4 |
31. | Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala | 3 087 | 2 898 | 2 932 | 35 | 1 |
32. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala | 3 446 | 3 521 | 2 874 | -648 | -18 |
33. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala | 12 895 | 12 719 | 13 083 | 364 | 3 |
35. | Ympäristöministeriön hallinnonala | 283 | 204 | 199 | -5 | -3 |
36. | Valtionvelan korot | 1 713 | 1 766 | 1 573 | -193 | -11 |
Yhteensä | 54 234 | 53 864 | 54 090 | 226 | 0 |
1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
Hallituksen ohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Se asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.
Hallituksen ensimmäinen kehyspäätös, vaalikauden kehys 2016—2019, annetaan eduskunnalle 28.9.2015. Siinä kehys asetetaan siten että kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat v. 2019 1,3 mrd. euroa pienemmät kuin 2.4.2015 päätetyssä ns. teknisessä kehyspäätöksessä.
Huhtikuun 2015 ns. teknisessä kehyspäätöksessä vuosien 2016—2019 kehys muutettiin vuoden 2016 hinta- ja kustannustasoon lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksoitavien menojen osalta. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen. Toisaalta säästötoimena on päätetty lakkauttaa lapsilisän ja opintotuen indeksisidonnaisuus, jäädyttää valtionosuuksien sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotukset kehyskaudella sekä jäädyttää KEL- ja kuluttajahinta/elinkustannusindeksiperusteiset indeksikorotukset 2016—2019. Myös Yleisradio Oy:n rahoituksen indeksikorotus jätetään tekemättä vuoden 2016 osalta. Näiden muutosten yhteisvaikutuksena lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti indeksisidonnaisten menojen hintakorjausta alennetaan nettomääräisesti n. 170 milj. eurolla verrattuna huhtikuun kehyspäätökseen.
Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2015: | ||||
Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) | -172,8 | -172,8 | -172,0 | -172,4 |
Yhteensä | -172,8 | -172,8 | -172,0 | -172,4 |
Vuoden 2016 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka alentavat vuoden 2016 kehystasoa n. 32 milj. eurolla kevään 2015 kehyspäätökseen verrattuna. Rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.
Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
Momentti | Asia | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
25.01.05 | Oikeusrekisterikeskuksen maksutulojen bruttobudjetointi, vastaavat tulot momentilla 12.25.99. | 2,6 | 2,6 | 2,6 | 2,6 |
29.40.55 | Ammattikorkeakoulujen alv-kompensaation tarkistus vuoden 2014 tilinpäätöstietoihin perustuen | -32 | -32 | -32 | -32 |
29.01.29, 29.80.41 | Tekninen siirto alv-momentilta siirtomenomomentille kehykseen kuuluvaksi menoksi | 0,8 | 0,8 | 0,8 | 0,8 |
32.40.03 | Tilintarkastusvalvonnan bruttorahoitus Patentti- ja rekisterihallituksessa, vastaava veronluonteinen tulo momentilla 11.19.09 | 2,3 | 2,3 | 2,3 | 2,3 |
32.60.41 | Tuki LNG-terminaalien rakentamiseen, ajoitusmuutos | -5,5 | 5,5 | ||
Yhteensä | -31,8 | -20,8 | -26,3 | -26,3 |
Jakamaton varaus
Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2016 kehystaso on 44 611 milj. euroa sisältäen 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen.
Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 44 105 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2016 jakamaton varaus on 206 milj. euroa. Siihen sisältyy varautuminen nettomääräiseen vajaan 50 milj. euron lisäykseen omais- ja perhehoidon kehittämisessä v. 2016. Lisäksi vuodelle 2016 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten.
Kehyksen ulkopuoliset menot
Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.
Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 10,0 mrd. euroa, mikä on n. 1,9 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2015 on budjetoitu (ml. lisätalousarvioesitykset). Pudotus aiheutuu lähinnä teknisistä muutoksista. Edellisten vaalikausien myötä syntyneet kuntien verotulomuutosten kompensaatiot on vaalikauden vaihteessa siirretty momentin kehykseen kuuluvaan osaan (1,4 mrd. euroa). Myös Yleisradion rahoitus on siirretty kehykseen kuuluvaksi (0,5 mrd. euroa).
Finanssisijoitusmenot alenevat vuodesta 2015 siitä huolimatta, että osa kehitysyhteistyön rahoituksesta muutetaan finanssisijoituksiksi. Syynä on lähinnä viennin jälleenrahoituksen menojen aleneminen sekä edellisen vaalikauden kertaluonteisten kasvupanostusten poistuminen talousarviosta. Toisaalta vuoteen 2015 verrattuna kehyksen ulkopuoliset suhdanneluonteiset menot kasvavat. Tämä selittyy lähinnä rakenteisella muutoksella, jossa eläkkeensaajan asumistuki siirtyy maksettavaksi kehyksen ulkopuoliselta asumistukimomentilta.
Valtionvelan korkomenot ovat arviolta n. 1,6 mrd. euroa, eli suunnilleen saman verran kuin vuodelle 2015 on budjetoitu.
Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa
2016 esitys | |
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva | 4 330 |
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille | 262 |
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot | 1 073 |
Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot | 934 |
Korkomenot | 1 573 |
Finanssisijoitukset | 471 |
Tekniset läpivirtauserät | 221 |
Arvonlisäveromäärärahat | 1 136 |
Yhteensä | 10 000 |
5.2. Määrärahat hallinnonaloittain
Hallitusohjelmassa on sovittu useasta toimintamenoja koskevasta säästöstä. Yleinen hallintomenojen säästö on 30 milj. euroa v. 2016. Hankintaprosessien tehostamisella tavoitellaan 3 milj. euron säästöä. Lisäksi edellisen vaalikauden perintönä hallinnonaloille kohdistuu toimintamenosäästöjä n. 300 milj. euroa, koostuen mm. vuosittain 0,5 prosentilla kasvavasta tuottavuussäästöstä ja palkkaliukumasäästöstä.
Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)
Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 208 milj. euroa, missä on lisäystä n. 21 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu pääosin valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisen ja tutkimuslaitos- ja tutkimusrahoitusuudistuksen johdosta toteutettavista määrärahasiirroista pääluokkaan.
Hallitusohjelmassa todettujen säästöjen johdosta valtioneuvoston kanslian pääluokan määrärahat vähenevät n. 5 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Tästä 4,3 milj. euroa johtuu hallitusohjelman mukaisesta poliittisen toiminnan tukemisen määrärahasäästöstä. Viime vaalikaudella käytössä ollutta ministereiden palkkioiden 5 prosentin alennusta ehdotetaan jatkettavaksi.
Lainsäädännön vaikutusarvioinnin parantamiseksi perustetaan toiminto valtioneuvoston kanslian yhteyteen, johon ehdotetaan 0,25 milj. euroa.
Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 048 milj. euroa, missä on vähennystä n. 163 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahatasoa alentaa hallitusohjelman mukainen kehitysyhteistyömäärärahojen 200 milj. euron vähennys. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 24 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 61 % ja kriisinhallinnan ja muiden menojen 15 %.
Ulkoasiainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 227 milj. euroa. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan. Kehittämistyössä otetaan huomioon mm. pohjoismainen yhteistyö, EU:n ulkosuhdehallinnon kehittyminen ja Team Finland -toimintamalli. Osana hallituksen kärkihankekokonaisuutta vahvistetaan Team Finland -verkostoa palkkaamalla kertaluontoisesti kaupallis-taloudellisiin kysymyksiin keskittyviä erityisasiantuntijoita valittuihin Suomen edustustojen toimipisteisiin, josta v. 2016 aiheutuu 1,8 milj. euroa lisämenoja. Suomi toimii v. 2016 puheenjohtajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa.
Kriisinhallinta
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on 49 milj. euroa. Libanonin operaation johtovaltiovastuu jatkuu 31.5.2016 saakka. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 15,4 milj. euroa. Määrärahaan sisältyy 0,5 milj. euron osuus rauhanvälittämiseen. Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattua henkilöstöä v. 2016 yhteensä n. 690 henkilöä.
Kehitysyhteistyö
Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 0,7 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan v. 2016 olevan 0,35 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 498 milj. euroa sekä 320 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2016 jälkeisille vuosille. Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ehdotetaan 140 milj. euroa.
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen ehdotetaan 87 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 1,6 milj. euroa. Toiminnassa painotetaan ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa ja hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa.
Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)
Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 906 milj. euroa. Kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon, hallinnonalan määrärahataso on n. 22 milj. euroa vuoden 2015 määrärahatasoa suurempi.
Oikeusturva
Tuomioistuimille, oikeusaputoimistoille, ulosottolaitokselle, syyttäjälaitokselle, Rikosseuraamuslaitokselle ja Oikeusrekisterikeskukselle ehdotetaan 17,5 milj. euron lisämäärärahaa vuodelle 2016 osana hallitusohjelman panostuksia sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon.
Tuomioistuimille ja oikeusapuun esitetään yhteensä n. 13 milj. euron lisäystä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteuttamiseen liittyvien tehtävien hoitamista varten.
Oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimenpiteitä jatketaan. Ohjelman hankkeilla pyritään siihen, että oikeusturva voidaan varmistaa, vaikka oikeudenhoitoon kohdistuu menopaineita ja säästöjä.
Tuomioistuinmaksuja korotetaan ja maksullisuuden soveltamisalaa laajennetaan hallitusohjelman mukaisesti niin, etteivät muutokset heikennä vähävaraisten oikeusturvaa.
Ulosottotoimen rakenneuudistusta jatketaan toimintasuunnitelman pohjalta tuottavuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta. Julkisen oikeusavun toimintaa tehostetaan kehittämällä oikeudellista neuvontaa, sähköistä asiointia ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä v. 2015 valmistuvan oikeusavun kokonaissuunnitelman mukaisesti.
Rikollisuuden torjunta
Vankien terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittamisvastuu siirretään Rikosseuraamuslaitoksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuuteen 1.1.2016 lukien.
Rikoksen uhreille tarjottavat tukipalvelut järjestetään uhridirektiivin edellyttämällä tavalla yhteistyössä sosiaali- ja terveyshallinnon ja palveluita tuottavien järjestöjen kanssa. Palvelutuotannon rahoittamiseksi otetaan käyttöön rikosuhrimaksu ja kehitetään siihen liittyvää valtionavustusjärjestelmää. Tukipalveluiden järjestämiseen osoitetaan lisämäärärahaa 2,7 milj. euroa vuodelle 2016. Valtion tulot kasvavat vastaavasti.
Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakennetta uudistetaan määrärahakehysten ja vankiluvun laskun edellyttämällä tavalla siten, että se mahdollistaa turvallisen toiminnan, tukee rangaistusten täytäntöönpanolle asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ja edistää uusintarikollisuuteen vaikuttavan toiminnan jatkumista. Tavoitteena on säilyttää vankilaverkosto alueellisesti kattavana.
Saatetaan voimaan rikesakko- ja sakkomenettelylait sekä EU:n uhridirektiivi.
Sakon muuntorangaistuksen käyttöalan laajentaminen peruutetaan.
Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)
Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 1,3 mrd. euroa, mikä on n. 105 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen kasvu johtuu suurimmaksi osaksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tarvittavan arviomäärärahan tasokorotuksesta. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen osuus on 56 %, rajavartiolaitoksen 18 %, pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen 6 % sekä maahanmuuton 12 %.
Hallitusohjelmassa panostetaan sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon. Vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisältyy tästä lisäpanostuksesta 28,5 milj. euron lisäys sisäministeriön hallinnonalalle. Hallinnonalalla huolehditaan strategisesti tärkeiden operatiivisten tietojärjestelmähankkeiden toteuttamisesta.
Poliisitoimi
Poliisin hallintorakenteen uudistamishanketta (Pora III) jatketaan. Poliisitoiminnan toiminnallista tavoitetasoa ja poliisin resursseja arvioidaan uudelleen vastaamaan taloudellisia reunaehtoja. Poliisin kustannusrakennetta ja erityisesti toimipisteverkostoa tarkastellaan tavoitteena toimitilakustannusten alentaminen.
Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia pyritään säilyttämään korkeana.
Poliisi edistää toimillaan tietoverkkoturvallisuuden torjuntaa ja kyberturvallisuutta.
Suojelupoliisi siirtyy vuoden 2016 alusta lukien Poliisihallituksesta sisäministeriön suoraan alaisuuteen.
Rajavartiolaitos
Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella sekä rajaliikenteen kehitys. Rajavartiolaitoksen toiminnan painopiste on itärajalla, jossa ylläpidetään uskottava ja itsenäinen toimintakyky. Kriisivalmiudesta ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista huolehditaan.
Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
Pelastustointa kehitetään siten, että pelastustoimen valmiudet toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa ovat hyvällä tasolla. Pelastuslaitosten tavoitteena on saavuttaa pysyvä, vähintään 7,5 milj. euron vuosittainen säästö palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä.
Hätäkeskustoimintaa kehitetään käyttöönottamalla viranomaisten yhteinen hätäkeskusjärjestelmä kaikissa hätäkeskuksissa maaliskuun 2017 loppuun mennessä.
Maahanmuutto
Maahanmuuttohallinnon toimintaan vaikuttaa turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä. Vuoden 2016 hakijamäärää on vaikea ennakoida. Talousarvioesityksen määrärahat on mitoitettu 15 000 turvapaikanhakijan mukaan. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt sijoitetaan mahdollisimman nopeasti kuntiin. Kiintiöpakolaisten määrä vuositasolla on tarkoitus pitää 750—1 050 pakolaisessa. Myös EU:n yhteiset päätökset Välimeren alueen vaikean pakolaistilanteen johdosta uudelleen sijoittaa turvapaikanhakijoita vaikuttavat myös Suomeen.
Ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) tuoma tuottavuuden lisäys hyödynnetään täysimääräisesti työprosesseja kehittämällä. Sujuva ja nopea turvapaikkahakemusten käsittely hillitsee pitkällä tähtäimellä turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuksia, kun turvapaikanhakijoiden odotusaika vastaanottokeskuksissa ei pitkity.
Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)
Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2,9 mrd. euroa, missä on lisäystä 227 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna, lähinnä johtuen materiaalihankintojen ajoituksesta ja hallitusohjelman mukaisesta lisäyksestä.
Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkamenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakollinen kustannustasotarkistus. Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 85 % ja sotilaallisen kriisinhallinnan osuus on 1 %.
Vuoden 2016 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja v. 2016 yhteensä 733 milj. euroa ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 1 340 milj. euroa.
Sotilaallinen maanpuolustus
Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 866 milj. euroa, missä on lisäystä 23 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Muutos aiheutuu pääosin toimitilavuokrien nettomääräisestä lisäyksestä, jossa on otettu huomioon puolustusvoimien kestävän vuokratason saavuttamiseksi tarvittava lisäys Senaatti-kiinteistöjen vuokriin ja omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-kiinteistöjen vuokriin aiheutuva vähennys.
Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 594 milj. euroa, mikä on 177 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin aikaisempina vuosina sidottujen tilausvaltuushankintojen maksatuksien myöhentymisestä ja hallitusohjelman mukaisesta puolustusbudjetin tasokorotuksesta (50 milj. euroa v. 2016) puolustusmateriaalihankintoihin.
Talousarvioesitys sisältää 314 milj. euron tilausvaltuuden sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi. Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2016 -tilausvaltuuden menot ajoittuvat vuosille 2016—2020.
Sotilaallinen kriisinhallinta
Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 37 milj. euroa, missä on vähennystä 2 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kriisinhallintaa käsitellään myös ulkoasiainministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.
Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)
Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 17,5 mrd. euroa, missä on lisäystä n. 570 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Nousu aiheutuu etenkin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien sekä EU-maksun kasvusta. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 27 % ja EU-maksujen 12 %.
Verotus ja tullitoimi
Tullille ehdotetaan 4 milj. euron määrärahalisäystä sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon menoihin. Takaisin maksettujen verojen määrärahoihin ehdotetaan 14,7 milj. euron lisäystä. Lisäys perustuu valtiovarainministeriön vuonna 2012 tekemään arvonlisäveroa koskevaan verohuojennuspäätökseen.
Palvelut valtioyhteisölle
Määrärahoja ehdotetaan vähennettäväksi vuoden 2015 talousarvioon verrattuna 6,2 milj. euroa, joka koostuu pääosin useista Valtiokonttoriin kohdistuvista säästöistä.
Tietohallinto- ja tuottavuushankkeet
Osana hallituksen kärkihankkeita hallinnon digitalisoinnin tukemiseen kohdennetaan 27 milj. euroa v. 2016. Kansallisen tulorekisterin toteuttamiseen suunnataan v. 2016 5,9 milj. euroa.
Tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeiden sekä tuottavuushankkeiden edistämisen määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi 17 milj. euroa vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Talousarviossa varaudutaan rahoittamaan julkisen hallinnon tuottavuutta edistäviä tietohallintohankkeita, tutkimusten ja palveluiden hankkimista sekä keskeisiä tietojärjestelmähankkeita keskitetyn rahoituksen kautta. Tätä on käsitelty tarkemmin luvussa 6.2
Valtion alue- ja paikallishallinto
Valtion alue -ja paikallishallintoon ehdotetaan 88 milj. euroa, joka on 3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin vuodelle 2015 myönnettyjen ympäristölupien kertaluonteisen ruuhkanpurkurahan 0,7 milj. euroa ja julkisen hallinnon yhteisen Asiakaspalvelu2014 -hankkeen pilotointiin myönnetyn 1,4 milj. euron määrärahan poistumisesta.
Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 248 milj. euroksi, missä on vähennystä 1,4 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna tuloarvioiden muutoksista johtuen.
Valtion eläkemenot
Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 4 731 milj. euroa, missä on lisäystä 38 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kasvu johtuu indeksitarkistuksista, eläkkeiden volyymikasvusta sekä muutoksesta korkoennusteessa.
EU ja kansainväliset järjestöt
Euroopan unionin maksujen määrärahaksi ehdotetaan 2 131 milj. euroa. Talousarvioesityksessä ehdotetaan uusia valtuuksia saada sitoutua Aasian infrastruktuuri-investointipankin jäsenyydestä aiheutuvaan peruspääoman merkintään, josta aiheutuu menoja vuosina 2016—2020 yhteensä 62 milj. Yhdysvaltain dollaria, sekä saada sitoutua Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvaan vaadittaessa maksettavaan pääomaan yhteensä 248,3 milj. Yhdysvaltain dollarin edestä. Uusista valtuuksista aiheutuisi 11 milj. euroa menoja v. 2016.
Kreikan toinen sopeutusohjelma päättyi kesäkuun 2015 lopussa ilman ohjelman loppuunsaattamista sovitusti. Tämän takia raukesi euroryhmän marraskuussa 2012 tekemä päätös siitä, että euroalueen jäsenvaltiot siirtävät Kreikan valtionvelkakirjoihin osana Eurojärjestelmän arvopaperimarkkinaohjelmaa tehdyistä sijoituksista saatavia tuottoja vastaavan määrän Kreikan valtiolle. Tämän vuoksi talousarvioesityksestä on poistettu momentti Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle. Vuonna 2015 tähän tarkoitukseen on budjetoitu 27 milj. euroa.
Kuntien tukeminen
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 9 028 milj. euroa, missä on lisäystä 528 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtionosuutta kasvattaa eniten valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, 269 milj. euroa. Valtionosuutta lisäävät myös lisäpanostus lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun, veroperustemuutosten kompensaatio sekä asukasluvun ja laskentatekijöiden muutokset. Valtionosuutta puolestaan vähentävät edellisellä hallituskaudella päätetty valtionosuuden leikkaus sekä seuraavat kuntien kustannuksia alentavat toimenpiteet: alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden muuttaminen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos. Peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä v. 2016 indeksikorotusta. Kuntien yhdistymisavustuksiin ehdotetaan 26 milj. euroa. Vuonna 2016 toteutetaan neljä kuntaliitosta.
Valtion talousarvioesityksen vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin luvussa 7.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6,8 mrd. euroa, määrärahataso on lähes ennallaan vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Pääluokan määrärahoista korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen valtionrahoituksen osuus on 47 %, yleissivistävän koulutuksen 11 %, ammatillisen koulutuksen 7 %, aikuiskoulutuksen 7 %, opintotuen 14 % sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön 10 %.
Hallinnonalan valtionosuuksia koskevien toimenpiteiden sisältöä ja vaikutuksia käsitellään tarkemmin kuntataloutta koskevassa luvussa 7.
Varhaiskasvatus, yleissivistävä koulutus ja vapaa sivistystyö
Subjektiivista päivähoito-oikeutta muutetaan 1.8.2016 alkaen siten, että jatkossa jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa esiopetukseen asti. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen olisi oikeus, mikäli lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ, opiskelu, yrittäjyys tai omassa työssä oleminen sitä edellyttäisi. Varhaiskasvatuksessa nostetaan yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdetta 1/7:stä 1/8:aan. Päivähoitomaksuja sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan 1.8.2016 alkaen. Samalla käynnistetään varhaiskasvatuksen kehittämisohjelma, jolla vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätään määräaikaisesti lastentarhanopettajien koulutusta. Varhaiskasvatuksen kehittämisohjelman rahoitukseen osoitetaan yhteensä 7 milj. euroa.
Perusopetuksen voimavaroja suunnataan oppimistapoja ja -ympäristöjä kehittäviin toimenpiteisiin sekä varmistetaan perusopetuksen saavutettavuus. Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä sekä uudistetaan pedagogiikkaa. Osana hallituksen kärkihankepanostuksia osoitetaan digitaalisen materiaalin käyttöönoton vauhdittamiseen sekä digioppimisen kokeiluihin ja kehittämiseen 6 milj. euroa sekä opettajien digitaalisen osaamisen lisäämiseen perus- ja täydennyskoulutuksella 9,5 milj. euroa v. 2016.
Valmistellaan lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistamista tavoitteena, että lukiokoulutuksen vaikuttavuus, laatu ja tehokkuus parantuvat ja, että lukiokoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan.
Vapaassa sivistystyössä otetaan käyttöön uusi rahoitusjärjestelmä.
Ammatillinen koulutus
Valmistellaan ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamista tavoitteena yhtenäinen ammatillisen koulutuksen kokonaisuus yhdistämällä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset säätely-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät.
Käynnistetään koko ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva rakenteiden ja prosessien uudistaminen vapaaehtoisuuteen perustuen. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja, monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin omalla toiminta-alueellaan.
Yliopistojen ja tieteen rahoitus
Korkeakoulut edistävät profiloitumista tukevaa työnjakoa ja tiivistävät yhteistyötä keskenään sekä yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulujen toiminnan tehostamis- ja korkeakouluverkon rationalisointitoimenpiteen johdosta korkeakoulujen valtionrahoitusta vähennetään yhteensä 75 milj. eurolla.
Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiä yhteistyötä lisäämällä, sekä uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation ja uuden pedagogiikan tuomia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Opetusta jaksotetaan uudella tavalla ympärivuotiseksi. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia, esteettömiä ja kiinnostavia työ- ja oppimisympäristöjä.
Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen puitteissa tehostetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja sen vaikuttavuutta sekä suunnataan voimavaroja uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Osana hallituksen kärkihankkeita Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään 30 milj. eurolla korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistavien ja innovaatioiden kaupallistamista edistävien hankkeiden tukemiseksi.
Opintotuki
Opintotuen indeksisidonnaisuudesta luovutaan 1.8.2016 lukien. Itsenäisesti asuvien 18—19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja korotetaan 13 % 1.1.2016 lukien. Opintotukijärjestelmän uudistamista valmistellaan siten, että uudistus astuu voimaan syksyllä 2016 hallitusohjelman mukaisesti.
Kulttuuri- ja taidepolitiikka
Huolehditaan taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisten tehtävien toteuttamisedellytyksistä sekä taide- ja kulttuuripalveluiden alueellisesta saavutettavuudesta.
Kehitetään taide- ja kulttuurihallinnon virastojen toimintatapoja ja varmistetaan niiden toimintaedellytykset.
Nuoriso- ja liikuntapolitiikka
Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön palvelut pyritään varmistamaan ja samalla kehittämään kyseisiä työmuotoja vastaamaan entistä paremmin nuorten tarpeisiin. Tavoitteena on vahvistaa nuorten elämänhallintaa ja vähentää nuorisotyöttömyyttä.
Tavoitteena on koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja sen avulla osallisuuden kasvattaminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Lisäksi tuetaan eettisesti vahvaa kansainväliseen menestykseen tähtäävää huippu-urheilua. Laajennetaan liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi tavoitteena, että liikutaan tunti päivässä. Tämän johdosta rahoitusta lisätään 7 milj. euroa.
Veikkausvoittovarojen käyttö
Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 537 milj. euroa, josta 16,5 milj. euroa on rahastoituja jakamattomia voittovaroja. Voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista 24 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 64 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 2,57 mrd. euroa, missä on vähennystä 95 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahojen vähennys johtuu pääluokkaan kohdistetuista hallitusohjelman säästöistä sekä EU-ohjelmakauden 2007—2013 päättymisestä ja uuden ohjelmakauden 2014—2020 käynnistymisestä odotettua hitaammin. Talousarvioesitykseen sisältyy säästöjä n. 30 milj. euroa pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan perustuen. Hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut strategisen painopistealueen kärkihankkeiden lisärahoituksena on otettu huomioon 28,5 milj. euron lisäys.
Tulokertymäarvio vuodelle 2016 on 970 milj. euroa, missä on vähennystä n. 177 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Muutos johtuu EU:lta saatavan tulokertymän vähennyksestä.
Pääluokan määrärahoista maaseudun kehittämisen osuus on 12 %, maa- ja elintarviketalouden 73 %, luonnonvaratalouden 8 % sekä maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen 2 %.
Hallinto ja tutkimus
Luonnonvarakeskuksen määrärahat vähenevät 11,3 milj. eurolla johtuen valtion tutkimusrakenneuudistuksesta sekä virastojen ja laitosten toimintamenoihin kohdistetuista säästöistä.
Maaseudun kehittäminen
Vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta sekä luodaan edellytyksiä monipuoliselle yrittäjyydelle ja liiketoiminnan kilpailukykyiselle kasvulle. Edistetään maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020. Määrärahat vähenevät n. 92 milj. eurolla johtuen lähinnä ohjelmakauden 2007—2013 päättymisestä.
Maa- ja elintarviketalous
Parannetaan ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytyksiä, turvataan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä edistetään eläinten hyvinvointia ja ruokaketjun vastuullisuutta. Määrärahat lisääntyvät 28,7 milj. eurolla, mistä 14 milj. euroa on talousarviosiirtoa Maatilatalouden kehittämisrahastoon kärkihankkeiden lisärahoituksena.
Luonnonvaratalous
Luonnonvaratalouden, jonka muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat, tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö ja niihin liittyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.
Määrärahojen lisäyksenä on otettu huomioon kärkihankkeiden lisärahoitus, yhteensä 13,5 milj. euroa. Luonnonvarataloudessa määrärahat vähenevät yhteensä n. 17 milj. euroa. Suurimmat vähennykset aiheutuvat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman rahoitusosuusjärjestelyistä sekä säästöjen kasvusta.
Maanmittaus ja tietovarannot
Maanmittauslaitoksen organisaatiota ja tehtäviä uudistettiin vuoden 2015 alusta lukien. Maanmittauslaitoksen osaksi liitettyjen hallinnonalan tietotekniikan palvelukeskuksen sekä paikkatietokeskuksen toiminnan ja teknisen infrastruktuurin kehittämistä jatketaan. Määrärahat vähenevät n. 2 milj. eurolla. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Tietovarantojen avaamista jatketaan.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,9 mrd. euroa, missä on lisäystä 35 milj. euroa verraten vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon. Pääluokan määrärahoista liikennepolitiikan osuus on 67 %, viestintäpolitiikan 18 % ja tutkimustoiminnan 2 %.
Viestintäpolitiikka
Viestintäpolitiikalla edistetään edistyksellisten huippulaatuisten viestintäverkkojen ja uusien tietoperusteisten digitaalisten palveluiden syntymistä sekä markkinoiden kehitystä vapauttamalla alaa kilpailulle sekä joustavoittamalla normi- ja toimilupaohjausta huolehtien samalla kuluttajan oikeuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään digitaalisen tiedon hyödyntämisen edellytyksiin sekä siihen, että tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta huolehditaan. Viestintäpolitiikalla vaikutetaan myös siihen, että tarjolla on monipuolisia, käyttäjien tarpeisiin vastaavia mediapalveluita. Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja sen roolia median murroksessa arvioidaan.
Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 32,9 milj. euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla. Määräraharahoituksen osuus on 11,4 milj. euroa. Suoraa tukea toimialalle ehdotetaan median innovaatiotukeen 10 milj. euroa. Valtakunnallista haja-asutusalueiden laajakaistahanketta toteutetaan aiemmilta vuosilta siirtyneillä määrärahoilla. Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 508 milj. euroa.
Liikennepolitiikka
Liikennepolitiikan tavoitteena on tukea elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä taata kaikille mahdollisuudet toimivaan ja turvalliseen arkeen. Liikennepolitiikalla parannetaan liikenneverkon kuntoa ja mahdollistetaan liikennejärjestelmän uudistaminen digitalisaatiota hyväksi käyttämällä. Liikennepolitiikka perustuu jatkossa yhä enenevässä määrin liikenne palveluna -toimintamallille. Digitalisaation hyödyntämistä estävää sääntelyä uudistetaan, luodaan puitteita liikenteen palvelu- ja automaatiokokeiluille sekä edistetään avoimen tiedon käyttöä liikennepalveluissa.
Liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion liikenneväylillä sekä liikennejärjestelmän toimivuudessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vastaavan Liikenneviraston toimintamenoihin osoitetaan 79 milj. euroa. Perusväylänpidon menoiksi arvioidaan 1 116 milj. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 1 065 milj. euroa. Mitoituksessa on otettu huomioon 100 milj. euron lisärahoitus perusväylänpitoon osana hallituksen panostuksia kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen. Liikenneinvestointeihin ml. jälkirahoitus- ja elinkaarihankkeet ehdotetaan 505 milj. euroa. Vuonna 2016 ehdotetaan aloitettavaksi uutena investointihankkeena Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen. Hankkeen tavoitteena on vähentää lähi- ja kaukojunaliikenteen häiriöitä Helsingin alueella ja muualla Suomessa sekä lisätä ratapihan kapasiteettia.
Liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin liittyvistä liikenteen viranomaispalveluista vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikenteen viranomaispalvelujen menoiksi arvioidaan 128 milj. euroa, josta 81 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 48 milj. euron määrärahalla.
Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan 208 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen osoitetaan 100 milj. euroa, joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 84 milj. euroa sekä saariston yhteysalusliikennepalvelujen ylläpitoon, ostoihin ja ostosopimuksiin 18 milj. euroa.
Tutkimus
Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 69 milj. euroa, josta 25 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 44 milj. euroa määrärahalla. Ilmatieteen laitoksen toimintamenomäärärahoja vähentää valtion tutkimusrakenneuudistukseen liittyvät siirrot.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,9 mrd. euroa, jossa on vähennystä 648 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahojen tason lasku aiheutuu mm. säästötoimenpiteistä, viennin jälleenrahoituksen määrärahojen alenemisesta ja rakennerahastomäärärahojen vähenemisestä ohjelmakauden vaihtuessa. Pääluokan määrärahoista elinkeino- ja innovaatiopolitiikan osuus on 32 %, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan osuus 26 %, alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan osuus 9 % sekä energiapolitiikan osuus 13 %.
Hallinnonalan määrärahat sisältävät 99 milj. euroa hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden lisäpanostuksia.
Hallinto
Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 316 milj. euroa. Tästä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) toimintamenoihin kohdistuu 191 milj. euroa, jossa on vähennystä 22 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennys aiheutuu aluehallintoon kohdistuvista tehostamistoimenpiteistä.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
Hallitusohjelman säästöpäätösten mukaisesti Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusvaltuudet vähenevät vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon nähden 360 milj. eurosta 231 milj. euroon. Tekesin lainavaltuudet myös laskevat kertaluonteisten lisäysten poistuessa 20 milj. eurolla. Tekes Pääomasijoitus Oy:n pääomitukseen varattu määräraha kasvaa 10 milj. eurolla yhteensä 30 milj. euron tasolle. Lisäys johtuu hallituksen kärkihankkeiden sisältämästä lisäpanostuksesta tutkimustulosten kaupallistamiseen.
Aiempien vuosien kertaluonteisten kasvupanostusten osin poistuessa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamisen määrärahat vähenevät 80 milj. eurosta 30 milj. euroon. Teollisuussijoituksen vuoden 2016 määräraha suunnataan suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin rahastoihin pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi Suomessa.
Osana hallitusohjelman säästöpäätöksiä kansainvälistymisavustusvaltuudesta luovutaan vuoden 2016 talousarviossa. Määräraha säilyy kuitenkin niin kauan kuin ennen vuotta 2016 tehdyistä myöntöpäätöksistä aiheutuu maksatuksia.
Finpron toiminnan rahoitus on budjetoitu omalle momentilleen (32.20.41), samalla muut kuin Finpron valtionavustukseen tarkoitetut yritysten kansainvälistymisen ja yrittäjyyden edistämisen avustusmäärärahat on siirretty momentille 32.01.40. Finpron yleisavustukseen sisältyy 2 milj. euron suuruinen lisämääräraha hallituksen kärkihankekokonaisuudesta käytettäväksi Team Finland -verkoston vahvistamiseen. Finnvera Oyj ottaa käyttöön pk- ja mid cap -yritysten kasvua tukevan juniorilainaohjelman, mutta tästä ei arvioida koituvan tappiokorvausmenoja vielä v. 2016.
Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen sisältää osana hallituksen kärkihankkeita 8,5 milj. euron lisämäärärahan Team Finland -toimintaan. Erityisavustus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin sisältää kärkihankkeiden mukaisen 5 milj. euron lisävaltuuden biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen. Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukemiseen ehdotetaan 30 milj. euroa kärkihankerahoitusta.
Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoiminnan aiemmin myönnettyjen luottojen maksatuksiin ehdotetaan 106 milj. euroa, jossa on lainojen nostojen poistumisen johdosta vähennystä 353 milj. euroa.
Joka toinen vuosi myönnettävän Kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahaksi ehdotetaan 758 milj. euroa, jossa on lisäystä reilut 3 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon nähden.
Hallitus valmistelee vuoden 2015 loppuun mennessä ehdotukset julkisen työvoima- ja yrityspalvelun kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. TE-toimiston tehtäväksi määritellään yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys. Hallitusohjelman mukaisesti TE-palvelujen digitalisoimista jatketaan aiempaa voimakkaammin, ja tämän johdosta TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 10 milj. euron lisärahoitusta osana hallituksen kärkihankkeita.
Julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen kokonaisuudistuksessa arvioidaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ja resurssien siirtomahdollisuus kunnille. Monialaisessa yhteispalvelussa puolestaan lisätään ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoittamisessa.
Julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahaksi ehdotetaan 557 milj. euroa, jossa on vähennystä 6 milj. euroa edellisvuoden varsinaiseen talousarvioon nähden. Mitoituksessa on otettu huomioon edeltäneiden hallitusten tekemien lisäysten päättyminen ja säästöpäätökset (-38 milj. euroa), vuoden 2015 hallitusohjelman välittömät sopeutustoimet (-50 milj. euroa), momentille sisältyvien arvonlisäverojen siirto momentilta 32.01.29 (+58 milj. euroa) ja muut kertaluonteiset lisäykset sekä heikentynyt työllisyystilanne. Momentin määräraha sisältää hallituksen kärkihankerahoitusta 5 milj. euroa, joka on tarkoitus käyttää hallitusohjelman mukaisesti yksityisten työnvälityspalveluiden lisäämiseen.
Osana hallituksen säästöjä yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen varatusta valtuudesta luovutaan. Määräraha säilyy talousarviossa kuitenkin niin kauan kuin ennen vuotta 2016 tehdyistä myöntöpäätöksistä aiheutuu maksatuksia.
Energiapolitiikka
Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 387 milj. euroa, jossa on lisäystä 50 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon nähden.
Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki sisältää 20 milj. euroa hallituksen kärkihankkeiden mukaista lisärahoitusta. Uusiutuvan energian tuotantotuki kasvaa reilulla 34 milj. eurolla — määrärahatarpeen kasvuun vaikuttavat tuulivoimakapasiteetin kasvu ja turpeen verotason lasku.
Nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamisella turvataan maakaasun jakelua ja saantia. LNG-terminaalien investointitukeen ehdotetaan määrärahaa 33 milj. euroa johtuen vuosien 2013 ja 2014 myöntämisvaltuuksien maksatuksista.
Muut politiikkalohkot
Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä -politiikkalohkon määrärahaksi ehdotetaan 86 milj. euroa.
Hallitusohjelman mukaisesti yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä puretaan. Lisäksi toteutetaan hallinnonalan lupa- ja ilmoitusmenettelysäännösten karsiminen ja keventäminen.
Kilpailulainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kilpailurikkomuksesta vahinkoa kärsineiden asema paranee. EU:n direktiiviuudistuksen mukaisesti saatetaan voimaan säännökset, jotka selkeyttävät ja helpottavat korvauksen hakemista kilpailurikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta valtiollistetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon 1.5.2016 alkaen.
Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 252 milj. euroa, jossa on vähennystä 193 milj. euroa, mikä johtuu ohjelmakauden 2007—2013 maksatusten vähenemisestä. Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmalla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Maaseudun kehittämisen määrärahat on siirretty maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan. Politiikkalohkoon sisältyy hallituksen kärkihankkeiden 10 milj. euron lisärahoitus, joka käytetään alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen.
Kotouttamispolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 144 milj. euroa, joka on 47 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu korvausten piiriin kuuluvien henkilöiden määrän voimakkaasta kasvusta ja pakolaiskiintiön nostamisesta vuosina 2014 ja 2015.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 13,1 mrd. euroa, missä on lisäystä n. 360 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahatarpeen muutos aiheutuu hallitusohjelman mukaisten uudistusten toteuttamisesta sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistuksista.
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvan rahoituksesta kokonaisuudessaan toimeentulotukea, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea lukuun ottamatta. Lisäksi valtio vastaa yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyydestä. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu.
Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 33 %, työttömyysturvaan 22 % sekä perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 25 %. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 9 %.
Perhe-, asumis- ja toimeentulokustannukset
Perhe- ja asumiskustannuksiin ja eräisiin palveluihin ehdotetaan vajaa 3,3 mrd. euroa, missä on lisäystä 606 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kasvu aiheutuu pääasiassa Kansaneläkelaitoksen toimintakulujen keskittämisestä momentille 33.10.60, v. 2015 toteutetusta asumistukiuudistuksesta, asumistuessa käyttöön otetusta ansiotulojen suojaosasta sekä asumistukimenojen kasvusta.
Hallitusohjelman mukaisesti yleisen asumistuen perusteiden tarkistus vähentää määrärahatarvetta 21 milj. eurolla. Eläkkeensaajan asumistuen ja yleisen asumistuen yhdistäminen lisää yleisen asumistuen menoja 193 milj. euroa ja vähentää eläkkeensaajien asumistukimenoja kansaneläkemomentilla 224 milj. euroa. Yhdistäminen toteutetaan siten, että uudet tukipäätökset aiemmin eläkkeensaajien asumistukea saaneille tehdään 30.6.2016 mennessä ja uuden päätöksen mukainen asumistuki astuu voimaan kuuden kuukauden kuluttua päätöksestä. Omaisuuskriteerit otetaan jatkossa huomioon myös yleisessä asumistuessa, josta aiheutuvasta säästöstä 7,5 milj. euroa kohdennetaan vuositasolla eläkkeensaajien asumistuen laskun loiventamiseen. Lisäksi vaikutusten loiventamiseen kohdennetaan vuositasolla 30 milj. euroa. Vuonna 2016 loiventamiseen kohdistetaan yhteensä 12,5 milj. euroa. Yleisen asumistuen menot huomioiden uudistus alentaa asumistukimenoja 18,5 milj. euroa v. 2016 ja vuositasolla 65 milj. euroa. Perustoimeentulotuen menojen arvioidaan lisääntyvän uudistusten johdosta v. 2016 yhteensä n. 8 milj. euroa, josta valtionosuus on 4 milj. euroa.
Lapsilisien indeksisidonnaisuus poistetaan. Lakisääteisten indeksitarkistusten vaikutus v. 2016 on -31 milj. euroa.
Sosiaalivakuutusmaksut
Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | |
Työnantajat: | ||||
Sairausvakuutus | ||||
Kaikki työnantajat | 2,04 | 2,14 | 2,08 | 2,12 |
Työttömyysvakuutus1) | ||||
alempi maksu | 0,80 | 0,75 | 0,80 | 1,00 |
ylempi maksu | 3,2 | 2,95 | 3,15 | 3,90 |
Työeläkevakuutus2) | ||||
Työnantajan keskimääräinen TyEL -maksu | 17,35 | 17,75 | 18,00 | 18,10 |
Vakuutetut: | ||||
Sairausvakuutus | ||||
Sairaanhoitovakuutus | ||||
— Sairaanhoitomaksu | ||||
Etuudensaajat (eläke- ja etuustulot) | 1,47 | 1,49 | 1,49 | 1,45 |
Palkansaajat ja yrittäjät | 1,30 | 1,32 | 1,32 | 1,28 |
Työtulovakuutus | ||||
— Päivärahamaksu | ||||
Palkansaajat | 0,74 | 0,84 | 0,78 | 0,82 |
Yrittäjät | 0,88 | 0,97 | 0,91 | 0,91 |
Työttömyysvakuutus | 0,60 | 0,50 | 0,65 | 1,15 |
Työeläkevakuutus, alle 53–vuotiaat | 5,15 | 5,55 | 5,70 | 5,70 |
53 vuotta täyttäneet | 6,5 | 7,05 | 7,20 | 7,20 |
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät: | ||||
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 22,5 | 23,3 | 23,7 | 23,6 |
53 vuotta täyttäneet | 23,85 | 24,8 | 25,2 | 25,1 |
1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2015 raja on 2 025 000 euroa ja v. 2016 2 044 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.
2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen alennus vuosina 2011, 2013 ja 2014, jolla on purettu työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää.
Sairausvakuutuskorvaukset
Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja pienen (0,1 %) osuuden vanhempainpäivärahoista.
Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kelan toimintakuluista. Sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat vakuutetut arviolta 1 243 milj. euron osuudella ja valtio 1 020 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio korvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.
Sairausvakuutuskorvausten maksaminen julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatkuu vuoden 2016 loppuun.
Sairausvakuutuskorvauksiin kohdistetaan säästöjä alentamalla matkakorvauksia, lääkäri- ja hammaslääkärikorvauksia sekä harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoja perumalla AURA-kuntoutuksen voimaantulo. Näillä toimenpiteillä saavutetaan 124 milj. euron säästö julkiseen talouteen v. 2016, josta valtionosuus on 55 milj. euroa.
Lääkekustannuksiin kohdistetaan säästöjä ottamalla käyttöön alkuomavastuu, korottamalla lääkkeiden peruskorvausta 40 prosenttiin sekä useilla muilla lääkkeiden kustannusten kasvua hillitsevillä toimenpiteillä. Näillä toimenpiteillä saavutetaan n. 26 milj. euron säästö valtionosuuteen ja 58 milj. euron säästö julkiseen talouteen. Tämän lisäksi lääkekustannuksiin kohdistetaan uuden hallituksen päätösten mukaisesti 50 milj. euron säästö, josta valtionosuus on n. 22,5 milj. euroa.
Lääkinnällisen kuntoutuksen saantiedellytysten lieventämisen johdosta on määrärahan mitoituksessa otettu lisäyksenä huomioon 5,6 milj. euroa. Vaikutus julkiseen talouteen on 12,5 milj. euroa. Aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa korotetaan nuorten kuntoutuspsykoterapian korvaustasolle 1.1.2016 lukien. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 5,3 milj. euroa. Vaikutus julkiseen talouteen on 11,6 milj. euroa.
Sairaus- ja vanhempainpäivärahojen määräytymisen tulorajoja ja korvausastetta muutetaan niin, että sairauspäivärahan 70 prosentin korvaustasoon oikeuttavan työtulon rajaa lasketaan nykyisestä ja vanhempainpäivärahan 30 ensimmäisen päivän ajalta maksettavaa korotettua päivärahaa alennetaan. Lisäksi vanhempainlomakausilta karttuvaa lomaoikeutta rajataan. Muutokset alentavat työtulovakuutuksen kustannuksia mutta eivät vaikuta valtion osuuteen.
Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu enintään 8,4 milj. euroa.
Eläkkeet
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista.
Eläkkeensaajan asumistuki lakkautetaan 1.1.2016 lukien siten, että eläkkeensaajat saavat jatkossa yleistä asumistukea. Lisäksi takuueläkettä korotetaan n. 23 eurolla kuukaudessa, jonka kustannusvaikutus on asumistukimenojen vähennys huomioon ottaen 26 milj. euroa v. 2016.
Merimieseläkejärjestelmä uudistetaan vastaamaan paremmin yleistä työeläkejärjestelmää.
Ruokavaliokorvaus lakkautetaan vuodesta 2016 lukien. Säästövaikutus on 10 milj. euroa.
Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin
Indeksit ja palkkakerroin
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | |
Työeläkeindeksi | 2 475 | 2 509 | 2 519 | 2 516 |
KEL-indeksi | 1 609 | 1 630 | 1 637 | 1 630 |
KHI-indeksi, % | 1,5 | 1,0 | -0,1 | 1,1 |
Palkkakerroin | 1,327 | 1,350 | 1,363 | 1,372 |
Työttömyysturva
Työttömyysturvaan ehdotetaan 2,85 mrd. euroa, missä on lisäystä 102 milj. euroa vuoden 2015 varsinaiseen talousarvioon verrattuna, johtuen pääasiassa työttömyyden kasvusta. Vuorotteluvapaan ehtoja muutetaan siten, että säästö on vuositasolla 50 milj. euroa julkiseen talouteen ja 10 milj. euroa valtiolle. Voimaantulovuonna 2016 valtiolle kertyvä säästö on arviolta 4 milj. euroa ja säästö julkiseen talouteen on 10 milj. euroa.
Työttömyysvakuutusmaksua korotetaan nykyarvion mukaan yhdellä prosentilla, josta palkansaajien maksukorotus on 0,5 prosenttiyksikköä ja työnantajien korotus saman verran. Korotus aiheutuu työttömyyden kasvusta. Kassoihin kuulumattomien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu ohjataan kansaneläkelaitokselle peruspäivärahan rahoitukseen. Maksun korotus alentaa valtion osuutta peruspäivärahan rahoitukseen 46 milj. eurolla v. 2016.
Veteraanit
Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 232 milj. euroa, josta 118 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 60 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 21 milj. euroa rintamalisiin ja 25 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen ehdotetaan 7 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,5 milj. euroa. Määrärahassa on huomioitu kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavan haitta-asterajan alentaminen lievävammaisille sotainvalideille 20 prosentista 15 prosenttiin, jonka kustannusvaikutus on 5 milj. euroa v. 2016. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden nousee n. 50 euroa verrattuna vuoden 2015 tasoon. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 30 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hallituksen hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan 23,5 milj. euroa vuodelle 2016. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti osoitetaan 1,5 milj. euroa v. 2016.
Lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuutta turvataan kohdistamalla tarkoitukseen 10 milj. euron määräraha. Lastensuojelun toimintatapoja uudistetaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin keskittyväksi.
Julkista terveydenhuoltoa palvelevan lastensairaalan perustamiskustannuksiin ehdotetaan 25 milj. euron määrärahaa.
Valtiontalouden sopeuttamistoimiin sekä sektoritutkimusrahoituksen uudistamiseen liittyen eräitä valtionavustusmäärärahoja vähennetään vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Valtionavustuksiin kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä SOTE-uudistuksen toimeenpanoon kohdennetaan 1,6 milj. euron määräraha. Valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 15 milj. euroa ja valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin n. 99 milj. euroa.
Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin luvussa 7.
Lomitustoiminta ja sijaisapu
Maatalousyrittäjien lomituksesta annettua lakia muutetaan siten, että toiminnan menot vähenevät yhteensä 20 milj. euroa. Menojen vähennys kohdistuu myös lomituspalvelujen hallintomenoihin.
Virastot ja laitokset
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan n. 191 milj. euroa, jossa on huomioitu yhteensä 18 milj. euron säästötoimenpiteet. Suurimpana säästönä on huomioitu Työterveyslaitoksen valtionavun leikkaus 5 milj. euroa, tutkimuslaitosuudistukseen liittyvinä siirtoina 6 milj. euroa, sektoritutkimusleikkauksina 3 milj. euroa ja muina toimintamenosäästöinä 2 milj. euroa. Lisäksi työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenoihin sisältynyt 1,3 milj. euron määräraha harmaan talouden torjuntaan päättyi v. 2015.
Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)
Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä n. 199 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa vähemmän kuin v. 2015. Asumisen tuet maksetaan pääosin valtion asuntorahastosta. Korjausavustuksiin on osoitettu määrärahoja talousarvioesityksessä ja asuntorahastossa.
Osana hallituksen kärkihankkeita, lisärahoitusta osoitetaan ravinteiden kierrätyksen lisäämiseen ja siihen liittyvän sääntelyn valmisteluun sekä Itämeren ja vesien suojelemiseen. Lisäksi osana kärkihankkeita, Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 on määrä perustaa uusi kansallispuisto. Kärkihankkeena toteutetaan myös kansallinen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus- ja kokeiluohjelma.
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpano sekä Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Hallitusohjelman säästöpäätösten mukaisesti luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmäärärahoja vähennetään 20 milj. euroa. Aiemmat päätökset huomioiden hankinta- ja korvausmäärärahat vähenevät runsaat 30 milj. euroa vuodesta 2015. Metsähallituksen luontopalveluiden julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan kaikkiaan n. 38 milj. euroa, josta 8 milj. euroa on varattu luonnonsuojelualueiksi jo varattujen alueiden suojelutoimien loppuun viemiseksi.
Itämeren tilan parantamista edistetään kansainvälisenä ja kansallisena eri hallinnonalojen yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat erityisesti maataloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseen. Öljyntorjunta-alusten käyttöön ja ylläpitoon osoitetaan lisäpanostusta. Merentutkimusalus Arandan peruskorjaus aloitetaan.
Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudun aiesopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 milj. euroa. Aiesopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 milj. euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon kohdennetaan 1 170 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion asuntorahaston varoja käytetään lisäksi 200 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 47 milj. euroa.
Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan lisäksi 122,2 milj. euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen.
Korjausavustuksiin on varattu 25 milj. euroa, joka suunnataan pääosin vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten sekä hissien jälkiasennusten tukemiseen.
Asumisneuvojatoimintaa avustetaan erityistä tukea asumisessa tarvitsevien tukemiseksi.
Määrärahat taloudellisen laadun mukaan
Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2014—20161)
v. 2014 tilinpäätös |
v. 2015 varsinainen talousarvio |
v. 2016 esitys |
Muutos 2015—2016 |
|||
Tunnus | Menolaji | milj. € | milj. € | milj. € | milj. € | % |
01-14 | Toimintamenot | 6 603 | 6 399 | 6 366 | -33 | -1 |
15-17 | Eläkkeet | 4 352 | 4 472 | 4 489 | 17 | 0 |
18-19 | Puolustusmateriaalin hankkiminen | 428 | 421 | 596 | 175 | 42 |
20-28 | Muut kulutusmenot | 1 655 | 1 448 | 1 710 | 261 | 18 |
29 | Arvonlisäveromenot | 1 179 | 1 126 | 1 136 | 10 | 1 |
01-29 | Kulutusmenot | 14 217 | 13 867 | 14 298 | 431 | 3 |
30-39 | Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. | 11 776 | 11 228 | 11 667 | 439 | 4 |
40-49 | Valtionavut elinkeinoelämälle | 3 448 | 3 674 | 3 733 | 59 | 2 |
50-59 | Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille | 11 658 | 12 077 | 12 771 | 694 | 6 |
60 | Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle | 5 627 | 5 795 | 5 404 | -391 | -7 |
61-65 | EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan | 993 | 1 075 | 749 | -326 | -30 |
66-69 | Siirrot EU:lle ja ulkomaille | 3 117 | 2 919 | 2 764 | -156 | -5 |
30-69 | Siirtomenot | 36 620 | 36 769 | 37 087 | 319 | 1 |
70-73 | Kaluston hankinta | 66 | 74 | 25 | -48 | -66 |
74-75 | Talonrakennukset | 59 | 50 | 64 | 15 | 30 |
76 | Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt | 21 | 35 | 36 | 2 | 4 |
77-79 | Maa- ja vesirakennukset | 567 | 461 | 505 | 44 | 10 |
70-79 | Reaalisijoitukset | 713 | 619 | 631 | 12 | 2 |
80-86 | Valtion varoista myönnettävät lainat | 585 | 650 | 248 | -402 | -62 |
87-89 | Muut finanssisijoitukset | 356 | 159 | 223 | 64 | 40 |
80-89 | Lainat ja muut finanssisijoitukset | 940 | 809 | 471 | -338 | -42 |
70-89 | Sijoitusmenot | 1 653 | 1 427 | 1 102 | -325 | -23 |
90-92 | Valtionvelan korot | 1 696 | 1 729 | 1 536 | -193 | -11 |
93-94 | Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) | 0 | 0 | 0 | 0 | — |
95-99 | Muut ja erittelemättömät menot | 48 | 72 | 67 | -5 | -7 |
90-99 | Muut menot | 1 745 | 1 801 | 1 603 | -198 | -11 |
Yhteensä | 54 234 | 53 864 | 54 090 | 226 | 0 |
1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.
5.3. Budjetin investointimenot
Investoinnit ovat menoja, jotka liikekirjanpidossa aktivoidaan taseeseen ja kirjataan vaikutusaikanaan poistoina kuluksi. Valtion talousarviossa investointeja rahoitetaan toimintamenoista (momentit 01—14), erillisiltä investointimomenteilta (reaalisijoitusmomentit 70—79) ja finanssisijoitusmomenteilta (momentit 80—89). Lisäksi investointimenoja voidaan budjetoida yksittäisille tiettyihin investointeihin kohdennetuille momenteille kuten puolustusvoimien materiaalihankinnat ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investoinnit. Myös perusväylänpito sisältää osittain investointeja. Reaalisijoituksina käsiteltävät investoinnit voivat olla esimerkiksi kalustoa tai talonrakentamista. Finanssisijoitukset ovat valtion pääomasijoituksia kuten osakehankintoja ja lainanantoa. Investoinnit budjetoidaan joko siirtomäärärahana tai valtuuden käytöstä aiheutuvana arviomäärärahana.
Talousarvioesityksen määrärahaehdotus on 54,1 mrd. euroa, josta investointimenot ovat 2,2 mrd. euroa. Taulukossa esitetään toimintameno-, reaali- ja finanssisijoitusmomenteille budjetoidut investointimenot, puolustusmateriaalihankinnat ja perusväylänpidon sisältämät investointimenot. Toteumatiedot perustuvat vuoden 2014 tilinpäätöstietoihin. Toteumatietoja ei ole eriteltynä toimintamenojen investointiosuuksista. Taulukossa kuvatut valtion budjettitalouden investointimenot antavat kattavan kokonaiskuvan valtion investointien rakenteesta ja määristä. Investointimenojen keräämiseen talousarvioprosessin yhteydessä liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, kuten puuttuvia investointierittelyjä yksittäisten momenttien osalta. Toimintamenojen investointitiedot perustuvat ministeriöiden erikseen toimittamiin talousarvioehdotuksen liitetietoihin.
Valtion kiinteistövarallisuutta hoitavien valtion liikelaitosten Senaatti-kiinteistöjen ja Metsähallituksen investoinnit ovat talousarvion ulkopuolella, minkä vuoksi suurin osa valtion kiinteistövarallisuuteen liittyvistä investoinneista ei ole määrärahamomenteilla eivätkä ne käy ilmi taulukosta.
Valtion budjettitalouden investointimenot (1 000 euroa)
Pääluokka | Hallinnonala | 2014 tilinpäätös |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
21. | Eduskunta | Investoinnit toimintamenoissa | - | 0 | 0 |
Reaalisijoitukset | 30 800 | 36 000 | 44 390 | ||
Finanssisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä | 30 800 | 36 000 | 44 390 | ||
22. | Tasavallan presidentti | Investoinnit toimintamenoissa | - | 0 | 0 |
Reaalisijoitukset | 0 | 5 000 | 0 | ||
Finanssisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä | 0 | 5 000 | 0 | ||
23. | Valtioneuvoston kanslia | Investoinnit toimintamenoissa | - | 435 | 938 |
Reaalisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Finanssisijoitukset | 22 700 | 1 700 | 5 700 | ||
Yhteensä | 22 700 | 2 135 | 6 638 | ||
24. | Ulkoasianministeriö | Investoinnit toimintamenoissa | - | 2 096 | 1 500 |
Reaalisijoitukset | 4 000 | 4 000 | 11 400 | ||
Finanssisijoitukset | 10 000 | 10 000 | 140 000 | ||
Yhteensä | 14 000 | 16 096 | 152 900 | ||
25. | Oikeusministeriö | Investoinnit toimintamenoissa | - | 969 | 1 063 |
Reaalisijoitukset | 5 400 | 5 400 | 5 400 | ||
Finanssisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä | 5 400 | 6 369 | 6 463 | ||
26. | Sisäministeriö | Investoinnit toimintamenoissa | - | 26 370 | 22 858 |
Reaalisijoitukset | 750 | 12 310 | 14 710 | ||
Finanssisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä | 750 | 38 680 | 37 568 | ||
27. | Puolustusministeriö | Investoinnit toimintamenoissa | - | 3 048 | 1 448 |
Reaalisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Finanssisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Puolustusmateriaalihankinnat | 427 561 | 444 448 | 593 735 | ||
Yhteensä | 427 561 | 447 496 | 595 183 | ||
28. | Valtiovarainministeriö | Investoinnit toimintamenoissa | - | 22 658 | 27 108 |
Reaalisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Finanssisijoitukset | 0 | 0 | 11 000 | ||
Yhteensä | 0 | 22 658 | 38 108 | ||
29. | Opetus- ja kulttuuriministeriö | Investoinnit toimintamenoissa | - | 1 321 | 1 356 |
Reaalisijoitukset | 4 539 | 4 038 | 7 638 | ||
Finanssisijoitukset | 0 | 50 000 | 0 | ||
Yhteensä | 4 539 | 55 359 | 8 994 | ||
30. | Maa- ja metsätalousministeriö | Investoinnit toimintamenoissa | - | 10 495 | 6 914 |
Reaalisijoitukset | 0 | 757 | 0 | ||
Finanssisijoitukset | 10 | 50 | 50 | ||
Yhteensä | 10 | 11 302 | 6 964 | ||
31. | Liikenne- ja viestintäministeriö | Investoinnit toimintamenoissa | - | 10 770 | 10 376 |
Reaalisijoitukset | 587 578 | 549 878 | 539 997 | ||
Finanssisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Perusväylänpito | 426 543 | 400 000 | 410 000 | ||
Yhteensä | 1 014 1211) | 960 648 | 960 373 | ||
32. | Työ- ja elinkeinoministeriö | Investoinnit toimintamenoissa | - | 4 970 | 4 988 |
Reaalisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Finanssisijoitukset | 689 560 | 746 805 | 313 114 | ||
Yhteensä | 689 560 | 751 775 | 318 102 | ||
33. | Sosiaali- ja terveysministeriö | Investoinnit toimintamenoissa | - | 3 752 | 4 084 |
Reaalisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Finanssisijoitukset | 0 | 0 | 1 000 | ||
Yhteensä | 0 | 3 752 | 5 084 | ||
35. | Ympäristöministeriö | Investoinnit toimintamenoissa | - | 672 | 860 |
Reaalisijoitukset | 13 500 | 1 450 | 7 500 | ||
Finanssisijoitukset | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä | 13 500 | 2 122 | 8 360 | ||
Yhteensä | 2 359 392 | 2 189 127 |
1) Toteumatietiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia talousarvioesityksen luvussa 9 Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase esitettyjen investointitietojen kanssa johtuen laskelmien erilaisista rajauksista ja tarkastelunäkökulmasta.
Toimintamenomäärärahojen investoinnit momenteilta 01—14 liitteen III—9 mukaisesti, reaalisijoitukset momenteilta 70—79, finanssisijoitukset momenteilta 80—89, puolustusmateriaalihankinnat momentilta 27.10.18 ja perusväylänpidon investoinnit momentilta 31.10.20.
5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka
Tiede- ja innovaatiopolitiikalla (t&i) vahvistetaan kansainvälistä kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja ympäristöllisesti kestävän kasvun edellytyksiä. Säästösyistä johtuen rahoitustilanne on haastava. Myös t&i-toimintaa sopeutetaan julkisen talouden reunaehtoihin toteuttaen samalla uudistuksia, joilla luodaan maailmanluokan edellytykset uuden tiedon luomiselle, menestyville innovaatioille, kasvuyrityksille sekä korkean jalostusarvon liiketoiminnalle. Tavoitteena on varmistaa rahoituksen riittävyys talouden, tuottavuuden ja työllisyyden kannalta tärkeimmissä kohteissa.
Politiikkatoimia ohjaavat hallitusohjelma ja tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus vuosille 2015—2020. Hallitusohjelmassa on määritelty viiden strategisen tavoitteen edistämiseksi 26 kärkihanketta. Näistä t&i:n kannalta oleellisia on 11. Neuvoston linjauksessa esitetään kansallinen t&i-politiikan uudistamisohjelma. Se rakentuu kuudelle pääkohdalle. Tärkeimmät ovat: 1) korkeakoulujärjestelmän radikaali uudistaminen, 2) t&i-toiminnan tulosten hyödyntämisen ja vaikuttavuuden edistäminen; 3) uusien kasvulähteiden, aineettoman pääoman ja yritystoiminnan vahvistaminen. Muu kehittäminen kohdistuu 4) osaamistason laajapohjaiseen nostamiseen ja valikoivaan osaamiskärkien tukemiseen, 5) julkisen sektorin uudistamiseen ja poikkihallinnollisen yhteistyön tiivistämiseen sekä 6) t&k-rahoituksen riittävyyteen ja kohdentamiseen.
Erityisesti yrityssektorin rahoituksen vähenemisestä johtuen t&k-intensiteetti (t&k-menot/BKT) laskee v. 2014 arviolta 3,1 prosenttiin. Hallituskauden puolivälissä suhde on nykytiedoin alle 3 %. Valtion t&k-rahoituksen BKT-suhde on 0,97 % v. 2015 ja pudonnee lähivuosina alle 0,9 prosenttiin.
Valtion tutkimuslaitosjärjestelmää ja t&k-rahoitusta on uudistettu vuosina 2014—2015 perustamalla Strategisen tutkimuksen neuvosto Suomen Akatemiaan, yhdistämällä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Kuluttajatutkimuskeskus Helsingin yliopistoon sekä Mittatekniikan keskus VTT:hen. VTT:sta muodostettiin osakeyhtiö. Kolme tutkimuslaitosta (Metla, MTT, RKTL) yhdistettiin Luonnonvarakeskukseksi ja Geodeettinen laitos liitettiin Maanmittauslaitokseen. Samalla tutkimuslaitoskentän rahoitusta on siirretty mittavasti eritoten Strategisen tutkimuksen rahoitukseen sekä koottu valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja selvitystarpeisiin.
Korkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmien uudistaminen jatkuu. Yliopistojen rahoitusmallin tarkistukset tehtiin v. 2015. Malli tukee tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään, tutkimustulosten hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja yliopistojen profiloitumista vahvuusaloilleen. Rahoitusmallia tarkistetaan seuraavan kerran v. 2017.
Korkeakoulujen profiloitumista ja työnjakoa tehostetaan sekä vahvistetaan tutkimuksen vaikuttavuutta ja kaupallistamista. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä edistetään tutkimustulosten hyödyntämiseksi ja saattamiseksi innovaatioiksi. Kilpaillun rahoituksen osuutta lisätään korkeakoulujen rahoituksessa. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja pääomitetaan painottaen kriteereissä korkeakoulujen tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä kykyä hankkia ulkopuolista rahoitusta.
Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteita kehitetään. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset suuntaavat voimavaroja osaamiskeskittymiin sekä lisäävät työnjakoaan ja tiivistävät yhteistyötään. Tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran rakenteiden uudistaminen on yliopistoissa käynnissä, tavoitteena kansainvälisesti vetovoimaisempi koulutus ja selkeämmät urapolut.
Tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseksi ja EU:n yhteisiin tutkimusinfrastruktuureihin osallistumiseksi toteutetaan kansallista strategiaa ja tiekarttaa. Korkeatasoiset infrastruktuurit ovat välttämättömiä tutkimuksen kilpailukykyisyyden ja Suomen kansainvälisen houkuttelevuuden ylläpitämiseksi. Infrastruktuureja ja kehitysympäristöjä tuetaan puhtaissa ratkaisuissa, biotaloudessa, terveysalalla ja muilla strategisilla painoaloilla. Julkisten tietovarantojen sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -tulosten avointa saatavuutta ja hyödyntämistä parannetaan.
EU:n Horisontti 2020 -hankkeiden valmistelussa ja kansainvälistä tasoa olevissa infrastruktuuri-investoinneissa hyödynnetään Strategisen tutkimuksen neuvoston, Akatemian ja Tekesin rahoitusta sekä Euroopan strategista investointirahastoa (EFSI) ja EU:n rakennerahastoja. Koulutusvientiä kaikilta koulutusasteilta edistetään poistamalla tilauskoulutuksen esteet vaalikauden aikana ja nostamalla koulutusviennin volyymiä. Hallitusohjelman mukaisesti otetaan käyttöön lukukausimaksut ja stipendijärjestelmä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Ulkomaisia opiskelijoita kannustetaan jäämään Suomeen.
Terveysalan t&i-toiminnan kasvustrategian tiekarttaa toteutetaan kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittämiseksi, terveysalan investointien ja alan viennin lisäämiseksi sekä osana osaamiskeskittymien vahvistamista ja tutkimustulosten kaupallistamisen edistämistä.
T&i- ja pääomarahoittajien työnjakoa ja yhteistyötä kirkastetaan edelleen. Tekesin rahoituksessa tapahtuu suuri muutos: Tekesin voimavaroja vähennetään n. 110 milj. eurolla, mikä tulee edellisellä hallituskaudella tehtyjen 126 milj. euron t&i-tukileikkausten päälle. Hallitus edistää markkinaehtoiseen tarpeeseen perustuvaa lisärahoituksen kokoamista yritysrahoitukseen. Tekes Pääomasijoitus Oy jatkaa sijoituksiaan pääomarahastoihin, jotka sijoittavat kotimaisiin alkuvaiheen yrityksiin vahvistaen pääomamarkkinoita.
Hallitusohjelman mukaisesti Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) rahoituksesta luovutaan ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma lakkautetaan. Keskittymäpolitiikkaa ja yhteistyöalustoja uudistetaan kokoamalla kotimaista osaaminen mm. hyödyntäen näiden instrumenttien parhaita kokemuksia ja käytäntöjä.
Team Finland -verkoston toimintaa tehostetaan tiivistämällä yhteistyötä ja tukemalla investointeja edistäviä kasvuhankkeita. Team Finland -palveluja kehitetään viennin vauhdittamiseksi, pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi ja ulkomaisten investointien saamiseksi Suomeen.
T&i-politiikan kokonaishallintaa vahvistetaan. Hallitus tekee esitykset keskushallinnon rakenteellisista uudistuksista.
Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
2015—2016 muutos |
2015—2016 muutos, % |
|
Korkeakoulut1) | 569 | 544 | -25 | -4 |
Valtion tutkimuslaitokset2) | 279 | 249 | -30 | -11 |
— josta VTT3) | 82 | 72 | -10 | -12 |
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä | 848 | 793 | -55 | -6 |
Suomen Akatemia | 416 | 441 | +25 | +6 |
— josta strateginen tutkimus | 56 | 56 | 0 | 0 |
Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus | 587 | 476 | -111 | -19 |
— josta t&k-rahoitus4) | 488 | 357 | -131 | -27 |
Rahoitusorganisaatiot yhteensä | 1 003 | 917 | -86 | -9 |
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta | 6 | 11 | +5 | +78 |
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan | 22 | 15 | -7 | -31 |
Yhteensä | 1 879 | 1 736 | -143 | -8 |
— vain t&k-rahoitus, yhteensä | 1 780 | 1 617 | -163 | -9 |
1) T&K-määrärahojen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen saamaan valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ja arvonlisäverokompensaatiota. Luvussa on myös huomioitu Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston erityisen valtionrahoituksen poistamisen laskennallinen vaikutus.
2) Tutkimuslaitosten voimavarojen väheneminen selittyy valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksella.
3) VTT:n t&k-rahoitus on arvioitu vähentämällä talousarvion mukaisesta valtionavustuksesta siihen sisältyvä arvonlisävero-osuus VTT:ltä ja Tilastokeskukselta saatujen tietojen perusteella.
4) Osa Tekesin rahoituksesta kohdistuu muuhun kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään t&k-toimintaan kuten innovaatio- ja pääomasijoitustoimintaan. Taulukkoon on merkitty erikseen vain t&k-rahoitus. Vuoden 2016 arviossa on oletettu, että Tekesin t&k- ja muun rahoituksen suhde ei merkittävästi muutu edellisestä vuodesta.
5.5. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot
Alueiden kehittäminen
Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehittämisviranomaisina toimivat maakunnan liitot. Alueiden kehittämistä suunnataan ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen aluepolitiikka ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.
Alueiden kehittämisen toimintajärjestelmää sekä valtakunnallisia alueiden kehittämisen painopisteitä toteuttavia toimenpiteitä käsitellään tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan (32) luvussa 50.
EU:n rakennerahastojen toiminta Suomessa ja rakennerahastovarat vuoden 2016 talousarvioesityksessä
Rakennerahasto-ohjelmakauden 2007—2013 maksatukset päättyvät ja ohjelmat suljetaan v. 2016. Ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditun Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa.
Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä.
Rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon yhteensä 120 milj. euroa v. 2016. Tähän sisältyvät Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakaudelta 2007—2013 saatavat tulot sekä ohjelmakauden 2014—2020 ennakkomaksut.
EU:n rakennerahasto-ohjelma 2014—2020 ja vuoden 2016 TAE:ssa esitetty rahoitus (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä) milj. euroa
Ohjelma/-osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena |
Myöntämisvaltuus v. 2016 |
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | 1 376,9 | 180,6 |
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | 897,2 | 118,6 |
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) | 121,0 | 24,1 |
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) | 26,5 | 3,7 |
Yhteensä | 2 421,6 | 327,0 |
---|