Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata:

  • yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta sekä siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista
  • Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Hallinnonalan strategiset tavoitteet ovat:

  • tehostetaan ennaltaehkäisevää toimintaa
  • huolehditaan ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta muuttuvissa oloissa
  • toteutetaan aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa
  • varmistetaan ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö.

Sisäasiainhallinnon viranomaisten toiminta painottuu nykyistä enemmän rikosten, onnettomuuksien ja sisäistä turvallisuutta vaarantavien muiden häiriö- ja uhkatekijöiden ennaltaehkäisemiseen. Ihmisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen operatiivisen toiminnan ja valmiuden keinoin säilyy edelleen tärkeänä painopisteenä. Kolmas tärkeä painopiste on maahanmuutto. Sisäasiainhallinto toteuttaa aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa. Edellä mainittujen tehtävien toteuttamiseen tarvitaan ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä. Tämän varmistamiseksi sisäasiainhallinto varautuu poikkeuksellisen suureen eläköitymiseen suunnitelmallisella henkilöstöpolitiikalla.

Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton näkökulmasta toimintaympäristöä on perustellusti mahdollista tarkastella useista näkökohdista. Väestön ikääntyminen, kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja ympäristötietoisuuden sekä toisaalta riskitietoisuuden lisääntyminen saattavat muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa. Keskeisenä haasteena on poliittisen, taloudellisen, teknologisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen ennakoiminen sekä nopean ja joustavan muutoksiin reagoinnin varmistaminen. Myös kansainvälistyminen on tuonut mukanaan joukon ulkoisia tekijöitä, joiden huomioiminen on välttämätöntä. Globaalit haasteet korostavat yhteistyön merkitystä niin ympäristöuhkien, kansainvälisen rikollisuuden kuin terrorisminkin laajenemisen torjumisessa.

Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettavat haasteita sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottamille turvallisuuspalveluille. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Ikääntymisen myötä myös onnettomuusriskit kasvavat.

Euroopan unionin ja rahaliiton alueella julkisten talouksien vaikeudet kasvavat edelleen. Myös Suomen julkinen talous elää velkaantumisvaihetta. Euroopan unionin merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla säilyy kuitenkin huomattavana myös jatkossa. Taloudellisten vaikutusten ohella esimerkiksi uusi oikeus- ja sisäasioiden monivuotinen ohjelma vuosille 2010—2014 vaikuttaa EU:n perussopimuksia uudistaneen Lissabonin sopimuksen ohella eniten EU:n oikeus- ja sisäasioiden lähivuosien kehitykseen.

Maahanmuuton avulla voidaan paikata mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Työperusteinen maahanmuutto tulee lisääntymään edelleen ja monilla toimialoilla maahanmuutolla on jo huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta.

Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä vaikuttaa osaltaan myös sisäasiainhallinnon toimintaan. Käytettävissä olevan työvoiman supistuminen edellyttää toimintojen tehostamista ja rationalisointia sekä työn tuottavuuden parantamista hyödyntämällä entistä enemmän mm. yhä erilaisia teknisiä ratkaisuja ja sähköisiä palveluja.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2012:

Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet vahvistetaan hallinnonalan strategiassa vuosille 2012—2015 ja hallitusohjelman mukaisesti valmisteltavassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.

Varmistetaan, että maahanmuuttopolitiikassa toteutuvat perus- ja ihmisoikeudet, hallinto on toimivaa ja oikeusvarmaa sekä noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.

Hallinnon tietotekniikkakeskus

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on:

1. Kriittisten, sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriötön toiminta turvataan kaikissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa.

2. Sisäasiainhallinnon hallinnonalan keskeiset kehityshankkeet turvataan ja valtion verkkoturvallisuutta parannetaan.

3. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden ICT-palveluiden käytettävyys ja tehokkuus ovat korkeaa tasoa. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tuottamat palvelut mahdollistavat sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnan integraation ja vapauttavat niiden resursseja operatiiviseen toimintaan.

4. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden palvelu- ja teknologia-arkkitehtuuri ovat yhteensopivat muiden turvallisuusviranomaisten ja valtion arkkitehtuurin kanssa.

Tunnusluku/mittari1) 2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
       
ICT-varautuminen (ind) 104 113 122

1) Hallinnon tietotekniikkakeskuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitearvot määritellään nyt ensimmäistä kertaa talousarvioesityksessä. Vuoden 2010 toteutuma indeksoidaan arvoksi 104.

Poliisitoimi

Poliisitoimen osalta painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä, harmaan talouden torjuntaa sekä poliisin toimintavalmiuden ja palvelukyvyn turvaamista ja parantamista. Lisäksi poliisitoimi edistää osaltaan myönteistä turvallisuusajattelua sekä kansalaisten turvallista elinympäristöä.

Kehityskuvaaja
  2010 2011 2012
  toteutuma arvio tavoite
       
Rikoslakirikosten määrä, enintään 499 791 520 000 520 000
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 91,3 94,0 92,0
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) n. 145,0 145,0 142,0

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.

Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on:

1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva.

2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa.

3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva.

4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa.

Tunnusluku/mittari 2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 103 104 105
Vaikuttavuus (ind) 98 100 100
Kustannusvaikuttavuus (ind) 108 108 111

Pelastustoimi

Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja palokuolemia. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa nopeaa ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja.

  2010 2011 2012
Tunnusluku toteutuma arvio tavoite
       
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 11 995 11 000 11 000
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl) 6 267 5 400 5 400
Palokuolemien määrä, enintään (hlö) 80 73 60
Rakennuspaloista aiheutuneiden palovahinkojen korvausten arvo, enintään (milj. euroa) 156 150 160
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä1) - 96,0 -

1) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2011 toteutuma: 96 % asukkaista.

Hätäkeskustoiminta

Suomessa on vuonna 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti.

  2010 2011 2012
Tunnusluku toteutuma arvio tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 91 90 90
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään 4,33 4,4 4,4

Maahanmuutto

Toteutetaan aktiivista ja vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa lainsäädäntöä tarpeen mukaan uudistamalla ottaen huomioon työvoiman tarve, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja tarpeet sekä kansainväliset velvoitteet. Työvoiman tarpeeseen perustuvaa maahanmuuttoa edistetään. Vahvistetaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan vastaista toimintaa laaja-alaisen viranomaisyhteistyön ja verkostoitumisen kautta. Varmistetaan kansainvälisen suojelun velvoitteiden toteutuminen turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotossa. Panostetaan kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymisen nopeutumiseen.

  2010 2011 2012
Tunnusluku toteutuma tavoite tavoite
       
Käsittelyaika keskimäärin (vrk)      
Maahanmuutto      
— työntekijän oleskelulupa (sis. tston osapäätöksen) 65 65 65
— oleskelulupa, opiskelija 26 40 40
Kansainvälinen suojelu      
— turvapaikka (kaikki) 170 185 135
— normaali menettely 304 240 180
— nopeutettu menettely 53 90 90
Kansalaisuushakemukset (kaikki) 385 300 300
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%)1) >99,4 >95 >95
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, keskimäärin enintään kk2) 3,5 2,0 2,0

1) Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden perusteella, ei oteta tässä huomioon.

2) Oleskeluluvan myöntämiseen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaiset henkilötyövuosivähennykset sisäasiainministeriön hallinnonalalla vuonna 2012
   
Sisäasiainministeriö -9
Poliisitoimi -200
Rajavartiolaitos -33
Pelastusopisto (ml. CMC) 1
Hätäkeskuslaitos -2
Maahanmuuttovirasto -40
Valtion vastaanottokeskukset -
Yhteensä -283

Tasa-arvovaikutukset

Sukupuolinäkökulma pyritään ottamaan huomioon kaikessa sisäasiainhallinnon toiminnassa. Jokaisen ihmisen tasa-arvoinen ja syrjimätön kohtelu on kaiken toiminnan lähtökohta ja jokaisen perusoikeus. Säädöshankkeissa arvioidaan tarvittaessa sukupuolivaikutukset ja vaikutukset vähemmistöihin sekä tehdään tarkastelu kaikkien syrjintäperusteiden osalta.

Ministeriössä seurataan käytettävissä olevan tilastoinnin avulla toiminnan sukupuolivaikutuksia. Hallinnonalan pääluokan määrärahojen kohdentumista tasa-arvonäkökulmasta ei ole systemaattisesti tutkittu eikä tästä ole toteutettu ulkopuolisia arviointeja.

Poliisihallitus jatkaa vuonna 2011 aloitettua valtakunnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman uudistamista. Lisäksi aloitetaan poliisiyksikkökohtaisten suunnitelmien laadinta. Vuonna 2012 tavoitteena on, että naisten osuus poliisihallinnon henkilöstöstä säilyy nykytasollaan (27,6 %).

Maahanmuuttovirastossa ja kaikissa vastaanottokeskuksissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna 2010 turvapaikanhakijoista oli miehiä 69 prosenttia. Alaikäisistä yksin, ilman huoltajaa tulleista turvapaikanhakijoista oli poikia 72 prosenttia. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin.

Rajavartiolaitos ottaa yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti moniperustaisen syrjinnän huomioon kaikessa toiminnassa eikä hyväksy syrjintää missään muodossa. Viranomaisena ja työnantajana Rajavartiolaitoksella on velvollisuus edistää miesten ja naisten tasa-arvoa. Rajavartiolaitoksen päivittäinen toiminta rajaturvallisuus- ja merellisissä tehtävissä kohdistuu miehiin ja naisiin sekä etniseltä alkuperältään monipuoliseen joukkoon.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
    2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
26.20.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v)    
  — tilausvaltuus 62,0 -

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012

    v. 2010
tilinpäätös
1000 €
v. 2011
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2012
esitys
1000 €

Muutos 2011—2012
    1000 € %
             
01. Hallinto 96 291 92 881 108 811 15 930 17
01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 956 19 576 20 765 1 189 6
03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 204 471 2 331 1 860 395
04. Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 872 919 905 - 14 - 2
20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 4 711 4 711 9 888 5 177 110
(21.) Sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 426 - 426 - 100
22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 8 656 10 540 14 990 4 450 42
23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) 1 562 1 530 1 415 - 115 - 8
29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 58 158 53 500 57 500 4 000 7
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 1 172 1 208 1 017 - 191 - 16
10. Poliisitoimi 691 928 690 553 703 465 12 912 2
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 688 133 687 053 699 965 12 912 2
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) 3 795 3 500 3 500
20. Rajavartiolaitos 246 485 245 981 262 655 16 674 7
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 223 775 221 071 220 655 - 416 - 0
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 22 710 24 910 42 000 17 090 69
30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset 176 396 86 738 87 256 518 1
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 396 14 029 13 985 - 44 - 0
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 56 274 58 693 58 505 - 188 - 0
20. Erityismenot (arviomääräraha) 2 216 3 406 3 406
(30.) Suomen Erillisverkot Oy:n tai sen tytäryhtiön pääomittamiseen (siirtomääräraha 2 v) 90 000
31. Pelastustoimen valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) 3 510 3 510 3 260 - 250 - 7
43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 10 000 7 100 8 100 1 000 14
40. Maahanmuutto 117 750 105 836 82 921 - 22 915 - 22
01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 253 18 643 18 418 - 225 - 1
(03.) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha) 469 876 876
(30.) Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)
63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) 97 027 86 317 63 627 - 22 690 - 26
  Yhteensä 1 328 850 1 221 989 1 245 108 23 119 2

  Henkilöstön kokonaismäärä 15 578 15 677 15 394