Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         20. Maatalous
              43. Porotalouden edistäminen
              51. Kalatalouden edistäminen
         50. Vesitalous
         60. Metsätalous
         63. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2012

40. Kala-, riista- ja porotalousPDF-versio

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja kala-, riista- ja porotalouden ohjaamiseen tarvittavat menot. Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 62 milj. euroa, mitä vastaavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 32 milj. euroa. Suurimmat tuloerät ovat EU-tulot, hirvieläinten metsästysmaksu- sekä riistanhoitomaksu- ja kalastuksenhoitomaksukertymät.

Toimintaympäristö

Tärkeimpien kalakantojen arvioidaan säilyvän elinvoimaisina, kuitenkin eräiden lajien kestävään käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vuosille 2007—2013 hyväksytty elinkeinokalatalouden toimintaohjelma tukee elinkeinokalatalouden kannattavuuden parantamista. Hylkeen ja merimetson kasvaneet kannat heikentävät ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä. Vapaa-ajan kalastajien ja metsästäjien lukumäärät ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla.

Eduskunnan hyväksymät kalastuksen valvontaan liittyvät uudet säännökset tulevat voimaan vuoden 2012 aikana. Kalastuksen valvonnan järjestäminen uusien säännösten mukaiseksi edellyttää kalatalouden edistämismäärärahojen kohdentamista valvontaan.

Riistaeläinkantojen runsauskehitys vaihtelee lajiryhmästä riippuen. Riistataloudessa tärkeimpien riistaeläinkantojen hyödyntäminen voidaan yleisesti säilyttää nykytasolla kantojen vaarantumatta. Maanomistusrakenteen sekä maankäytön muutokset lisäävät metsästysmaiden pirstaloitumista, joka vaikeuttaa suunnitelmallista riistanhoitoa. EU-luonnonsuojeluoikeuden vaikutus lisää keskeisten riistaeläinlajien sekä niiden elinympäristöjä koskevien monitavoitteisten hoitosuunnitelmien painoarvoa. Vuonna 2011 perustettu Suomen riistakeskus luo uusia edellytyksiä kehittää riistapolitiikkaa.

Porotalouden kannattavuutta parantaa porotaloustuotteiden arvioitu suotuisa hintakehitys. Toisaalta sitä heikentää ja rakenteellista kehitystä rajoittaa tuotantokustannustason nousu. Suurpetojen aiheuttamat vahingot heikentävät porotalouden harjoittamisen edellytyksiä.

Tutkimustiedon tarpeet lisääntyvät ja muuttuvat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa käynnistetään toiminnan sopeuttaminen ja suuntaaminen vastaamaan paremmin tietotarpeita. Erityisesti elinvoimaisten riista- ja kalakantojen turvaaminen, kalastuksen ja metsästyksen kestävyyden arvioiminen ja säätelytoimenpiteiden kohdentaminen edellyttävät tutkimuksen uudelleensuuntaamista. Lisäksi kala- ja riistakantojen hyödyntämiseen ja suojeluun liittyvien yhteiskunnallisten konfliktien hallinta edellyttää yhteiskunnallisen tutkimustiedon vahvistamista.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Kalatalous

Elinkeinokalataloutta ohjataan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti, jonka tavoitteena on kalavarojen kestävä hyödyntäminen. Keinoihin kuuluvat kalastuksen sääntely- ja valvontatoimenpiteet sekä elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toteuttaminen. Toimenpiteillä pyritään kalakantojen kestävyyden lisäksi turvaamaan kalaraaka-aineen ympärivuotinen tarjonta jalostukseen ja kulutukseen. Suomen keskeisten kalakantojen kiintiöt pyritään asettamaan tieteellisen neuvonannon perusteella siten, että kalastuksen jatkuvuus varmistetaan. Vuosia 2007—2013 koskevaa elinkeinokalatalouden kansallista strategiasuunnitelmaa ja toimintaohjelmaa toteutetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksien, alan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Vesiviljelyä, ammattikalastusta sekä kalanjalostusta ja kalakauppaa edistetään sektorikohtaisten kehittämisohjelmien mukaisesti.

Kalavarojen käytön ja hoidon ohjaamisella luodaan edellytykset kiinnostavien ja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien tuottamiselle. Kestävään kalavarojen käyttöön perustuvien, asiakaslähtöisten ja innovatiivisten kalastuspalveluiden kehittämistä edistetään vapaa-ajan kalastuksessa ja kalastusmatkailussa.

Vapaa-ajan kalastusta ohjataan kalakantojen tutkimus- ja seurantatietojen perusteella. Kalastuksen ekologiseen kestävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota kalastuksen säätelyssä. Kalakantojen hoidossa huolehditaan monimuotoisuuden säilyttämisestä ja heikentyneiden kantojen vahvistamisesta. Tavoitteena on kalojen luontaisen lisääntymisen edistäminen. Rakennetuissa virtavesissä parannetaan kalojen kulkumahdollisuuksia ja edistetään potentiaalisten lisääntymisalueiden käyttöönottoa kalateiden avulla. Kalavarojen käyttö ja hoito perustuu käyttö- ja hoitosuunnitelmiin. Kalastuksen valvonta järjestetään uusien säännösten avulla tehokkaaksi ja toimivaksi.

Riistatalous

Riistapolitiikan tehostamiseksi ne organisaatiot, jotka ovat ministeriön ohjauksessa ja joiden toiminta koskee riistataloutta tai tukee sitä muutoin muodostavat julkisen riistakonsernin. Se vastaa riistapolitiikalle asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä yhteensovittaa riistatalouteen liittyviä erilaisia odotuksia.

Julkisen riistakonsernin vuoteen 2015 ulottuvat strategiset päämäärät ovat: 1) metsästys ja riistanhoito ovat olennainen osa kokonaisvaltaista luonnonhoitoa ja -suojelua; 2) riistatalous perustuu tieteellisesti luotettavaan ja ajantasaiseen tutkittuun tietoon riistakannoista ja niiden elinympäristöistä; 3) riistakonserni toimii avoimesti ja aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden ja intressitahojen kanssa sekä; 4) riistakonsernin toimintatavat ovat tehokkaita, taloudellisia ja asiakaslähtöisiä sekä ennakoivia.

Riistapolitiikalle asetetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet edellyttävät nykyisten seuranta- ja tutkimusmenetelmien kehittämistä. Erityisenä haasteena on suurpetokantojen sekä taantuneiden lajien kuten metsäpeuran ja metsähanhen kantojen arvioinnin kehittäminen. Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivat alueelliset riistaneuvostot ja valtakunnallinen riistaneuvosto luovat vuorovaikutteiset foorumit erilaisten intressien yhteensovittamiseen.

Porotalous

Porotaloudessa keskeisintä on edelleen laidunten kestävyyden turvaaminen sekä porotalouselinkeinon rakenteen ja kannattavuuden kehittäminen. Tavoitteena on mitoittaa eloporomäärät laidunten kestävyys huomioonottaen sekä ylläpitää porotalousyritysten kannattavuutta. Porotalouden rakenteen kehittymistä tuetaan Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävillä avustuksilla ja lainoille myönnettävällä korkotuella (mom. 30.20.49) sekä maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen määrärahalla (mom. 30.20.40).

01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 926 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien sijoitusmenoiksi luettavien perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa ja asiantuntijapalveluita kala- ja riistavarojen kestävän ja monipuolisen käytön tukemiseksi, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi sekä kala-, riista- ja porotalouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Lisäksi RKTL kehittää kala- ja porotalouden elinkeinoja sekä tuottaa kalatalouden tilastot sekä tietoa kalan, riistan ja poron käytöstä, jalostuksesta ja kaupasta. Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön strategiset tavoitteet sekä erityisesti kalakantojen tilan ja riistaeläinten levinneisyyden, runsauden ja vahinkomäärien aiheuttamat muutostarpeet.

RKTL tukee pääluokkaperustelussa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • osallistuu elinkeinokalatalouden sektorikohtaisten kehittämisohjelmien toimeenpanoon sekä EU:n Itämeristrategian vesiviljelyosion edellyttämiin tutkimus- ja kehittämistehtäviin
  • huolehtii elinkeinokalatalouden alkutuotantoon liittyvän tutkimustiedon tuottamisesta ja analysoinnista
  • tuottaa tietoa vapaa-ajankalastuksen ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian ja kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallisen toimenpideohjelman toteuttamiseksi
  • tuottaa tietoa kalatiestrategian toteuttamiseksi
  • vastaa riistakantojen kannanarvioinneista kehittäen erityisesti suurpetokantojen tutkimusta sekä huolehtimalla lisäksi saalistilastoinnista ja sen kehittämisestä erityisesti sähköisen saalistiedon keruujärjestelmän osalta
  • huolehtii taantuvien riistalajien edellyttämästä tutkimuksesta
  • huolehtii riistakonfliktien ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen hallintaa koskevasta tutkimuksesta mm. kehittäen riistakonfliktien vaihtoehtoisia hallintamalleja ja -menetelmiä sekä tutkien kannansäätelyn dynamiikkaa
  • tuottaa tutkimuksellista perustaa riistalaji- ja elinympäristökohtaisten kannanhoitosuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen sekä ottamalla toiminnassaan huomioon keskeisimpien jo valmistuneiden riistaeläinlajeja tai niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien toimenpide-ehdotukset ja tutkimustarpeet sekä julkisen riistakonsernin strategiset tavoitteet
  • huolehtii porolaidunten tilan arvioinnista sekä poronhoidon ja porotalouden tutkimuksesta erityisesti osana arktista tutkimusta.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2012 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

Toimintaa tehostetaan ja sopeutetaan tehtävät käytettävissä oleviin voimavaroihin. Lisätään tuottavuutta mm. lisäämällä yhteistyötä Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) sisällä sekä toteuttamalla vuonna 2011 laadittua sopeuttamissuunnitelmaa. Sopeuttamissuunnitelmaan sisältyy mm. organisaation kehittämistoimia, toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelma ja eräiden tehtävien lakkauttaminen. Lisäksi osallistutaan valtiohallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin. Suurpetokantojen arvioinnin tehostamiseen ja kehittämiseen lisätään 0,5 milj. euroa.

Tunnuslukutaulukko toiminnallisesta tuloksellisuudesta v. 2010—20121)
  Kustannukset, milj. euroa Htv Tulot, milj. euroa
  Tot. Arvio Arvio Tot. Arvio Arvio Tot. Arvio Arvio
Päätoiminnot 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2010 2011 2012
                   
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 7,61 6,83 6,77 105 133 100 1,82 1,36 1,33
— kalantutkimus2) 3,72 4,00 3,55 56 79 54 1,16 0,80 0,82
— elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus 1,52 1,30 1,50 19 24 19 0,38 0,35 0,30
— riistantutkimus 1,93 1,30 1,32 24 25 21 0,26 0,16 0,16
— porontutkimus 0,44 0,23 0,40 6 5 6 0,02 0,05 0,05
                   
Muut palvelut ulkoisille asiakkaille 4,06 2,40 3,85 18 19 19 2,40 1,71 1,71
— sopimuskasvatus 0,96 0,90 0,85 - 1 1 - - -
— vesiviljelyn maksullinen toiminta 1,88 0,80 1,80 13 13 13 1,54 1,11 1,11
— maksulliset tutkimus- ja asiantuntijasuoritteet ja muu palvelutuotanto 1,22 0,70 1,20 5 5 5 0,86 0,60 0,60
                   
Muiden julkishyödykkeiden tuottaminen ja viranomaistoiminta 13,08 13,44 13,58 160 138 166 1,86 1,29 1,00
                   
Suurpetokantojen arviointi3) - 0,50 1,00 - 3 4 - - -
                   
Muiden riistakantojen ja kalavarojen arviointi ja tilastointi 5,32 4,94 5,20 74 57 72 1,28 0,80 0,80
— tutkimuksen asiantuntijatoiminta 2,78 2,50 2,72 31 21 30 0,24 0,10 0,10
— kalakantojen hoito 1,77 0,50 1,58 9 7 7 0,34 0,10 0,10
— vesiviljely 3,21 5,00 3,08 46 50 53 - 0,29 -
Yhteensä 24,75 22,67 24,20 283 290 285 6,08 4,36 4,04

1) Luvut sisältävät momentilta 30.50.20 myönnettävän määrärahan ja 12 henkilötyövuotta.

2) Kalantutkimusluvut sisältävät 0,150 milj. euroa Tenon ja Näätämöjokien kalastussopimusten mukaisia kalavarojen seurantatutkimuksen määrärahoja.

3) Vuoden 2010 kustannukset sisältyvät kohtiin "Riistantutkimus" ja "Muiden riistakantojen ja kalavarojen arviointi ja tilastointi".

Tutkimuslaitoksen ulkopuolisen rahoituksen määrän arvioidaan pysyvän saavutetulla tasolla. Menoista katetaan 30 % ulkopuolisella rahoituksella, joka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Maksullisen toiminnan ja yhteistyörahoituksen tulot pyritään säilyttämään saavutetulla tasolla. Vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan suunnitelluilla ja aloitetuilla toimenpiteillä.

Tuotokset ja laadunhallinta

Tutkimuksen yhteiskunnallista palvelukykyä parannetaan lisäämällä ongelmien monitieteellistä käsittelyä ja tarjoamalla ratkaisumalleja. Tutkimuslaitos on verkottunut Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa yliopistojen kanssa muodostaen tutkimusyhteisöjä. Lisäksi laitos toimii yhteistyössä kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa.

Asiantuntijatyötä lisätään. Tuotetaan tieteellisten kriteerien mukaista korkeatasoista tietoa ja pidetään tieteellisen julkaisutoiminnan määrä saavutetulla tasolla. Vesiviljelyn tuotantomääriä supistetaan.

Parannetaan tietoturvaa. Projektityöskentelyä evaluointijärjestelmineen vahvistetaan edelleen. Lisäksi kehitetään seurantamenetelmiä ja analyyseja. Vesiviljelyn, kannanarvioinnin ja tilastoinnin sekä tutkimuksen toiminnan laatu varmistetaan toimintajärjestelmillä.

Tuotannon tunnusluvut
  2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
       
Annetut lausunnot 81 100 95
Työryhmäjäsenyydet 365 305 300
Tieteelliset julkaisut (3 vuoden ka) 90 73 80
Kanta-arvioinnit ja tilastot 23 22 23
Mäti, litraa 3 047 4 000 4 300
Laitospoikaset, 1 000 py á 50 g/kpl 1 761 1 400 1 500
Luonnonravintopoikaset, 1 000 py á 5 g/kpl 1 339 1 100 1 400

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
Bruttomenot 22 579 21 223 20 966
Bruttotulot 6 041 4 040 4 040
Nettomenot 16 538 17 183 16 926
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 647    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 398    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 249
Tuottavuustoimet (-6 htv) -240
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poisto -1 000
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (1 htv) 120
Toimintamenosäästön palautus 200
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -86
Suurpetokantojen seuranta 500
Yhteensä -257


2012 talousarvio 16 926 000
2011 III lisätalousarvio 120 000
2011 talousarvio 17 183 000
2010 tilinpäätös 16 289 000

20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 §:n nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2012 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.


2012 talousarvio 2 300 000
2011 talousarvio 2 300 000
2010 tilinpäätös 2 300 000

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinvahinkokorvausten sekä edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten maksamiseen

2) riistavahinkolain mukaisten vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) riistanhoitomaksuista ja pyyntilupamaksuista annetun lain (616/1993) mukaisten hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuvien sekä niitä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja pääosin vuonna 2011 aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.42.

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Vahinkojen korvaukset 4 400 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet 300 000
Hirvikannan seuranta ja tutkimus 400 000
Metsäpeurakannan seuranta ja tutkimus 300 000
Yhteensä 5 400 000


2012 talousarvio 5 400 000
2011 talousarvio 5 400 000
2010 tilinpäätös 5 756 548

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten, riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen enintään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2012 toteutuvien suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, vahinkomäärät ovat tiedossa vasta vuonna 2013. Vuonna 2010 suurpedoista aiheutuneita vahinkokorvauksia maksettiin täysimääräisesti 3 910 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Suurpetojen vahinkojen korvaaminen 3 800 000
Vahinkojen ehkäiseminen (enintään) 500 000
Yhteensä 4 300 000


2012 talousarvio 4 300 000
2011 talousarvio 4 300 000
2010 tilinpäätös 4 300 000

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 721 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen ja valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevista tehtävistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen

2) porotalouden kannattavuuden edistämiseen tähtäävän neuvontatyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä eräitä muita tehtäviä.

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Porotalouden koetoiminta 51 000
Paliskuntain yhdistyksen tukeminen 850 000
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito 820 000
Yhteensä 1 721 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 16
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -100
Yhteensä -84


2012 talousarvio 1 721 000
2011 III lisätalousarvio 16 000
2011 talousarvio 1 805 000
2010 tilinpäätös 1 855 000

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 9 261 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä, joka oli 308 700 vuosina 2008—2010. Riistanhoitomaksun suuruus on edelleen 30 euroa. Hyväksyessään riistahallintolain eduskunta edellytti, että riistanhoitoyhdistysten toimintaan ohjataan aiempaa suurempi osa riistanhoitomaksuista. Riistanhoitoyhdistysten osuutta määrärahasta on nostettu 20 prosenttiin. Vuonna 2012 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.

Suomen riistakeskuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät.

Suomen riistakeskus tukee pääluokkaperustelussa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelusta ja päivittämisestä pitäen yhteyttä sidosryhmiin
  • ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset
  • ylläpitää ja kehittää luontodirektiivin 12 artiklan edellyttämää seurantajärjestelmää EU:n luontodirektiivin IV liitteeseen kuuluvien riistaeläinlajien tahattomasti pyydystettyjen ja tapettujen yksilöiden määrästä
  • kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen toimittamista Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle
  • kehittää yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan hyväksi
  • huolehtii riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrän vähenemisestä mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin vahinkoalttiille alueille ja erityistä vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin
  • huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta hyväksikäyttämällä erityisesti alueellisia riistaneuvostoja ja valtakunnallista riistaneuvostoa
  • aktiivisin toimenpitein pyrkii vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
  • huolehtii metsästäjien koulutusjärjestelmän kehittämisestä ja
  • huolehtii Metsästäjä - Jägaren lehden julkaisemisesta.
Määrärahan arvioitu käyttö
   
Suomen riistakeskus 6 300 000
Riistanhoitoyhdistykset 1 852 000
Metsästysmuseotoiminnan tukeminen 370 000
Riistakonsernin strategian toiminnallistaminen (riistanhoitotoimenpiteet, valistustyö, riistan elinympäristöä parantavat hankkeet ja muu riistatalouden edistäminen) 739 000
Yhteensä 9 261 000

Momentin nimike on muutettu.


2012 talousarvio 9 261 000
2011 talousarvio 9 234 000
2010 tilinpäätös 8 582 000

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 065 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 91 ja 91 a §:n perusteella:

1) vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin

2) kalastusaluetoiminnasta

3) kalastusalan järjestöjen toiminnasta

4) kalatalouden edistämisestä

5) valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi, mutta kuitenkin vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Vuonna 2010 kalastuksenhoitomaksuina kertyi yhteensä 5 822 675 euroa. Kalastuksenhoitomaksu koko vuodelta on edelleen 22 euroa ja seitsemän vuorokauden maksu 7 euroa. Kun vuosina 2008—2010 kalastuksenhoitomaksun vuosimaksujen suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä oli 263 902 kpl ja seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita keskimäärin 33 190 kpl, on kalastuslain 90 §:n mukainen kalastuksenhoitomaksuvarojen vähimmäismäärä 6 038 174 euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 27 000 euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myyntituloja vastaavina menoina. Vuonna 2012 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille 12.30.44.


2012 talousarvio 6 065 000
2011 talousarvio 6 303 000
2010 tilinpäätös 6 238 000

52. Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 560 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) kalastuslain (286/1982) 89 a §:n mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille

3) vuonna 2012 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen

4) enintään 360 000 euroa saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2011 kertyväksi arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta, 560 000 eurosta, yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettavana osuutena noin 72 % eli noin 400 000 euroa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2012 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2012 jaettavana määränä 2 650 000 euroa, mikä saadaan, kun vuoden 2011 talousarviossa kertyväksi arvioidusta 2 800 000 euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle vuonna 2011 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2011 talousarviossa 150 000 euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2012 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen kannosta 150 000 euroa. Vuonna 2012 kertyviksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille 12.30.43.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 360 000 euroa saimaannorpan suojeluun liittyvinä vesialueen omistajille maksettavina sopimuspalkkioina. Tavoitteena on tehdä kalastuksen rajoitussopimuksia noin 2 000 km2 alueella saimaannorpan suojelemiseksi. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille.

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Tenojoen yksityisten vesialueiden omistajille palautettava osuus lupatuloista 400 000
Viehekalastusmaksuista vesialueen omistajille palautettava osuus 2 650 000
Viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle aiheutuva meno 150 000
Sopimuspalkkiot vesialueen omistajille saimaannorpan suojelemiseksi (enintään) 360 000
Yhteensä 3 560 000


2012 talousarvio 3 560 000
2011 talousarvio 3 570 000
2010 tilinpäätös 3 070 400

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 446 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) varoista rahoitettavien elinkeinokalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) merialueen poistokalastuksen edistämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 5 457 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisesti momentin määrärahasta kohdistuu Kainuun maakuntaan 165 000 euroa, mistä 70 000 euroa on EU:n rahoitusosuutta ja 95 000 euroa kansallista rahoitusosuutta.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisina menoina 9 946 000 euroa, joka on vuosille 2007—2013 Euroopan kalatalousrahastosta osaksi rahoitettavien ohjelmien rahoitusosuutta, jonka EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu komission hyväksymässä toimintaohjelmassa. Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan. Määrärahasta on varattu 165 000 euroa Kainuun maakuntaan kohdistuviin ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin. Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 5 510 000 euroa ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoitusosuutena.

Kokonaan kansallisesti rahoitettavia elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteitä ovat kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain (331/1958) mukaiset avustukset sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein myönnetyt avustukset kalan kuljetukseen. Määrärahaa voidaan käyttää myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen kuten kehittämishankkeisiin. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää tarvittaessa saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille, tarve on arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2012 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 1 500 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)
  Kansallinen
osuus
EU:n osuus
(EKTR)
Yhteensä
       
Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma 5,457 4,489 9,946
— josta Kainuu 0,095 0,070 0,165
Kansalliset toimenpiteet 1,500 - 1,500
Yhteensä 6,957 4,489 11,446


2012 talousarvio 11 446 000
2011 talousarvio 15 778 000
2010 tilinpäätös 17 466 000

77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen

2) hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Hankkeilla vähennetään samalla kalanistutuksina toteutettavan kalavesien hoidon tarvetta.


2012 talousarvio 757 000
2011 talousarvio 757 000
2010 tilinpäätös 757 000