Talousarvioesitys 2013
Pääluokka 26
SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata:
- — yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, poliisihallinnosta, yksityisestä turvallisuusalasta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta ja meripelastustoiminnasta, siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista sekä aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.
- — Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa, paluumuuttoa ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.
Sisäasiainhallinnon strategisen tavoitetilan mukaan Suomi on Euroopan turvallisin ja yhdenvertaisin maa. Tavoitteen saavuttamiseksi toiminta kohdistetaan
- — turvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn
- — kilpailukykyisen, suvaitsevaisen ja monimuotoisen Suomen rakentamiseen
- — palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamiseen perusoikeuksia kunnioittaen ja hyvää hallintoa noudattaen
- — lisäksi pyritään eri toimenpitein varmistamaan tulevaisuuden toimintakyky.
Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton näkökulmasta toimintaympäristöä voidaan tarkastella useista näkökohdista. Sisäinen turvallisuus on valtion perustehtäviä ja siksi on tärkeätä turvata turvallisuuspalvelut kaikilla alueilla. Monimuotoistuva, nopeasti muuttuva globaali turvallisuustilanne asettaa uusia haasteita sisäisen turvallisuuden varmistamiselle.
Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettavat haasteita sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottamille turvallisuuspalveluille. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Ikääntymisen myötä myös onnettomuusriskit kasvavat.
Kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja ympäristötietoisuuden sekä toisaalta riskitietoisuuden lisääntyminen saattavat muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa. Keskeisenä haasteena on poliittisen, taloudellisen, teknologisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen ennakoiminen sekä nopean ja joustavan muutoksiin reagoinnin varmistaminen. Myös kansainvälistyminen on tuonut mukanaan joukon ulkoisia tekijöitä, joiden huomioiminen on välttämätöntä. Globaalit haasteet korostavat yhteistyön merkitystä niin ympäristöuhkien, kansainvälisen rikollisuuden kuin terrorisminkin laajenemisen torjumisessa.
Euroopan unionin ja rahaliiton alueella julkisten talouksien vaikeudet kasvavat edelleen. Myös Suomen julkinen talous elää velkaantumisvaihetta. Euroopan unionin merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla säilyy kuitenkin huomattavana myös jatkossa. Julkisen talouden sopeuttamistoimet pyritään sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteuttamaan siten, että hallinnonalan viranomaisten toimintakyky tärkeimmissä tehtävissä kyetään turvaamaan.
Maahanmuuton avulla voidaan ehkäistä mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Työperusteinen maahanmuutto tulee lisääntymään edelleen ja monilla toimialoilla maahanmuutolla on jo huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta.
Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä vaikuttaa osaltaan myös sisäasiainhallinnon toimintaan. Käytettävissä olevan työvoiman supistuminen edellyttää toimintojen tehostamista ja rationalisointia sekä työn tuottavuuden parantamista hyödyntämällä entistä enemmän mm. yhä erilaisia teknisiä ratkaisuja ja sähköisiä palveluja.
Valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2013:
Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet vahvistetaan hallinnonalan strategiassa vuosille 2012—2015 ja hallitusohjelman mukaisesti valmisteltavassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa.
Varmistetaan, että maahanmuuttopolitiikassa toteutuvat perus- ja ihmisoikeudet, hallinto on toimivaa ja oikeusvarmaa sekä noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.
Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (HALTIK) yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on:
1. Kriittisten, sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriötön toiminta turvataan kaikissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa.
2. Sisäasiainhallinnon hallinnonalan keskeiset kehityshankkeet turvataan ja valtion verkkoturvallisuutta parannetaan.
3. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden ICT-palveluiden käytettävyys ja tehokkuus ovat korkeaa tasoa. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tuottamat palvelut mahdollistavat sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnan integraation ja vapauttavat niiden resursseja operatiiviseen toimintaan.
4. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden palvelu- ja teknologia-arkkitehtuuri ovat yhteensopivat muiden turvallisuusviranomaisten ja valtion arkkitehtuurin kanssa.
Tunnusluku/mittari1) | 2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
ICT-varautuminen (ind) | 2,90 | 3,00 | 3,20 |
1) HALTIKin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarina voidaan pitää ICT-varautumisindeksiä. Nimi viittaa HALTIKin strategian mukaiseen tehtävään. Se kuvaa nykyisellään sitä, kuinka hyvin HALTIK on varautunut tuottamaan palveluitaan kaikissa oloissa.
Poliisitoimen osalta painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä, harmaan talouden torjuntaa sekä poliisin toimintavalmiuden ja palvelukyvyn turvaamista. Lisäksi poliisitoimi edistää osaltaan myönteistä turvallisuusajattelua sekä kansalaisten turvallista elinympäristöä.
Kehityskuvaaja
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
|
Rikoslakirikosten määrä, enintään | 525 725 | 520 000 | 530 000 |
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) | 78,7 | 80,0 | 80,0 |
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) | 143,9 | 144,0 | 144,0 |
Kansalaisten antama yleisarvosana poliisin toiminnasta (4—10)3) | 8,0 | - | 8,2 |
1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.
2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.
3) Poliisiin yhteyttä ottaneiden kansalaisten yleisarvio poliisin toiminnasta. Valtiovarainministeriön tilaama Julkisten palveluiden laatubarometri ja Julkishallinnon verkkopalvelut -tutkimus.
Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Tunnusluku/mittari | 2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) | 103 | 104 | 105 |
Vaikuttavuus (ind) | 94 | 92 | 92 |
— Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1—5) | 3,9 | 3,8 | 3,8 |
— Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1—5) | 4,3 | 4,3 | 4,2 |
— Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1—5) | 4,1 | 3,5 | 3,4 |
— Merellisen turvallisuuden lisääminen (1—5) | 4,1 | 3,9 | 3,9 |
— Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1—5) | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
Kustannusvaikuttavuus (ind) | 113 | 116 | 118 |
— Painotetut suoritteet (1 000 kpl) | 111 958 | 109 497 | 109 298 |
— Kustannukset (milj. euroa) | 239,7 | 235,0 | 235,7 |
Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja niistä aiheutuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa kiireellistä ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja.
Tunnusluku | 2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) | 11 967 | 11 000 | 11 000 |
— josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl) | 6 013 | 5 400 | 5 400 |
Palokuolemien määrä, enintään (hlö) | 67 | 60 | 56 |
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään | 9:20 | 9:20 | 9:20 |
Rakennuspaloista aiheutuneiden palovahinkojen korvausten arvo, enintään (milj. euroa) | 160 | 150 | |
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä1) | 96,0 | - | - |
1) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden 2011 toteutuma: 96 % asukkaista.
Suomessa on vuonna 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti.
Tunnusluku | 2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti | |||
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) | 91 | 90 | 90 |
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin | |||
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään | 4,22 | 4,4 | 4,4 |
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus | |||
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus (käyttöaste), (%) | 100 | 100 | 100 |
Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on edistää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä sekä tukea suvaitsevan, turvallisen ja monimuotoisen Suomen rakentamista. Lainsäädäntöä uudistettaessa otetaan huomioon työvoiman tarve, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja tarpeet sekä kansainväliset velvoitteet. Vahvistetaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan vastaista toimintaa laaja-alaisen viranomaisyhteistyön ja verkostoitumisen kautta. Varmistetaan kansainvälisen suojelun velvoitteiden toteutuminen turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotossa. Keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttohallinnon tehostaminen ja tähän liittyvien lupaprosessien nopeuttaminen. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuksia sopeutetaan turvapaikanhakijoiden määrää ja käsittelyaikojen lyhenemistä vastaavaksi. Panostetaan kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymisen nopeutumiseen yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.
Tunnusluku | 2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
Käsittelyaika keskimäärin (vrk) | |||
Maahanmuutto | |||
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) | 108 | 65 | 65 |
josta Maahanmuuttoviraston osuus | - | 30 | 30 |
— oleskelulupa, opiskelija | 38 | 40 | 30 |
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua | |||
— turvapaikka (kaikki) | 263 | 180 | 134 |
josta Maahanmuuttoviraston osuus | - | 150 | 120 |
— normaali menettely | 370 | 255 | 190 |
josta Maahanmuuttoviraston osuus | - | 212 | 170 |
— nopeutettu menettely | 97 | 65 | 49 |
josta Maahanmuuttoviraston osuus | - | 54 | 42 |
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika | |||
— kansalaisuushakemukset (kaikki) | 373 | 300 | 265 |
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%)1) | 98,4 | >95 | >95 |
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, keskimäärin enintään kk2) | 3,8 | 2,0 | 2,0 |
1) Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden perusteella, ei oteta tässä huomioon.
2) Oleskeluluvan myöntämiseen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika.
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.
Sisäasiainministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet
2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 tavoite |
|
Sisäasiainministeriö | 256 | 245 | 243 |
Hallinnon tietotekniikkakeskus | 416 | 430 | 410 |
Vähemmistövaltuutetun toimisto ja syrjintälautakunta | 12 | 12 | 14 |
Poliisitoimi | 10 580 | 10 609 | 10 531 |
Rajavartiolaitos | 2 809 | 2 806 | 2 811 |
Pelastusopisto (ml. CMC) | 133 | 133 | 133 |
Hätäkeskuslaitos | 750 | 790 | 772 |
Maahanmuuttovirasto | 287 | 278 | 285 |
Valtion vastaanottokeskukset | 97 | 100 | 95 |
Yhteensä | 15 340 | 15 403 | 15 294 |
Sukupuolinäkökulma pyritään ottamaan huomioon kaikessa sisäasiainhallinnon toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Säädöshankkeissa arvioidaan tarvittaessa sukupuolivaikutukset ja vaikutukset vähemmistöihin sekä tehdään tarkastelu kaikkien syrjintäperusteiden osalta.
Ministeriössä seurataan käytettävissä olevan tilastoinnin avulla toiminnan sukupuolivaikutuksia. Ministeriön toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on laadittu yhteistyössä osastojen ja henkilöstön edustajien kanssa vuonna 2011. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden toiminta ministeriössä on organisoitu uudelleen vuoden 2012 alusta alkaen.
Poliisihallinnossa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään tulosohjauksen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan henkilöstöstrategian yhteydessä. Vuoden 2013 aikana toimeenpannaan valtakunnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja poliisiyksikkökohtaiset suunnitelmat päivitetään. Tuloksellisuuden ja toiminnan arvioimisessa seurataan naisten prosenttiosuutta eri henkilöstöryhmissä (poliisit, opiskelijat ja muut) sekä johtotehtävissä (päälliköt, päällystö ja alipäällystö). Naisten osuus on pitkällä aikavälillä tasaisesti kasvanut. Koko henkilöstöstä naisia on ollut vuonna 2011 28 %. Kun poliisikoulutuksen sisäänottomäärät laskevat ja poliisimiesten määrää joudutaan vähentämään, oletettavasti naisten osuus tulee myös vuonna 2013 jonkin verran laskemaan.
Rajavartiolaitos ottaa yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti moniperustaisen syrjinnän huomioon kaikessa toiminnassa eikä hyväksy syrjintää missään muodossa. Viranomaisena ja työnantajana Rajavartiolaitoksella on velvollisuus edistää miesten ja naisten tasa-arvoa. Rajavartiolaitoksen päivittäinen toiminta rajaturvallisuus- ja merellisissä tehtävissä kohdistuu miehiin ja naisiin sekä etniseltä alkuperältään monipuoliseen joukkoon.
Maahanmuuttovirastossa ja kaikissa vastaanottokeskuksissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna 2011 turvapaikanhakijoista oli miehiä 72 %. Alaikäisistä yksin, ilman huoltajaa tulleista turvapaikanhakijoista oli poikia 77 %. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2011—2013
v. 2011 tilinpäätös 1000 € |
v. 2012 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2013 esitys 1000 € |
Muutos 2012—2013 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 101 162 | 108 989 | 122 086 | 13 097 | 12 |
01. | Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 916 | 20 868 | 21 510 | 642 | 3 |
03. | Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 535 | 2 331 | 921 | -1 410 | -60 |
04. | Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 919 | 980 | 1 011 | 31 | 3 |
20. | Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) | 4 711 | 9 888 | 8 588 | -1 300 | -13 |
(21.) | Sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | 426 | — | — | — | 0 |
22. | EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) | 11 337 | 14 990 | 22 100 | 7 110 | 47 |
23. | Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) | 1 530 | 1 415 | 1 439 | 24 | 2 |
29. | Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 60 489 | 57 500 | 65 500 | 8 000 | 14 |
66. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) | 1 299 | 1 017 | 1 017 | — | 0 |
10. | Poliisitoimi | 700 357 | 705 962 | 727 077 | 21 115 | 3 |
01. | Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 696 913 | 702 462 | 723 577 | 21 115 | 3 |
20. | Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 3 444 | 3 500 | 3 500 | — | 0 |
20. | Rajavartiolaitos | 248 895 | 263 305 | 302 586 | 39 281 | 15 |
01. | Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 223 985 | 221 305 | 226 586 | 5 281 | 2 |
70. | Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 24 910 | 42 000 | 76 000 | 34 000 | 81 |
30. | Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta | 85 681 | 87 256 | 89 209 | 1 953 | 2 |
01. | Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 14 155 | 13 985 | 13 632 | -353 | -3 |
02. | Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 59 372 | 58 505 | 64 071 | 5 566 | 10 |
20. | Erityismenot (arviomääräraha) | 1 544 | 3 406 | 3 406 | — | 0 |
(31.) | Pelastustoimen valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) | 3 510 | 3 260 | — | -3 260 | -100 |
43. | Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) | 7 100 | 8 100 | 8 100 | — | 0 |
40. | Maahanmuutto | 97 467 | 82 921 | 74 231 | -8 690 | -10 |
01. | Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 18 967 | 18 418 | 18 066 | -352 | -2 |
20. | Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha) | 592 | 876 | 876 | — | 0 |
63. | Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) | 77 908 | 63 627 | 55 289 | -8 338 | -13 |
Yhteensä | 1 233 563 | 1 248 433 | 1 315 189 | 66 756 | 5 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 15 340 | 15 403 | 15 294 |