Talousarvioesitys 2019
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Selvitysosa:Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan, jotka ovat kasvupolitiikan keskeisiä elementtejä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työvoimakoulutusta suunnataan entistä enemmän yrityslähtöiseksi. Palveluilla, piloteilla ja koulutuksella helpotetaan nopealla aikavälillä osaavan työvoiman saatavuutta alueellisesti ja toimialoittain kohtaantohaasteiden ratkaisemiseksi sekä samanaikaisesti vahvistetaan tulevia kasvupalvelumarkkinoita. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.
Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. Tämä toteuttaa kasvupolitiikan tavoitteita tukemalla työvoiman saatavuutta yrityksissä. Työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään ja vahvistetaan TE-palvelujen resursseja. Käynnistyvillä kasvupalvelupiloteilla otetaan jo ennen maakuntauudistusta käyttöön työvoima- ja yrityspalvelujen uusia toimintamalleja, joissa yksityisten palveluntuottajien toimivaltuuksien ja kokonaisvastuun vahvistamisen myötä tavoitellaan uusia palveluinnovaatioita ja vahvempaa vaikuttavuutta. Sähköiset TE-palvelut uudistetaan ja toiminta digitalisoidaan kattavasti. Kaikille työmarkkinoiden toimijoille avoin digitaalinen työmarkkinatori otetaan käyttöön ja työnvälityksessä hyödynnetään automaatiota. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Vuoden 2019 loppuun saakka toteutettavaan kasvuyritysten työllisyysohjelmaan kootaan keskeisimmät kasvuyrityksiä ja työttömiä osaajia yhdistävät palvelut ja toimintamallit sekä suunnataan toimenpiteitä tukemaan kasvupalvelun valmistelua ja testaamaan julkisia kasvupalveluja.
Työllisyysmäärärahoilla rahoitetaan TE-toimistojen järjestämiä palveluita, joihin osallistumalla työtön voi täyttää niin kutsutun aktiivimallin aktiivisuusehdon. Osana aktiivimallia tukevia toimia asiakasohjauksen resursointia vahvistetaan. Palveluntuottajille mahdollistetaan työnhakijoiden haastattelu, työnhakijan palvelutarpeen arviointi sekä työllistymissuunnitelman laatiminen yhdessä työnhakijan kanssa.
Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron maakunnille vuoden 2021 alusta lähtien. TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistetään asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi julkiseksi kasvupalveluksi. Kasvupalvelussa yhdistetään osaavan työvoiman, yrittäjyyden ja yritysten kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Kasvupalvelun järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä-tuottaja -mallia ja mahdollista allianssimallia maakuntien näin halutessa.
Vuosina 2017—2018 käynnissä ollutta palkkatuetun työn ja starttirahan rahoitusmallia jatketaan v. 2019. Palkkatuettua työtä rahoitetaan työttömyysetuuksiin varatuista määrärahoista siten, että niistä rahoitetaan peruspäivärahaa vastaava määrä ja ylittävä osa rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Yrittäjäksi ryhtyville työttömille maksettava starttiraha rahoitetaan kokonaan työttömyysetuusmäärärahoista.
Osana hallituksen kärkihanketta "Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan" luotujen nuorten Ohjaamo-palvelupisteiden toiminnan vakiinnuttaminen jatkuu. Vuoden 2018 alussa Ohjaamo-verkosto käsitti 50 palvelupistettä. Psykososiaalisen tuen -hankkeella vahvistetaan Ohjaamoiden kykyä tarjota kevyttä mielen hyvinvointiin liittyvää tukea. Hanke vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden roolia Ohjaamoissa. Samalla tuetaan kasvupalveluiden ja sote-palveluiden integraatiota. Nuoriin kohdennettujen tulosperustaisten hankintojen lisäämisen hankkeessa tavoitteena on ohjata 10 000 alle 30-vuotiasta nuorta palveluiden piiriin.
Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella. Kotoutumiskoulutuksen alkuun hankitaan omakielisiä orientaatiojaksoja, joiden on todettu nopeuttavan kotoutumista. Kotoutumiskoulutuksessa lisätään kieli- ja yhteiskuntatietouden opintojen rinnalla merkittävästi ammatillisesti suuntautuneita opetussisältöjä. Lisäksi kehitetään maahanmuuttajien ohjausta tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin, palveluihin ja työelämään. Koulutuksen linkittymistä työelämään ja yrittäjyyteen kasvupolitiikan välineenä lisätään.
Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä, laskentaperuste: vuoden aikana käytössä olevat määrärahat)
| 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
| Palkkatuettu työ1) | |||
| — Valtionhallinto | 477 | 500 | 500 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät | 6 584 | 7 100 | 7 500 |
| — Yksityinen sektori | 11 659 | 12 600 | 13 200 |
| Starttiraha1) | 4 371 | 3 950 | 3 950 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | 18 537 | 13 250 | 13 000 |
| — Ammatillinen koulutus2) | 10 282 | 7 180 | 6 300 |
| — Kotoutumiskoulutus | 8 255 | 6 070 | 6 700 |
| Valmennukset | 2 350 | 2 800 | 3 000 |
| Yhteensä | 43 978 | 40 200 | 41 150 |
| Työkokeilut | 10 787 | 11 500 | 11 000 |
| Yhteensä | 54 765 | 51 700 | 52 150 |
1) Palkkatuetun työn ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työttömyysetuusmäärärahoilla (33.20.50, (51) ja 52) rahoitettuja.
2) Vuonna 2018 tutkintotavoitteinen ammatillinen työvoimakoulutus siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa ja kestävän kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:
| 2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|
| Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee | |||
| — Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%) | 37 | < 23 | < 33 |
| Rakenteellinen työttömyys vähenee | |||
| — Vaikeasti työllistyvien määrä (hlöä) | 191 889 | < 186 550 | < 155 000 |
| Työttömyysjaksot lyhenevät | |||
| — Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) | 44 | < 35 | < 32 |
| Nuorten osallisuus lisääntyy | |||
| — Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla (%) | 32 | < 24 | < 20 |
| Maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy | |||
| — Virta yli 3 kk työttömyyteen maahanmuuttajilla (kansalaisuus) (%) | 43,9 | < 43 | < 36 |
| Yrittäjyys lisääntyy | |||
| — Uusien yritysten määrä (lkm) | 6 826 | 10 000 | 8 500 |
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 171 650 000 euroa.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2019:
Toiminnallinen tuloksellisuus
| 2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|
| Työnantaja-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 4,0 | > 4,0 | > 4,0 |
| Työnhakija-asiakkaiden kokonaistyytyväisyys (1—5) | 3,7 | > 4,0 | > 4,0 |
| Henkilötyövuosien kehitys | 2 903 | 2 713 | 2 888 |
| Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,4 | > 3,4 | > 3,4 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 157 992 | 163 476 | 172 050 |
| Bruttotulot | 518 | 400 | 400 |
| Nettomenot | 157 474 | 163 076 | 171 650 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 17 415 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 33 072 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aktiivimallin toimeenpanon lisäresurssit | 10 300 |
| Euroguidance-palvelut (siirto momentille 29.01.02) | -80 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (TE-toimistojen yhteisen valtakunnallisen positiivisen rakennemuutoksen yksikön perustaminen) | -100 |
| Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen, kertaluonteisen siirron palautus (siirto momentille 32.70.03) | -400 |
| Määräaikaishaastattelut | 10 000 |
| Nuorisotyöttömyys: Psykososiaalisen tuen palvelupaketti, kertaluonteisen siirron palautus | -3 000 |
| Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköinen käsittelyjärjestelmä (ent. Todennetun osaamisen rekisteri) (siirto momentille 29.01.02) | -50 |
| Työvoima- ja kasvupalvelukoulutuksen hankinta (siirto momentille 32.01.02) | -1 700 |
| Työvoimapalvelukokonaisuuden tehostaminen (työllisyyspaketti) | -10 000 |
| Palkkausten tarkistukset | 4 483 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -38 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -713 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -850 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -378 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 1 117 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 107 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -124 |
| Yhteensä | 8 574 |
| 2019 talousarvio | 171 650 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 1 258 000 |
| 2018 talousarvio | 163 076 000 |
| 2017 tilinpäätös | 173 131 000 |
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 244 061 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin tai näihin verrattavissa olevien palveluiden hankintaan sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 3 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin
7) palveluntuottajalta hankittavaan kokonaisuuteen, johon sisältyy työnhakijan palveluprosessiin liittyviä toimia, työnvälityspalvelua tai työkokeiluun ohjaamista tai näihin verrattavissa olevia toimia sekä kohdassa 1) mainittua palvelua.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä
2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen
4) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisten päätösten maksamiseen
5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2019 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2019 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Asiantuntija-arvioinnit | 3 320 000 |
| Kokeilut ja valmennukset | 21 710 000 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | |
| — Ammatillinen koulutus | 74 388 000 |
| — Kotoutumiskoulutus | 61 428 000 |
| Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus | 1 700 000 |
| Yhteensä | 137 516 000 |
|---|---|
| Starttiraha | 8 700 000 |
| Palkkatuettu työ | |
| — Valtionhallinto | 12 355 000 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät | 9 800 000 |
| — Yksityinen sektori | 31 500 000 |
| Yhteensä | 53 655 000 |
| Työllisyyspoliittinen avustus | 7 000 000 |
| Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 8 000 000 |
| Korvaukset | 1 910 000 |
| Vakuutusturva | 950 000 |
| Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot | 1 300 000 |
| Kaikki yhteensä | 244 061 000 |
Palkkatuettua työtä ja työttömien starttirahaa rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta työttömyysetuusmäärärahoista momenteilta 33.20.50 ja 52 peruspäivärahaa vastaavan määrän osalta ja ylittävä osa rahoitetaan momentilta 32.30.51 vuosina 2017—2018. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen valtion työttömyysetuuksiin osoittamien määrärahojen käytön jatkamisesta palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen, jonka tarkoituksena on jatkaa rahoitusjärjestelyä vuosille 2019—2020. Vuodesta 2021 alkaen momentin 32.30.51 on tarkoitus siirtyä osaksi maakuntien yleiskatteellista rahoitusta. Palkkatukea koskevia säädöksiä maakuntarakenteessa valmistellaan vuosien 2018—2019 aikana.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
|
| — TE-palvelun kokonaistehokkuus (indeksi 100 = tehokas) | 85 | 87 | 89 |
| — 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus1) (%) | 38,1 | < 35 | < 32 |
| — 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 50,9 | < 45 | < 45 |
| — 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 28,4 | < 28 | < 27 |
1) Sisältää vain momentilta 32.30.51 rahoitettavan ammatillisen työvoimakoulutuksen (vuoden 2018 tavoite ei ole suoraan vertailukelpoinen edellisen vuoden toteutumaan ja arvioon).
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
| Työvoimakoulutus | |||||
| Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset | 62 700 | 10 500 | 500 | - | 73 700 |
| Vuoden 2019 sitoumukset | - | 55 000 | 9 500 | 500 | 65 000 |
| Menot yhteensä | 62 700 | 65 500 | 10 000 | 500 | 138 700 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) | -20 000 |
| Kotoutumiskoulutus | 1 611 |
| Nuorisotyöttömyys, kertaluonteisen siirron palautus | 16 400 |
| Suuriin siirtyviin eriin liittyvä määrärahavähennys | -50 000 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta (siirto momentille 29.20.30) | -31 000 |
| Yhteensä | -82 989 |
| 2019 talousarvio | 244 061 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 29 000 000 |
| 2018 talousarvio | 327 050 000 |
| 2017 tilinpäätös | 433 753 000 |