Talousarvioesitys 2011

11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Selvitysosa:

Veropolitiikan linja

Veropolitiikan keskeiset tavoitteet ovat

• työllisyyden edistäminen työn verotusta keventämällä
• työvoiman liikkuvuuden ja kohtaannon parantaminen
• verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen
• yrittäjyyden, osaamisen, kotimaisen omistajuuden ja säästämisen edistäminen
• ympäristönäkökohtien painottaminen ja
• harmaan talouden torjuminen.

Työn verotusta on kevennetty merkittävästi ja verotusta kehitetty työvoiman liikkuvuutta edistäen. Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi on korotettu pienituloisille kohdentuvaa perusvähennystä sekä alennettu elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteveroja on korotettu.

Talouskriisi on muuttanut veropolitiikan toimintaympäristöä

Syksyllä 2008 alkanut talouskriisi on kaventanut veropolitiikan liikkumavaraa huomattavasti. Vuoden 2009 verotuksessa painotettiin elvyttäviä toimenpiteitä mm. kohdentamalla lähes koko hallitusohjelman tuloverokevennysvara vuodelle 2009. Elvyttäminen jatkuu vuonna 2010, mutta samalla kiinnitetään huomioita verokertymien turvaamiseen. Vuonna 2010 arvonlisäveron kaikkia verokantoja korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä heinäkuun alusta lukien, ja vielä jäljellä oleva hallitusohjelman mukainen työn verokevennysvara jätettiin käyttämättä.

Vuonna 2011 hallituksen veropolitiikan painopiste on verotulojen ja julkisen talouden tasapainon turvaamisessa sekä talouskasvun tukemisessa.

Energiaverotus muuttuu ympäristöperusteiseksi ja verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen

Energiaveroja esitetään korotettavan 750 milj. eurolla vuoden 2011 alusta lukien. Korotuksella kompensoidaan työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvia verotuottomenetyksiä. Korotus toteutetaan korottamalla kaikkien energiatuotteiden verotasoja lukuun ottamatta liikenteen polttoaineita. Samanaikaisesti energiaverotuksessa siirrytään ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkien polttoaineiden osalta.

Osana polttoaineverotuksen rakennemuutosta korotetaan vuoden 2012 alusta lukien dieselpolttoaineen veroa noin 8 sentillä litralta ja samalla alennetaan henkilöautoista kannettavaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa. Dieselpolttoaineen veron korotus lisää verotuottoa noin 130 milj. eurolla ja ajoneuvoveron muutos alentaa verotuottoa vuositasolla noin 40 milj. eurolla.

Vuoden 2011 alussa otetaan käyttöön uusi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero, joka korvaa nykyisen virvoitusjuomaveron ja jonka tavoitteena on lisätä valtion verotuloja.

Ajoneuvovero muuttuu ympäristöperusteiseksi 1.3.2011. Ajoneuvoveron perusvero muuttuu auton valmistajan ilmoittamiin hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi.

Työn veroperusteita lieventämällä kompensoidaan ansiotason nousun sekä sosiaalivakuutusmaksujen nousun verotusta kiristävää vaikutusta. Eläketulon verotusta kevennetään siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla.

Verotulojen kehitys vuonna 2011

Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan 7,5 % vuonna 2011 eli 2,5 mrd. eurolla vuodelle 2010 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Veroperustemuutokset lisäävät verotuottoa nettomääräisesti 0,9 mrd. euroa, ja loppuosa tulojen kasvusta selittyy veropohjien kasvulla.

Kansainvälisen talouden elpyminen ja kotimaisten toimijoiden myönteiset odotukset luovat edellytykset talouskasvun nopeutumiselle vuonna 2011. Nämä tekijät yhdessä työllisyystilanteen tuntuvan paranemisen kanssa vahvistavat myös veropohjien kasvua. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuennusteet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa.

Viime vuosina välillisten verojen osuus valtion verotuloista on kasvanut ja kehityksen arvioidaan jatkuvan vuonna 2011. Tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen suhteellinen osuus aleni selväsi vuonna 2009, jolloin etenkin yhteisö- ja pääomatuloverojen tuotto aleni voimakkaasti talouskriisin seurauksena. Vaikka verotulojen arvioidaan kasvavan selvästi vuonna 2011, tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen osuus pysyy alhaisempana kuin ennen vuotta 2009. Vaikka etenkin yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan tuntuvasti vuonna 2011, sen ei kuitenkaan arvioida palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle. Välillisten verojen osuutta kasvattavat myös arvonlisäveron ja energiaverojen korotukset.

¹⁾ Talousarvio ja lisätalousarviot

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty suhteessa bruttokansantuotteeseen kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.

Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen verotukiselvityksen mukaan vuonna 2009 tuloverotuksen ja välillisen verotuksen verotukien määrä oli yhteensä 13,5 mrd. euroa, josta valtion osuus oli noin 8,5 mrd. euroa. Eniten tukea kohdentui asumiseen ja ympäristöön, noin 3,9 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 1,9 mrd. euroa). Sosiaaliturvan verotuki oli noin 4 mrd. euroa, teollisuuden ja elinkeinojen verotuki oli 0,8 mrd. euroa ja liikenteen noin 0,5 mrd. euroa. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen.

Parhaillaan käynnissä olevassa valtiovarainministeriön asettamassa verotukihankkeessa on vuoden 2009 lainsäädännöstä tunnistettu 208 verotukea. Aiemmin raportoitujen henkilöiden tuloverotuksen, elinkeinoverotuksen, maatalous- ja metsäverotuksen sekä arvonlisäverotuksen lisäksi tarkasteluun tulivat myös varainsiirtoverotus, kiinteistöverotus, perintö- ja lahjaverotus, valmisteverotus ja sosiaalivakuutusmaksut. Lisäksi aiemmin raportoituja verolajeja täydennettiin uusilla verotuilla. Kaikkien verotukien euromääräistä suuruutta ei tässä vaiheessa ole vielä pystytty arvioimaan.

Merkittävimmät verotuet on esitetty kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa. Lisäksi on esitetty arvio verotuen yhteismäärästä, jos kyseinen tieto on olemassa. Verotuen määrää koskeva arvio on esitetty verolajista riippuen joko vuoden 2009 tai 2011 tasossa. Tavoitteena on, että vuoden 2012 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä käytössä ovat uuden verotukiselvityksen mukaiset, nykyistä kattavammat laskelmat verotukien määrästä.

Osaston tuloarviot vuosina 2009—2011