Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2013

8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikkaPDF-versio

8.1. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot

Valtiolla on yksitoista talousarvion ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan v. 2013 olevan n. 5 mrd. euroa ja menojen n. 4,6 mrd. euroa, jolloin rahastotalouden nettomääräinen ylijäämä on n. 0,5 mrd. euroa. Kansantalouden tilinpidossa Valtion eläkerahasto luetaan kuuluvaksi työeläkelaitosten sektoriin muiden valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen ollessa osa valtionhallinnon sektoria. Budjettitalouden ulkopuolisten rahastojen nettoylijäämä ilman Valtion eläkerahastoa on arviolta n. 0,2 mrd. euroa v. 2013.

Rahastoista ehdotetaan tuloutettavaksi valtion talousarvioon yhteensä 1,8 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi 0,5 mrd. euroa v. 2013. Siirtoa budjettitaloudesta rahastoihin kasvattaa yleisradioveron käyttöön otto suoraan rahastoon kerättyjen televisiolupamaksujen sijaan. Samasta syystä rahastojen sekalaiset tulot alenevat v. 2013. Vuoden 2011 korkea sekalaisten tulojen taso on seurausta huoltovarmuusvarastojen kierrätyksen aiheuttamasta rahaston liikevaihdon voimakkaasta kasvusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenvetotiedot rahastojen taloudesta vuosina 2011—2013.

Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

  2011 2012** 2013**
       
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä 85 89 73
Sekalaiset tulot 1 319 740 263
Eläkemaksut 1 614 1 654 1 679
Korkotulot ja voiton tuloutukset 612 515 541
Siirrot talousarviosta 78 4 504
Tulot pl. rahoitustaloustoimet 3 709 3 004 3 060
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut 1 949 1 882 1 949
Tulot yhteensä 5 657 4 885 5 009
       
Kulutusmenot 426 259 245
Siirtomenot 917 778 816
Korkomenot 28 55 52
Siirrot talousarvioon 1 675 1 767 1 806
Muut menot 0 0 0
Menot pl. rahoitustaloustoimet 3 046 2 858 2 919
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset 1 512 1 598 1 638
Menot yhteensä 4 558 4 456 4 557
       
Nettorahoitusylijäämä 1 099 430 452

Valtion asuntorahasto (VAR)

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen velkojen menot.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista ja lyhennyksistä sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle hankitaan myös osana valtion lainanottoa. Talousarviovuoden alussa rahastovelka on n. 1,1 mrd. euroa. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2013 alussa n. 7,9 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 9,3 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 7,8 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 1,9 mrd. euroa ja aravalainojen ensisijaislainoissa n. 0,2 mrd. euroa. Korkotukilainojen takausvastuut kasvavat edelleen lähivuosina tuotantotukien muututtua korkotukilainoitukseksi.

Vuonna 2013 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 615 milj. euroa. Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 1 040 milj. euroa ja vuokra-asuntojen rakentamislainojen takausvaltuudeksi 285 milj. euroa. Rahastosta maksettavien avustusten, akordien ja kehittämisrahan valtuudeksi ehdotetaan yhteensä 134,9 milj. euroa. Valtion asuntorahastosta maksetaan lisäksi ennen vuotta 2006 myönnetyt asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustukset sekä v. 2010 myönnetyt asuntojen suhdanneluonteiset korjausavustukset. Vuonna 2013 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarvioon 117 milj. euroa, mikä vastaa valtion talousarvion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2013 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,2 mrd. euroa, mikä vastaa n. 12 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahasto (VER)

Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitoksilta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja ns. VALTAVA -laitoksilta arviolta 1 276 milj. euroa v. 2013, mikä vastaa kuluvan vuoden kertymää. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon yhteensä 403 milj. euroa. Rahaston tuloja ovat myös sijoitustoiminnan tuotot, yhteensä arviolta 950 milj. euroa v. 2013 (arvio sisältää arvonmuutoksen).

Valtion eläkerahaston sijoitussalkku oli maaliskuussa 2012 markkina-arvoltaan 0,6 mrd. euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi eli 14,5 mrd. euroa, mikä on n. 15,7 % suhteessa valtion eläkevastuuseen. Rahastolla on valtion eläkelaissa säädetty rahastointitavoite. Sen mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston määrä vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain enintään 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirto talousarvioon on 1 689 milj. euroa v. 2013.

Valtiovarainministeriön asettama strateginen tulostavoite on, että valtion eläkerahaston sijoitustoiminta tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto, jolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta. Toiminnallisena tulostavoitteena on saavuttaa riskikorjattu sijoitustuotto, joka ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on maatalouden kannattavuuden sekä maatilojen työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantaminen. Maatilojen investointeihin ja omistajanvaihdoksiin myönnetään rahoitustukea valtion talousarviosta lainojen korkotukena sekä Maatilatalouden kehittämisrahastosta avustuksina ja eräinä lainoina.

Vuonna 2013 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 175,9 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2012 siirtyväksi arvioidut erät. Vuonna 2013 talousarviosta ei siirretä varoja rahastoon. Hallitusohjelman mukaisesti rahaston toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioidaan. Rahaston käytettävissä olevista tuloista EU:n rahoitusosuutta on runsas 26 milj. euroa. Avustuksia arvioidaan myönnettävän n. 95 milj. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu Varautumisrahastosta, Ydinturvallisuustutkimusrahastosta ja Ydinjätetutkimusrahastosta. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitoista. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT, jonka käytössä on FiR 1 -tutkimusreaktori. Rahaston tehtävänä on myös osallistua jätehuoltovelvollisten varautumisvelvollisuuden sisällön määräämiseen. Varautumisrahaston tase on n. 2,1 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2012 kerättävät maksut ovat yhteensä n. 5,7 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut 1,7 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2013 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän jotakuinkin vuoden 2012 tasolla.

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Taloustaantuman aiheuttaman sähkön kulutuksen laskun ja liikennepolttonesteiden kulutuksen pienenemisen johdosta maksun tuotto on lievästi alentunut ja se on vakiintumassa vajaaseen 50 milj. euroon vuodessa.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen jatkuvuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia toimintoja ovat varmuusvarastointi ja erilaiset tekniset varajärjestelyt, kriittisen infrastruktuurin turvaaminen sekä huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen varautumissuunnittelu. Varmuusvarastoja kierrätetään kauppatoimilla, joiden tuotto vaihtelee suuresti. Öljyn varmuusvarastoissa on meneillään laaja ympäristönormien muuttumisesta johtuva kierrätysohjelma, joka jatkuu vuoteen 2015. Kierrätyskaupoista aiheutuu varmuusvarastojen tasearvojen voimakas nousu. Ison liikevaihdon sekä v. 2011 tehdyn kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy:n osakkeiden hankinnan johdosta rahaston tase on noussut 1,6 mrd. euroon.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset. Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuisiin ja muihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista sekä tarvittaessa valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta. Viime vuosina talousarviosiirtoja ei ole tehty.

Rahaston vastuulla oleva vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2011 lopussa n. 10,4 mrd. euroa, missä on kasvua n. 1,4 mrd. euroa edellisen vuoden loppuun verrattuna. Rahaston kassavarat olivat vuoden 2012 alussa n. 727 milj. euroa. Vuoden 2013 aikana rahaston kokonaisvastuiden määrä tulee kasvamaan. Suuret toimialakohtaiset riskikeskittymät ja kansainvälisen talouden epävakaa tilanne lisäävät tarvetta ylläpitää rahaston likvidejä varoja tasolla, jolla maksuvalmius säilytetään kohonnutta riskipositiota vastaavana.

Valtion vakuusrahasto (VVR)

Valtion vakuusrahasto keskittyy 1990-luvulla myönnetyn pankkituen hallinnointiin sekä tukiehtojen noudattamisen ja omaisuudenhoitoyhtiöiden alasajon valvontaan. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2011 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteensä 5,9 mrd. euroa. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, Valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Vakuusrahaston viimeinen tukipäätös tehtiin v. 1996. Vuonna 2009 lakia vakuusrahastosta täydennettiin siten, että siihen lisättiin säännökset vakavaraisuusongelmiin joutuneen talletuspankin velvoittamisesta tukihakemuksen tekemiseen vakuusrahastolle.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa hoitaa Viestintävirasto. Vuoden 2013 alusta lukien Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi otetaan käyttöön yleisradiovero, jota vastaava määräraha siirretään valtion televisio- ja radiorahastoon. Vuonna 2013 määräraha on n. 500 milj. euroa. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Tarkistuksen perusteena käytetään elinkustannus- ja ansiotasoindekseistä painotettua indeksiä, jossa elinkustannusindeksin paino on yksi kolmasosa ja ansiotasoindeksin kaksi kolmasosaa.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan maatalouden interventiotoimintaa sekä EU:n ruoka-apuohjelmaa. Interventiotoiminta on ollut vilkasta vuosina 2009—2011. Vuonna 2012 interventiotoimintaa ei viljojen korkean markkinahinnan vuoksi tapahtunut, eikä muillakaan interventioon hyväksytyillä maataloustuotteilla ollut markkinahäiriötä. Vuonna 2013 tilanteen arvioidaan jatkuvan samantyyppisenä.

Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. Vuonna 2013 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän 1,0 milj. euroa lähinnä EU:n ruoka-avun ja interventiovarastoinnin menoja.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Palosuojelumaksukertymän arvioidaan v. 2013 olevan n. 9,5 milj. euroa, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Kertymän ennakoidaan kasvavan 1—3 % vuosittain.

Rahaston rooli erilaisten pelastustoimen kehittämishankkeiden sekä paloasemien ja kalustohankintojen rahoittajana on merkittävä. Toiminta-ajatuksena on edistää turvallisuutta ja tukea pelastustoimen palvelukyvyn kehittämistä myöntämällä tarkoituksensa puitteissa ja osana pelastustoimen kokonaisrahoitusjärjestelmää harkinnanvaraisia avustuksia tulipalojen ehkäisemistä ja pelastustoimintaa edistävään toimintaan ja hankkeisiin. Keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja koulutustoiminta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja kalustohankkeet.

Öljysuojarahasto (ÖSRA)

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljyjätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 3,0 milj. euroa v. 2013.

Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alueiden pelastustoimien torjuntavalmiushankintoja ja niistä aiheutuvia korvaustarpeita. Vuonna 2011 rahastosta maksettiin korvauksia 27,8 milj. euroa ja korvauspaineet ovat selvässä kasvussa torjunta-alus- ja -kalustohankintojen vuoksi. Pysyvä öljysuojamaksu on 0,50 euroa öljytonnilta. Öljysuojamaksu on peritty korotettuna, 1,5 euroa öljytonnilta, 1.1.2010—31.12.2012. Korotetun öljysuojamaksun perimistä esitetään jatkettavaksi 31.12.2015 saakka.

8.2. Liikelaitokset

Valtiolla on kaksi liikelaitosta, Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus. Senaatti-kiinteistöihin sovelletaan vuoden 2010 lakia valtion liikelaitoksista (1062/2010). Kumottua vuoden 2002 liikelaitoslakia (1185/2002) sovelletaan Metsähallitukseen kunnes Metsähallituksesta toisin säädetään.

Liikelaitosten talous on valtion talousarvion ulkopuolella. Oheisiin taulukoihin on koottu ennusteet valtion kahdesta liikelaitoksesta. Liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta 2012 arvioidaan kertyvän valtion vuoden 2013 talousarvioon momentille 13.05.01 220 milj. euroa.

Valtion liikelaitostoiminta v. 2013

Liikelaitos (konserni) Liikevaihto Tilikauden tulos Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste Investointimenot Henkilöstö keskim.
  milj. € muutos, % milj. € liikevaihdosta (%) (%) (%) milj. € lkm
                 
Senaatti-kiinteistöt 590 1,4 116 19,7 4,1 64,4 240 250
(konserni) 595 1,4 121 20,3 4,1 64    
Metsähallitus 343,9 3,8 107,8 31 4,4 99 20 1 169
(konserni) 378,7 3,8 107,8 28 4,4 98   1 334
Yhteensä 933,9   223,8       260 1 419

Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2013 (milj. euroa)

Liikelaitos Senaatti-
kiinteistöt
Metsähallitus Yhteensä
       
Tuloutukset talousarvioon      
— takaisinmaksut 6,0 - 6,0
— korot 21,0 - 21,0
— voiton tuloutukset 100,0 120,0 220,0
— lainojen takaisinmaksut 72,5 - 72,5
Yhteensä 199,5 120,0 319,5
       
Erityistehtävien määrärahat - 35,7 35,7

8.3. Valtion omistajapolitiikka

Valtio sitoutuu omistamiensa yritysten omistaja-arvon pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Omistajapolitiikan lähtökohtana on yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävä tulos. Tavoitteena on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yhtiöissä. Valtion aktiivisella omistajapolitiikalla tuetaan kasvua ja työllisyyttä edistäen näin yhteiskunnan kokonaisetua. Omistajapolitiikalla voidaan tukea hallittua elinkeinorakenteen uudistamista ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä ottaen huomioon myös työntekijöiden aseman turvaamisen muutoksessa. Valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja omistajan välillä. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa.

Yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemisesta on talouspoliittinen ministerivaliokunta tehnyt uudistetun kannanoton elokuussa 2012. Kannanoton peruslinjauksiin kuuluvat avoimuus, kohtuullisuus ja tulosperusteisuus. Kokonaispalkitseminen kiristyy kaikissa yrityksissä edelliseen vuodelta 2009 olevaan kannanottoon verrattuna.