Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2006

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2006 lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Kansainvälinen talouskasvu jatkuu ripeänä huolimatta raaka-aineiden hintojen noususta. Yhdysvalloissa kasvu hidastuu hieman, mutta on silti lähes 3 %. Aasiassa tuotannon kasvuvauhti jatkuu varsin nopeana. Euroalueella talouskasvu nopeutuu, mutta jää silti vain vajaaseen 2 prosenttiin.

Suomessa kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 3,7 %. Kasvun nopeutuminen johtuu osin matalasta vertailuajankohdasta, sillä viime vuonna tuotannon kasvua hidastivat työmarkkinahäiriöt. Kuluvana vuonna kasvu perustuu niin kotimaiseen kuin ulkomaiseenkin kysyntään. Tulojen kasvu ja ansiotuloverotuksen keveneminen lisäävät kotitalouksien ostovoiman kasvua säästämisasteen jäädessä ennalleen. Yksityinen kulutus kasvaakin lähes 3 %. Vientiodotukset ovat suotuisat, ja toisin kuin viime vuonna nettoviennin vaikutus tuotannon kasvuun on positiivinen. Työllisyysaste nousee tänä vuonna 68,8 prosenttiin. Työllisyys kasvaa laaja-alaisesti eri toimialoilla mukaan lukien teollisuus. Työttömyys laskee 7,8 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousevat kuluvana vuonna runsaan prosentin, vaikkakin raaka-aineiden viimeaikainen hintakehitys lisää paineita hintatason nopeammalle nousulle. Kokonaisuutena talouden näkymät ovat paremmat, kuin mitä varsinaisessa talousarviossa ennakoitiin. Tämä johtuu lähinnä yksityisen kulutuksen ja viennin paremmista näkymistä.

Tuloarviot

Varsinaisten tulojen arviota korotetaan yhteensä nettomääräisesti 992 milj. eurolla.

Verojen ja veronluonteisten tulojen arviota korotetaan aiemmin budjetoidusta 294 milj. eurolla. Korotus aiheutuu arvonlisäveron tuottoarvion nostamisesta 294 milj. eurolla johtuen arvonlisäveropohjan ennustettua suuremmasta kasvusta vuonna 2005.

Sekalaisten tulojen arviota alennetaan nettomääräisesti 114 milj. eurolla. Siirtoa eläkerahastosta ehdotetaan alennettavaksi 170 milj. euroa. Eläkerahaston varoja on tarkoitus kartuttaa aikaisempaa enemmän valtiontalouden suotuisan tulokehityksen vuoksi. Valtiontakuurahastosta siirretään budjettitalouteen 11,5 milj. euroa ja huoltovarmuusrahastosta 24 milj. euroa.

Arviota korkotuloista ja voiton tuloutuksista korotetaan nettomääräisesti 743,1 milj. eurolla. Osinkotuloarviota nostetaan toteutuneiden kertymätietojen perusteella 683,9 milj. eurolla. Lisäyksestä lähes 400 milj. euroa aiheutuu Fortum Oyj:n ja TeliaSonera AB:n jakamista ylimääräisistä osingoista. Korkotuloja arvioidaan kertyvän nettomääräisesti 25 milj. euroa talousarvion tuloarviota enemmän keskimääräisiä kassareservejä ja korkotuottoja koskevien arvioiden tarkennuttua. Suomen Pankin voiton tuloutus valtiolle toteutuu 34 milj. euroa budjetoitua suurempana.

Arviota valtiolle takaisin maksettavista lainoista korotetaan 68,8 milj. eurolla.

Tasapaino ja valtionvelka

Lisätalousarvioesityksen myötä valtion budjettitalous kääntyy alijäämäisestä ylijäämäiseksi. Hallinnonalojen menoihin ehdotetaan nettomääräisesti 150 milj. euron lisäystä. Lisäksi valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan 50 milj. euroa aiemmin budjetoitua suuremmat.

Vuoden 2006 lisätalousarvioesitys on 346 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen. Tuloarvion korotuksesta kolmannes aiheutuu kertaluonteisiksi katsottavista osinkotuloista ja loppu suurelta osin odotettua suotuisammasta suhdannekehityksestä. Valtionvelan määräksi vuoden 2006 lopussa arvioidaan 59,7 mrd. euroa, mikä on noin 37 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden ennakoidaan olevan kuluvana vuonna ylijäämäinen. Ylijäämän arvioidaan olevan 0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtio on kurinalaisella finanssipolitiikalla vähentänyt velkaantuneisuuttaan ja siten korkomenojaan. Tällä tavoin on luotu tilaa väestön ikääntymisestä aiheutuvalle menojen kasvulle. Tästä huolimatta ollaan kuitenkin kaukana vuosikymmenen alussa asetetusta tasapainotavoitteesta, jonka mukaan valtiontalouden ylijäämän tulisi olla kuluvan vuosikymmenen aikana keskimäärin 1½—2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, jotta valtion velka saataisiin alenemaan riittävästi julkisen talouden kestävyyden takaamiseksi myöhempinäkin vuosina. Menojen kasvun hillitseminen on välttämätöntä, jotta tulevien sukupolvien verorasitus ei kasva kohtuuttomaksi.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
  2005
Tilinpäätös
2006
Hyväksytty
talousarvio
2006
Hallituksen
esitys
2006
Yhteensä
         
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
37 467 39 582 200 39 782
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 2 263 2 238 50 2 288
Valtionvelan vähentäminen
(pääluokka 37)
3 780 - 346 346
— Nettokuoletukset 3 736 - 300 300
— Velanhallinta 44 - 46 46
         
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
39 023 39 136 992 40 127
— Verotulot 32 311 33 410 294 33 704
— Muut tulot 6 712 5 726 698 6 424
Nettolainanotto ja velanhallinta - 446 -446 -
— Nimellisarvoinen nettolainanotto - 492 -492 -
— Velanhallinta - -46 +46 -

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Vuoden 2006 talousarviossa kuluvan vuoden määrärahakehys oli 29 833 milj. euroa. Lisätalousarvioesitykseen sisältyy uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto eräissä virastoissa, mistä aiheutuu kehykseen noin 4,6 milj. euron kustannustasokorjaus. Tämä korjaus huomioiden vaalikauden tarkistettu kehys vuodelle 2006 on 29 838 milj. euroa. Lisätalousarviossa kehykseen kuuluvien määrärahojen lisäykseksi ehdotetaan 128 milj. euroa. Vuoden 2006 talousarviossa sekä tässä lisätalousarvioesityksessä kehysmäärärahoja on budjetoitu yhteensä 29 798 milj. euroa, joten jakamattomaksi varaukseksi jää 39 milj. euroa.

Lisätalousarvioesityksessä on suhtauduttu torjuvasti harkinnanvaraisiin menotarpeisiin, ellei niitä ole arvioitu väistämättömiksi. Hallitus pyrkii asettamaan harkinnanvaraiset lisämenotarpeet pääosin samalla kertaa arvioitaviksi syksyn lisätalousarvion yhteydessä. Menettelystä on saatu hyviä kokemuksia kahtena edellisenä vuonna, jolloin syksyn lisätalousarvioissa on voitu vastata moniin kertaluonteisiin määrärahatarpeisiin. Tänä vuonna jakamaton varaus on kuitenkin supistunut huomattavasti pienemmäksi kuin kahtena edellisenä vuonna.

EU-puheenjohtajuuskausi

EU-puheenjohtajuuskauden toteutuksesta aiheutuviin menoihin ehdotetaan yhteensä 12 milj. euron määrärahalisäyksiä, josta 6,5 milj. euroa puheenjohtajuuskauden turvajärjestelyihin.

Lisäksi ehdotetaan 2 milj. euroa valtionjohdon ja turvallisuusviranomaisten käyttöön tarkoitetun suojatun tietojärjestelmän hankintaan muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tarpeita varten.

Kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuudet

Kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksia lisätään yhteensä 407,6 milj. euroa. Näistä sitoumuksista 57,2 milj. euroa on tarkoitettu monenkeskiseen velkahelpotusaloitteeseen (MDRI) ja 350,4 milj. euroa 10. Euroopan kehitysrahastoon (EKR-10).

Rangaistusten täytäntöönpano

Vankeinhoidon toimintamenoihin ehdotetaan 3,5 milj. euron lisäystä vankeinhoidon toimintaedellytysten turvaamista varten.

Tullilaitoksen järjestelmät

Tullilaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan 11,5 milj. euron lisäystä. Lisäyksestä 10,5 milj. euroa aiheutuu tullilaitoksen tietoverkon kiireelliseksi arvioidusta kehittämisestä ja 1 milj. euroa vientitullausjärjestelmän uudistamisesta.

Energiaverotuki maa-, puutarha- ja porotaloudelle

Hallitus päätti vuoden 2005 kehyspäätöksen yhteydessä, että maa-, poro- ja kasvihuonetalouden tuotantokustannuksia alennetaan huojentamalla niiden energiaverotusta, mihin ehdotetaan yhteensä 16,3 milj. euroa. Maa- ja kasvihuonetaloudelle maksettavaan energiaverotukeen ehdotetaan 15,8 milj. euron määrärahaa. Maa- ja puutarhataloudessa tuella kompensoidaan osittain kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä sähkön energiaveroja.

Porotalouden osalta vastaavaa tukimallia ei voida soveltaa, minkä vuoksi energiaverotuki porotaloudelle vuonna 2006 ehdotetaan kohdennettavaksi maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen momentilta maksettavana nykymuotoisen eloporotuen korotuksena. Tämän johdosta maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen ehdotetaan 0,5 milj. euron lisäystä.

Veikkausvoittovarat

Veikkaus Oy:n käyttörahastosta ehdotetaan tuloutettavaksi 10 milj. euroa. Tuloutusta ehdotetaan käytettäväksi muun muassa Funet-tietoverkon uusimiseen 1,4 milj. euroa, elokuvatuotantoon ja levitykseen 1 milj. euroa, kulttuurivientiin 1 milj. euroa, lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan 1 milj. euroa ja valtakunnallisten nuorisokeskusten keskeneräisiin investointihankkeisiin 1 milj. euroa.

Porin yliopistokeskus

Porin yliopistokeskuksen tekniikan alan opetuksen kehittämiseen ja eräisiin muihin hankkeisiin ehdotetaan 2,1 milj. euroa.

Influenssapandemian uhkaan varautuminen

Influenssapandemian uhkaan varautumista varten rokotteiden ampullointiin ehdotetaan 1 milj. euron määrärahalisäystä ja Kansanterveyslaitoksen tartuntatautivalmiuden nostamiseen 1 milj. euroa, josta 0,9 milj. euroa on sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoituksen uudelleenkohdentamista. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi 2,5 milj. euroa sairaanhoitopiireille pandemiavalmiuden ja alueellisen epidemiologisen toiminnan kehittämiseen.

Liikenne- ja viestintäpalvelut

Suurikuusikon kaivosalueen tieyhteyden rakentamiseen ehdotetaan enintään 2,2 milj. euron sopimusvaltuutta ja Ilmalan ratapihatöiden aloittamista nopeutetaan 5 milj. euron määrärahalisäyksellä. Liikenteen määrärahoja lisätään EU:n avustustuloja vastaavasti perustienpitoon, perusradanpitoon, joukkoliikenteeseen ja hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan yhteensä 8,9 milj. euroa. Eräiden keskeneräisten liikennehankkeiden viivästymisten ja nopeutumisten johdosta niiden määrärahatarpeita tarkistetaan. Digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen edistämiseen ehdotetaan 0,4 milj. euron määrärahalisäystä. Rautatieviraston käynnistämiseen ehdotetaan 0,3 milj. euron määrärahalisäystä.

Ympäristövahinkojen torjunta-aluksen hankinnan valmistelu

Ympäristövahinkojen torjuntakyvyn parantamiseksi esitetään Suomen ympäristökeskukselle valtuutta valmistella öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan varustetun monitoimialuksen hankkimista siten, että siitä voi aiheutua valtiolle menoja vuosina 2006—2008 enintään 35 milj. euroa. Tästä aiheutuva määrärahatarve vuonna 2006 on 2 milj. euroa.

VTT:n tutkimustilojen palovahinkojen korjaaminen

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimustiloissa sattuneen tulipalon aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen ehdotetaan 9,5 milj. euron määrärahaa.

Päästöyksiköiden hankkiminen

Kioton pöytäkirjan mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi ehdotetaan 10 milj. euron valtuutta vuonna 2006 tehdä sitoumuksia päästöyksiköiden hankkimisesta Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudella 2008—2012. Tästä aiheutuva määrärahan tarve vuonna 2006 on 2 milj. euroa.

Rakennerahastot

Osa rakennerahasto-ohjelmien hankkeista on toteutunut tehtyjä sitoumuksia pienempänä siten, ettei myöntämisvaltuuksia ole voitu sitoa uusiin hankkeisiin. Tämän vuoksi osa vuosien 2000—2005 talousarvioissa päätettyjen myöntämisvaltuuksien nojalla tehdyistä sitoumuksista on purkautunut. Rakennerahastojen käyttämättä jääneitä myöntämisvaltuuksia on vuosina 2003—2004 yhteensä 21,5 milj. euroa ja samana aikana valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä yhteensä 21,7 milj. euroa. Myöntämisvaltuudet ehdotetaan budjetoitaviksi kunkin ministeriön hallinnonalalle uudelleen tässä lisätalousarvioesityksessä. Myöntämisvaltuuksien uudelleenbudjetoinnin tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi ohjelmakehysten mukaisten sitoumusten tekeminen. Vastaavasti vuosia 2000—2002 koskenut uudelleenbudjetointi toteutettiin vuoden 2003 ensimmäisessä lisätalousarviossa ja vuosia 2000—2004 koskenut uudelleenbudjetointi toteutettiin vuoden 2005 ensimmäisessä lisätalousarviossa.

Valtionvelan korot

Korkotason nousu lisää euromääräisen valtionvelan korkomenoja enemmän kuin korkomenoja kyetään säästämään velkaa lyhentämällä. Korkomenoihin ehdotetaan lisäystä 50 milj. euroa.

Eduskunnan vuodelle 2006 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa
  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 104 480 000 - 104 480 000
22. Tasavallan presidentti 11 615 000 30 000 11 645 000
23. Valtioneuvosto 74 529 000 4 800 000 79 329 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 895 384 000 3 280 000 898 664 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 696 122 000 4 741 000 700 863 000
26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 1 551 296 000 7 926 000 1 559 222 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 274 035 000 17 455 000 2 291 490 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 5 792 275 000 37 134 000 5 829 409 000
29. Opetusministeriön hallinnonala 6 470 315 000 13 599 000 6 483 914 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonala
2 703 461 000 4 173 000 2 707 634 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön
hallinnonala
1 752 158 000 46 764 000 1 798 922 000
32. Kauppa- ja teollisuusministeriön
hallinnonala
974 238 000 13 270 000 987 508 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 11 324 749 000 -5 455 000 11 319 294 000
34. Työministeriön hallinnonala 1 965 218 000 149 000 1 965 367 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 753 745 000 2 063 000 755 808 000
36. Valtionvelan korot 2 238 000 000 50 000 000 2 288 000 000
Yhteensä (pl. valtionvelan vähentäminen) 39 581 620 000 199 929 000 39 781 549 000
         
37. Valtionvelan vähentäminen - 345 934 000 345 934 000
Yhteensä 39 581 620 000 545 863 000 40 127 483 000

Eduskunnan vuodelle 2006 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa
  Osasto Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 33 409 949 000 294 000 000 33 703 949 000
12. Sekalaiset tulot 4 490 873 000 -114 028 000 4 376 845 000
13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 1 005 895 000 743 100 000 1 748 995 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 228 864 000 68 830 000 297 694 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 39 135 581 000 991 902 000 40 127 483 000
         
Nettolainanotto ja velanhallinta (mom.15.03.01) 446 039 000 -446 039 000 -
Yhteensä 39 581 620 000 545 863 000 40 127 483 000