Talousarvioesitys 2013
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.
Selvitysosa:
Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikärakenteen muutos, talouden globalisoituminen ja teknologinen kehitys, jotka muuttavat sosiaaliturvan toimintakenttää ja haastavat vanhat toimintatavat. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Maailmantalouden kehityksen ennustettavuus heikkenee. Toimintaympäristö on moniulotteinen ja kansallisvaltioiden rajojen merkitys vähenee. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy. Maailmanlaajuinen luonnon kantokyvyn heikkeneminen vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka julkisen talouden paineet kasvavat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, panostetaan sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Tähän liittyen muun muassa säädetään vanhuspalvelulaki, valmistellaan sosiaalihuollon kokonaisuudistusta ja poistetaan työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta.
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Pääluokan loppusumma kasvaa talousarvioesityksen mukaan noin 260 milj. eurolla vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
- — Hyvinvoinnille vahva perusta
- — Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
- — Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Sukupuolinäkökulman huomioonottamista ministeriössä toteutetaan vuoden 2012 alussa vuosille 2012—2015 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty muun muassa poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. Lisäksi kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa naisten ja miesten palkkaeron kaventamiseksi sekä yhteistyötä työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi jatketaan. Työmarkkinoiden jakautumisen vähentämiseen tähtääviä toimia eri hallinnonaloilla vahvistetaan ja jatketaan poikkihallinnollista kansallista naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmaa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi. Hallituksen painopistealueen mukaisessa poikkihallinnollisessa syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa on sitouduttu ottamaan huomioon naisten ja miesten väliset hyvinvointi- ja terveyserot. Erityishuomiota kiinnitetään miehiä koskeviin tasa-arvokysymyksiin. Tämä näkökulma otetaan huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa, etenkin riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parantavassa osaohjelmassa.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.
Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.
Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että
- — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
- — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
- — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
- — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.
Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut
2000 toteutunut |
2009 toteutunut |
2010 toteutunut |
2011 toteutunut |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista | .. | .. | 39 | 39 | 45 | 50 |
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta) | ||||||
— kuntajohdossa | .. | .. | 59 | 61 | 65 | 68 |
— perusterveydenhuollossa | .. | .. | 59 | .. | 65 | .. |
— liikuntatoimessa | .. | .. | 59 | .. | 65 | .. |
— perusopetuksessa | .. | 63 | 63 | 63 | 65 | 68 |
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote | 58,8 | 59,8 | 60,4 | 60,5 | 60,7 | 60,9 |
— miehet | 58,6 | 59,7 | 60,3 | 60,4 | 60,6 | 60,8 |
— naiset | 58,9 | 59,9 | 60,4 | 60,5 | 60,7 | 60,9 |
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus1) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä | 8,7 | 7,6 | 7,2 | 7,2 | 7,1 | 6,9 |
— miehet | 9,1 | 7,7 | 7,2 | 7,1 | 7,0 | 6,9 |
— naiset | 8,3 | 7,5 | 7,2 | 7,4 | 7,2 | 7,0 |
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % | 4,0 | 4,6 | 4,5 | 4,6 | 4,4 | 4,3 |
— miehet | 3,6 | 4,1 | 4,0 | 3,9 | 3,8 | 3,7 |
— naiset | 4,5 | 5,2 | 4,9 | 5,2 | 5,1 | 4,9 |
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, % | 92 | 92 | 922) | .. | 94 | 94 |
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden | 30,0 | 28,6 | 303) | 31,52) | 30,5 | 29,5 |
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat) | 5 567 | 5 691 | 4 8013) | 4 7502) | 4 700 | 4 650 |
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % | 4,2 | 6,7 | 7,1 | 8,3 | 9,5 | 10,6 |
Sosiaalimenot/bkt, % | 25,1 | 30,4 | 30,4 | 29,62) | 30,4 | 30,8 |
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin) | 7 462 | 9 916 | 10 166 | 10 1002) | 10 300 | 10 500 |
Sosiaalimenojen rahoitus, % | ||||||
— verovaroin | 43,1 | 45,0 | 46,1 | 45,92) | 45,6 | 45,2 |
— työnantajat | 37,6 | 37,3 | 35,8 | 35,62) | 35,7 | 35,8 |
— muu | 19,3 | 17,7 | 18,1 | 18,52) | 18,7 | 19,0 |
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % | 50,9 | 55,0 | 54,4 | 54,82) | 55,0 | 54,9 |
1) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.
2) Arvio
3) Ennakkotieto
Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.
Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että
- — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
- — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
- — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
- — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut
2000 toteutunut |
2009 toteutunut |
2010 toteutunut |
2011 toteutunut |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), % | ||||||
— miehet | 37,6 | 35,0 | 36,8 | 35,6 | 36,4 | 36,4 |
— 0—12 vuotta koulutusta | 42,3 | 40,4 | 38,8 | 38,11) | 37,4 | 37,4 |
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta | 29,3 | 27,0 | 30,1 | 29,61) | 29,1 | 29,1 |
— naiset | 33,7 | 34,0 | 32,9 | 32,1 | 32,5 | 32,5 |
— 0—12 vuotta koulutusta | 38,5 | 36,3 | 36,5 | 36,11) | 35,8 | 35,8 |
— 13 vuotta tai enemmän koulutusta | 29,4 | 30,4 | 29,4 | 29,31) | 29,2 | 29,2 |
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), % | 16 | 19 | 17 | 17 | 17 | 16 |
Vastasyntyneen elinajanodote | 77,7 | 79,8 | 80,0 | 80,11) | 80,1 | 80,2 |
— miehet | 74,1 | 76,5 | 76,7 | 76,81) | 76,8 | 76,9 |
— naiset | 81,0 | 83,1 | 83,2 | 83,31) | 83,3 | 83,4 |
25-vuotiaan elinajanodote | ||||||
— miehet | 49,7 | 52,4 | 52,6 | 52,91) | 53,2 | 53,5 |
— perusasteen koulutus | 47,4 | 49,2 | 49,7 | 50,01) | 50,4 | 50,8 |
— keskiasteen koulutus | 50,1 | 52,3 | 52,4 | 52,61) | 52,8 | 53,0 |
— korkea-asteen koulutus | 54,0 | 55,6 | 55,9 | 56,11) | 56,3 | 56,5 |
— naiset | 56,1 | 59,0 | 59,0 | 59,11) | 59,2 | 59,3 |
— perusasteen koulutus | 54,6 | 56,9 | 56,6 | 56,61) | 56,6 | 56,6 |
— keskiasteen koulutus | 57,2 | 59,0 | 59,1 | 59,21) | 59,3 | 59,4 |
— korkea-asteen koulutus | 58,4 | 60,2 | 60,3 | 60,41) | 60,6 | 60,7 |
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2) | ||||||
— miehet | 76 | 84 | 841) | 851) | 86 | 86 |
— naiset | 72 | 78 | 781) | 791) | 80 | 80 |
Päivittäin tupakoivien osuus, % | ||||||
— miehet (25—64-v.) | 28,3 | 23,3 | 24,1 | 23,4 | 22 | 21 |
— naiset (25—64-v.) | 19,9 | 16,5 | 15,3 | 14,9 | 14 | 13 |
— pojat (8.—9. lk) | 25 | 17 | 17 | 17 | 15 | 14 |
— tytöt (8.—9. lk) | 22 | 14 | 14 | 14 | 13 | 12 |
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. | 8,8 | 10,2 | 10,0 | 10,03) | 9,8 | 9,8 |
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., % | ||||||
— miehet | 58,4 | 65,5 | 62,7 | 65,0 | 64 | 62 |
— naiset | 41,2 | 46,8 | 48,3 | 48,3 | 47 | 46 |
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti) | ||||||
— miehet | 1 176 | 953 | 924 | 9051) | 881 | 858 |
— naiset | 369 | 343 | 293 | 3261) | 318 | 309 |
Pienituloisten4) osuus, % | ||||||
— koko väestö | 11,3 | 13,1 | 13,53) | 13,41) | 13,3 | 13,2 |
— lapset | 11,9 | 13,3 | 12,53) | 12,41) | 12,3 | 12,2 |
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm | 170 352 | 161 842 | 164 154 | 167 364 | 170 600 | 169 600 |
Toimeentulotukea saaneet, lkm | ||||||
— kotitaloudet | 271 686 | 238 755 | 240 257 | 236 0001) | 240 000 | 240 000 |
— henkilöt | 454 353 | 377 688 | 375 152 | 368 5001) | 374 500 | 374 500 |
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, % | 2,4 | 2,1 | 2,2 | 1,91) | 1,9 | 1,8 |
— miehet | 2,7 | 2,4 | 2,5 | 2,31) | 2,2 | 2,2 |
— naiset | 2,0 | 1,7 | 1,8 | 1,61) | 1,6 | 1,6 |
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)5), % | 26,7 | 25,9 | 26,6 | 26,41) | 26,2 | 26,1 |
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % | 4,3 | 5,1 | 4,8 | 4,81) | 4,7 | 4,7 |
— 18—24 v. pojat | 5,4 | 6,5 | 6,0 | 6,01) | 5,9 | 5,9 |
— 18—24 v. tytöt | 3,1 | 3,6 | 3,6 | 3,51) | 3,5 | 3,4 |
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % | 80,6 | 81,8 | 81,9 | 81,73) | 81,9 | 82,0 |
Väestöryhmien välisiä terveyseroja seurataan perusterveydenhuollossa, väestöllä painotettu %-osuus terveyskeskuksista | .. | .. | 26 | 31 | 38 | 40 |
Hoitoon pääsy | ||||||
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm | 66 000 | 3 748 | 1 245 | 751 | 700 | 700 |
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä) | .. | 66 | 72 | 77 | 70 | 70 |
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm | .. | 7 600 | 12 100 | 14 000 | 14 000 | 13 000 |
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm | 84 | 136 | 78 | 80 | 80 | |
Potilasvahinkokeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä | .. | 2 352 | 2 196 | 2 190 | 2 400 | 2 400 |
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot:6) | ||||||
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia /v. | 30 | 28 | 42 | 30 | 30 | |
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v. | 5 700 | 4 813 | 5 382 | 5 000 | 5 000 | |
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % | ||||||
— säännöllinen kotihoito2) | 12,1 | 11,4 | 11,9 | 12,51) | 13,0 | 13,2 |
— miehet | 9,0 | 8,5 | 9,0 | 9,31) | 9,6 | 9,8 |
— naiset | 13,5 | 13,0 | 13,5 | 13,91) | 14,3 | 14,5 |
— tehostettu palveluasuminen | 1,7 | 5,1 | 5,6 | 5,71) | 6,0 | 6,3 |
— miehet | 1,1 | 3,3 | 3,7 | 4,01) | 4,3 | 4,5 |
— naiset | 2,0 | 6,0 | 6,7 | 7,21) | 7,7 | 8,0 |
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto | 8,4 | 5,4 | 4,7 | 4,41) | 3,9 | 3,4 |
— miehet | 5,6 | 3,8 | 3,3 | 3,11) | 2,9 | 2,7 |
— naiset | 9,6 | 6,3 | 5,5 | 5,11) | 4,7 | 4,3 |
— omaishoidontuki | 3,0 | 4,1 | 4,2 | 4,31) | 4,4 | 4,5 |
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. | 1 894 | 4 008 | 4 310 | 4 7001) | 5 200 | 5 600 |
Terveyskeskusten lääkärivaje, % | .. | 6,8 | 6,0 | 6,5 | 5,0 | 5,0 |
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, % | .. | .. | 3,6 | 3,61) | 3,8 | 4,0 |
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta | ||||||
— neuvolalääkärit | .. | .. | 73,7 | .. | 75 | 75 |
— kouluterveydenhuollon lääkärit | .. | .. | 39,3 | .. | 45 | 50 |
— neuvolaterveydenhoitajat | .. | .. | 84,1 | .. | 90 | 90 |
— kouluterveydenhoitajat | .. | .. | 94,3 | .. | 95 | 95 |
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista) | ||||||
— äitiysneuvolassa | .. | 50 | 50 | 90 | 90 | 90 |
— lastenneuvolassa | .. | 45 | 45 | 85 | 85 | 90 |
— kouluterveydenhuollossa | .. | 61 | 61 | 85 | 85 | 90 |
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm | 86 800 | 41 300 | 54 000 | 57 200 | 60 000 | 63 000 |
— miehet | 47 500 | 23 800 | 32 900 | 34 100 | 36 000 | 37 000 |
— naiset | 39 300 | 17 500 | 21 100 | 23 100 | 24 000 | 26 000 |
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % | 0,9 | 1,3 | 1,3 | 1,21) | 1,2 | 1,1 |
— pojat | 1,0 | 1,3 | 1,4 | 1,31) | 1,3 | 1,2 |
— tytöt | 0,9 | 1,2 | 1,2 | 1,21) | 1,2 | 1,1 |
Asunnottomat, lkm | 10 000 | 8 150 | 7 880 | 7 570 | 7 100 | 6 600 |
— miehet | 8 250 | 6 560 | 6 490 | 5 990 | 6 000 | 5 200 |
— naiset | 1 750 | 1 590 | 1 390 | 1 580 | 1 100 | 1 400 |
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm | 30 408 | 35 753 | 35 715 | 42 919 | 40 000 | 39 000 |
Maahanmuuttajien osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, % | 1,9 | 2,9 | 3,01) | 3,11) | 3,2 | 3,3 |
1) Arvio
2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.
3) Ennakkotieto
4) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).
5) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien tulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.
6) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.
Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta
Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.
Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.
Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.
Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että
- — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
- — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.
Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut
2000 toteutunut |
2009 toteutunut |
2010 toteutunut |
2011 toteutunut |
2012 arvio |
2013 arvio |
|
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet | 2 256 | 2 595 | 2 572 | 2 5461) | 2 521 | 2 496 |
— miehet | .. | 1 750 | 1 649 | 1 6331) | 1 616 | 1 600 |
— naiset | .. | 845 | 923 | 9141) | 905 | 896 |
Vesivälitteiset epidemiat | ||||||
— epidemioiden lkm | 7 | 4 | 1 | 51) | 5 | 5 |
— sairastuneet henkilöt | 6 428 | 213 | 16 | 5001) | 500 | 500 |
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) | 15,3 | .. | 81) | 81) | 7 | 7 |
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste | .. | 24,1 | 29,6 | 22,42) | - | - |
Työeläkerahastot/bkt, % | 50,21 | 72,4 | 76,7 | 71,1 | 70 | 69 |
1) Arvio
2) Ennakkotieto
Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)
2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | |
Lapsilisä | ||||||||
— 1. lapsi | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 104 |
— 2. lapsi | 111 | 111 | 111 | 111 | 111 | 111 | 111 | 115 |
— 3. lapsi | 131 | 131 | 131 | 131 | 141 | 141 | 142 | 147 |
— yksinhuoltajakorotus | 37 | 37 | 37 | 47 | 47 | 47 | 47 | 49 |
Lasten kotihoidon tuki | ||||||||
— hoitoraha | 294 | 294 | 294 | 294 | 314 | 314 | 316 | 327 |
— seuraavasta alle 3-v. | 84 | 84 | 94 | 94 | 94 | 94 | 94 | 94 |
— muista alle kouluikäisistä | 50 | 50 | 60 | 60 | 60 | 60 | 61 | 61 |
— hoitolisä | 168 | 168 | 168 | 168 | 168 | 168 | 169 | 169 |
Yksityisen hoidon tuki | ||||||||
— hoitoraha | 137 | 137 | 137 | 137 | 160 | 160 | 161 | 167 |
— hoitolisä | 135 | 135 | 135 | 135 | 135 | 135 | 135 | 135 |
Osittainen hoitoraha | 70 | 70 | 70 | 70 | 70 | 90 | 90 | 94 |
Vanhempainpäiväraha | ||||||||
— minimi | 380 | 380 | 380 | 380 | 551 | 551 | 553 | 574 |
— keskimäärin, miehet | 1 483 | 1 545 | 1 620 | 1 747 | 1 858 | 1 936 | 1 997 | 1 9731) |
— keskimäärin, naiset | 995 | 1 060 | 1 170 | 1 241 | 1 342 | 1 398 | 1 427 | 1 4521) |
Sairauspäiväraha | ||||||||
— minimi (55 päivän jälkeen) | 380 | 380 | 380 | 380 | 551 | 551 | 553 | 574 |
— keskimäärin, miehet | 1 180 | 1 200 | 1 228 | 1 277 | 1 368 | 1 429 | 1 421 | 1 4451) |
— keskimäärin, naiset | 1 033 | 1 053 | 1 075 | 1 110 | 1 184 | 1 235 | 1 249 | 1 2761) |
Työmarkkinatuki | 500 | 505 | 514 | 527 | 551 | 551 | 553 | 674 |
Työttömän peruspäiväraha | 500 | 505 | 514 | 527 | 551 | 551 | 553 | 674 |
Työttömien ansiopäiväraha | ||||||||
— keskimäärin, miehet | 1 137 | 1 164 | 1 201 | 1 234 | 1 326 | 1 401 | 1 409 | 1 4981) |
— keskimäärin, naiset | 861 | 899 | 922 | 945 | 1 017 | 1 071 | 1 082 | 1 1281) |
Kansaneläke, yksinäinen | 498 | 511 | 525 | 558 | 584 | 584 | 586 | 609 |
Takuueläke | 688 | 714 | ||||||
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke) | ||||||||
— miehet | 1 408 | 1 453 | 1 507 | 1 557 | 1 659 | 1 687 | 1 731 | .. |
— naiset | 896 | 932 | 971 | 1 000 | 1 071 | 1 097 | 1 138 | .. |
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke) | ||||||||
— miehet | 1 092 | 1 100 | 1 117 | 1 077 | 1 117 | 1 119 | 1 147 | .. |
— naiset | 901 | 914 | 934 | 891 | 927 | 929 | 960 | .. |
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke) | ||||||||
— miehet | 1 600 | 1 755 | 1 814 | 1 793 | 1 922 | 1 974 | 1 947 | .. |
— naiset | 1 073 | 1 189 | 1 250 | 1 199 | 1 326 | 1 365 | 1 370 | .. |
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke) | ||||||||
— miehet | 987 | 1 014 | 1 044 | 1 018 | 1 090 | 1 126 | 1 174 | .. |
— naiset | 786 | 814 | 841 | 809 | 842 | 884 | 907 | .. |
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva | 378 | 383 | 390 | 399 | 417 | 417 | 419 | 461 |
1) Arvio
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2011—2013
v. 2011 tilinpäätös 1000 € |
v. 2012 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2013 esitys 1000 € |
Muutos 2012—2013 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 86 196 | 90 185 | 85 947 | -4 238 | -5 |
01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 39 730 | 39 613 | 41 190 | 1 577 | 4 |
02. | Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 171 | 2 327 | 2 243 | -84 | -4 |
03. | Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 528 | 5 162 | 4 534 | -628 | -12 |
04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 281 | 600 | 600 | — | 0 |
05. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 187 | 548 | 548 | — | 0 |
21. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | — | 703 | 100 | -603 | -86 |
25. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) | 16 400 | 16 700 | 11 800 | -4 900 | -29 |
29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 18 688 | 20 000 | 20 900 | 900 | 5 |
66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 4 210 | 4 532 | 4 032 | -500 | -11 |
02. | Valvonta | 42 682 | 43 638 | 40 950 | -2 688 | -6 |
03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 14 339 | 13 748 | 13 872 | 124 | 1 |
05. | Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 14 884 | 13 991 | 11 694 | -2 297 | -16 |
06. | Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 100 | 4 099 | 3 584 | -515 | -13 |
20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) | 9 359 | 10 300 | 10 300 | — | 0 |
66. | Suomen ja Venäjän välisen säteily- ja ydinturvallisuuden yhteistyö (siirtomääräraha 3 v) | — | 1 500 | 1 500 | — | 0 |
03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 113 341 | 115 174 | 115 938 | 764 | 1 |
04. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 68 613 | 68 025 | 70 198 | 2 173 | 3 |
50. | Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) | 37 628 | 36 869 | 37 964 | 1 095 | 3 |
63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 7 100 | 10 280 | 7 776 | -2 504 | -24 |
10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut | 2 340 166 | 2 468 076 | 2 526 325 | 58 249 | 2 |
28. | Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (arviomääräraha) | 137 400 | 148 770 | 159 422 | 10 652 | 7 |
50. | Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) | 11 230 | 11 700 | 11 800 | 100 | 1 |
51. | Lapsilisät (arviomääräraha) | 1 427 600 | 1 481 500 | 1 481 687 | 187 | 0 |
52. | Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) | 1 504 | 2 000 | 2 500 | 500 | 25 |
53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) | 18 200 | 22 200 | 21 250 | -950 | -4 |
54. | Asumistuki (arviomääräraha) | 549 500 | 602 306 | 633 800 | 31 494 | 5 |
55. | Elatustuki (arviomääräraha) | 165 944 | 171 400 | 180 900 | 9 500 | 6 |
60. | Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) | 28 789 | 28 200 | 34 966 | 6 766 | 24 |
20. | Työttömyysturva | 1 815 865 | 2 364 200 | 2 650 486 | 286 286 | 12 |
31. | Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) | 12 240 | 23 000 | 26 486 | 3 486 | 15 |
50. | Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) | 701 500 | 1 010 000 | 1 104 600 | 94 600 | 9 |
51. | Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) | 129 926 | 175 000 | 178 100 | 3 100 | 2 |
52. | Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) | 909 778 | 1 082 000 | 1 247 500 | 165 500 | 15 |
55. | Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) | 27 000 | 33 000 | 43 000 | 10 000 | 30 |
56. | Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) | 35 421 | 41 200 | 50 800 | 9 600 | 23 |
30. | Sairausvakuutus | 1 220 177 | 1 345 300 | 1 243 000 | -102 300 | -8 |
60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 1 220 177 | 1 345 300 | 1 243 000 | -102 300 | -8 |
40. | Eläkkeet | 4 201 028 | 4 392 550 | 4 460 508 | 67 958 | 2 |
50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) | 52 098 | 55 000 | 58 358 | 3 358 | 6 |
51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 532 200 | 569 000 | 580 000 | 11 000 | 2 |
52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 57 700 | 85 000 | 70 000 | -15 000 | -18 |
53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) | 962 | 1 850 | 2 389 | 539 | 29 |
54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) | 15 215 | 16 000 | 15 761 | -239 | -1 |
(57.) | Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) | 4 343 | — | — | — | 0 |
60. | Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 3 538 509 | 3 665 700 | 3 734 000 | 68 300 | 2 |
50. | Veteraanien tukeminen | 328 038 | 311 633 | 292 356 | -19 277 | -6 |
30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) | 1 356 | 1 650 | 1 550 | -100 | -6 |
50. | Rintamalisät (arviomääräraha) | 47 912 | 44 300 | 38 500 | -5 800 | -13 |
51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) | 174 273 | 163 200 | 146 833 | -16 367 | -10 |
52. | Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 65 207 | 65 207 | 68 207 | 3 000 | 5 |
53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 3 100 | 3 100 | 3 100 | — | 0 |
54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) | 94 | 80 | 70 | -10 | -12 |
55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 3 500 | 3 500 | 3 500 | — | 0 |
56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 30 588 | 30 588 | 30 588 | — | 0 |
57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 2 008 | 8 | 8 | — | 0 |
60. | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | 469 773 | 572 730 | 553 617 | -19 113 | -3 |
30. | Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 200 | 200 | 500 | 300 | 150 |
31. | Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) | 24 700 | 17 500 | 14 500 | -3 000 | -17 |
32. | Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) | 39 993 | 36 000 | 30 000 | -6 000 | -17 |
33. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 104 482 | 109 170 | 110 240 | 1 070 | 1 |
34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 6 751 | 10 000 | 10 500 | 500 | 5 |
35. | Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) | 271 447 | 357 000 | 348 100 | -8 900 | -2 |
36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) | 600 | 600 | 480 | -120 | -20 |
(37.) | Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) | — | 10 000 | — | -10 000 | -100 |
38. | Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 5 757 | 5 757 | 0 |
40. | Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) | 11 800 | 22 460 | 23 740 | 1 280 | 6 |
63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) | 3 500 | 3 500 | 3 500 | — | 0 |
64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 6 300 | 6 300 | 6 300 | — | 0 |
70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 63 157 | 61 202 | 61 257 | 55 | 0 |
01. | Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 26 007 | 27 005 | 27 675 | 670 | 2 |
20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 25 390 | 22 890 | 24 390 | 1 500 | 7 |
21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) | 1 000 | 1 000 | 930 | -70 | -7 |
22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) | 1 560 | 1 360 | 660 | -700 | -51 |
50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 5 200 | 5 100 | 3 780 | -1 320 | -26 |
51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 2 900 | 2 900 | 2 900 | — | 0 |
52. | Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 1 100 | 947 | 922 | -25 | -3 |
80. | Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta | 227 440 | 226 340 | 223 740 | -2 600 | -1 |
40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) | 208 400 | 207 300 | 205 000 | -2 300 | -1 |
41. | Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 2 600 | 2 600 | 2 600 | — | 0 |
(42.) | Valtion korvaus poronhoitajien sijaisapukokeilun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 300 | 300 | — | -300 | -100 |
50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) | 16 140 | 16 140 | 16 140 | — | 0 |
90. | Raha-automaattiyhdistyksen avustukset | 268 200 | 291 000 | 301 000 | 10 000 | 3 |
50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) | 268 200 | 291 000 | 301 000 | 10 000 | 3 |
(51.) | Varaus RAY:n tuoton ohjaamiseen yleiskatteisen puolen kohteisiin | — | — | — | — | 0 |
Yhteensä | 11 176 062 | 12 282 028 | 12 555 124 | 273 096 | 2 |