Talousarvioesitys 2019

Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi talousarvioesityksessä

Vuoden 2019 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä on tunnistettu talousarvioesitykseen sisältyvät määrärahat, jotka ovat selonteon hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -painopistealueen tavoitteita edistäviä. Tunnistetuilla määrärahoilla edistetään mm. ympäristön ja luonnon hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta, vähennetään päästöjä, edistetään biotalousratkaisuja sekä kehitetään Suomea kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Määrärahat kohdentuvat etenkin työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä ulkoministeriön hallinnonaloille.

Maatalouden aloittamis- ja investointiavustuksiin lukeutuvista määrärahoista hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi –painopisteen tavoitteita edistetään määrärahoilla, jotka kohentavat ympäristön tilaa ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöä edistäviä investointeja. Myös maaseudun kehittämisohjelma sisältää ympäristöön ja ilmastoon liittyviä hankkeita. EU:n viherryttämistuella, ympäristökorvauksilla sekä luonnonmukaisen tuotannon edistämisellä on merkittävä rooli maatalouden kehittämisessä ympäristön kannalta kestävään suuntaan.

Uusiutuvan energian tuotantotukeen panostetaan merkittävästi, jotta riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenisi. Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin.

Luonnonsuojelualueiden hankinnalla edistetään metsien suojelua sekä turvataan luonnon monimuotoisuutta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden tukemisella voidaan löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja mm. biotalouden kehittämiseen, kiertotalouden edistämiseen ja vähähiilisen yhteiskunnan ratkaisuihin. Kehitysyhteistyömäärärahoilla Suomi osallistuu hankkeisiin, joilla edistetään kestävää taloudellista kehitystä ja hyvinvointia kehitysmaissa ja ehkäistään ympäristöhaittojen syntymistä. Näiden hankkeiden tavoitteina on mm. parantaa ruokaturvan, veden ja energian saatavuuden sekä luonnonvarojen kestävän käytön edellytyksiä.

Joukkoliikenteen palvelujen kehittämiseen kohdennetaan määrärahoja, mikä mahdollistaa henkilöliikenteen määrän ja siitä aiheutuvien päästöjen vähentämisen etenkin kaupunkiseuduilla. Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli) ja vähentäisi liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä.

Talousarvioesitykseen sisältyvien hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi-painopistealuetta edistävien määrärahojen lajittelussa on käytetty valtioneuvoston selonteon mukaisia toimenpidejaotteluja. Yhteenvedon ulkopuolelle on jätetty kaikki toimintamenot sekä erilaiset järjestöavustukset ja jäsenmaksut. Koko yhteenveto momenteittain sisältyy budjettikatsaukseen.

Vuoden 2019 talousarvioesityksessä hiilineutraaliuteen ja resurssiviisauteen liittyviä tavoitteita edistetään yhteensä n. 1,7 mrd. eurolla. Tämä on arviolta n. 95 milj. euroa vähemmän kuin mitä vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa budjetoitiin vastaaviin toimiin. Vähennys johtuu pääasiassa hallituksen kärkihankkeista, jotka päättyvät määräaikaisina vuoden 2018 lopussa. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen aloittava hallitus päättää mahdollisista muutoksista määrärahatasoissa. Selvästi suurimmat toimenpidekokonaisuudet ovat energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toteuttaminen (selonteon toimenpiteet 1.1 ja 1.2) sekä biotalous- ja cleantech-ratkaisujen luominen (selonteon toimenpide 1.3). Näistä energia- ja ilmastopolitiikan toteuttamiseen ehdotetaan 509 milj. euroa vuodelle 2019. Tästä suurimman osuuden muodostaa uusiutuvan energian tuotantotuki, johon ehdotetaan kohdennettavaksi 261 milj. euroa v. 2019. Kestävien biotalous- ja cleantech-ratkaisujen määrärahojen kokonaistasoksi ehdotetaan 681 milj. euroa v. 2019. Siitä yhteensä 448 milj. euroa kohdistuisi maatalouden viherryttämiseen ja ympäristökorvausjärjestelmään.

Verot

Talousarvioesitykseen sisältyy useita veroja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -painopistealueen tavoitteita. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Vaikka niitä voidaan pitää kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisina veroina, niihin voi sisältyä sekä tavoitteen mukaisia että sen vastaisia yksittäisiä verotusrakenteita.

Energiaveroja kerätään liikenteen polttoaineista, työkone- ja lämmityspolttoaineista sekä sähköstä. Verotulojen lisäksi energiaverot vahvistavat kannustimia energiatehokkuuteen, energian säästöön sekä vähäpäästöisempään energian tuotantoon.

Vuoden 2019 talousarvioesityksen energiaveroihin liittyy muutoksia, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -painopisteen tavoitteita. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöohjausta lisätään vuoden 2019 alusta poistamalla yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidiverokomponentin puolitus ja korvaamalla se energiasisältöverokomponentin alennuksella. Työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan vastaamaan liikennepolttoaineiden verotusta siten, että niiden verotuksessa otetaan huomioon polttoaineen polttamisesta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi polttoaineen koko elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, kuten tuotannon ja kuljetuksen päästöt. Työkone- ja lämmityspolttoaineiden, mukaan lukien turpeen, verotusta kiristetään. Lisäksi sähkön verotusta muutetaan suurten sähkövarastojen osalta siten, ettei siirtoverkosta sähkövarastoon ladattu ja sähkövarastosta siirtoverkkoon purettu sähkö tulee kahteen kertaan verotetuksi. Tämä veromuutos edistää muuttuvien sähkömarkkinoiden kehitystä.

Liikennepolttoaineiden verotuksen lisäksi osittain päästöperusteisesti määräytyvät ajoneuvovero ja autovero lisäävät suurempipäästöisten autojen omistamisen ja hankinnan kustannuksia ja siten kannustavat kohti vähäpäästöisempää liikkumista. Autoveron päästöporrastusta on jyrkennetty tällä hallituskaudella, ja viimeisin vähäpäästöisiin autoihin kohdistuva veronalennus tulee voimaan vuoden 2019 alusta. Ajoneuvoveroa on hallituskaudella kiristetty, mutta sen alentaminen vuoden 2020 alun jälkeen alkavilta veropäiviltä vähentää ajoneuvoveron kertymää jo v. 2019. Ajoneuvoveron veronalennus alentaa yksityisautoilun kustannuksia, mutta alennuksen vaikutuksista hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -painopisteen tavoitteiden suhteen voidaan esittää arvioita vasta alennusta koskevan hallituksen esityksen valmistuttua.

Eräiden juomapakkausten valmistevero ohjaa juomapakkausten kierrätykseen. Jätevero on ohjaava ympäristövero, jonka ensisijaisena tavoitteena on jätteiden kaatopaikkakäsittelyn väheneminen ja hyötykäytön lisääminen.

Ympäristölle haitalliset tuet

Ympäristön kannalta haitallisilla tuilla tarkoitetaan tukia, jotka johtavat luonnonvarojen käyttöasteen ja ympäristön kuormituksen kasvuun tuetussa yrityksessä tai tuetulla toimialalla. OECD:n määritelmän mukaan tuki luokitellaan ympäristön kannalta haitalliseksi, jos se aiheuttaa enemmän ympäristöhaittaa kuin tapahtuisi, jos tukea ei olisi. Ympäristölle haitallisia tukia ja niiden käyttöönottoa perustellaan muilla kuin ympäristösyillä. Ympäristön kannalta haitallisilla tuilla voi olla myönteisiä vaikutuksia muiden politiikkatavoitteiden kannalta (esim. ruoantuotanto, huoltovarmuus, uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen, aluetalous, työllisyys ja kasvu), mikä tulee ottaa huomioon niitä arvioitaessa.

OECD on kehittänyt arviointityökalun ympäristölle haitallisten tukien määrittämiseksi. Tätä työkalua on hyödynnetty myös Suomessa toteutetuissa selvityksissä, joissa on kartoitettu ympäristölle haitallisia tukia. Tässä osiossa käsiteltävät talousarvioesitykseen sisältyvät haitalliset tuet pohjautuvat näihin selvityksiin. (Maa- ja metsätalousministeriön toimialan tukien ympäristövaikutukset 2012; Ympäristön kannalta haitalliset tuet 2013; Rakennepoliittisen ohjelman valmistelu 2013; Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet 2015.)

Ympäristölle haitallisia tukia sisältyy etenkin verojärjestelmään. Niitä on kuitenkin myös määrärahojen joukossa. Verotukseen sisältyy verotukia eli poikkeuksia normaaliksi katsotusta verotuksen rakenteesta, jotka edellä mainituissa selvityksissä on katsottu ympäristölle haitallisiksi tuiksi. Suurimpia tällaisia verotukia ovat energiaverotukseen sisältyvät dieselin normia alempi verokanta, jota oikaistaan ajoneuvoveron käyttövoimaverolla; työkoneiden normia alempi verokanta; turpeen alempi verokanta; teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta; energiaintensiivisten yritysten veronpalautus ja maatalouden energiaveron palautus. Määrärahoissa haitallisiksi tuiksi voidaan luokitella mm. päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatio sekä eräät maatalouden tuet.

Vuoden 2019 talousarvioesityksessä ympäristölle haitallisten tukien määräksi arvioidaan edellä mainittujen selvityksiin pohjautuen n. 3,5 mrd. euroa. Ympäristölle haitalliset tuet kohdentuvat pääasiassa kolmeen sektoriin: energiasektoriin, liikennesektoriin ja maataloussektoriin. Liikennesektorilla haitallisten tukien määrä on näistä kolmesta suurin, n. 1,4 mrd. euroa. Sektoreiden tukimäärät ovat kuitenkin varsin lähellä toisiaan. Sekä energia- että maataloussektorilla tukimäärä on hieman yli 1 mrd. euroa.

Suurin yksittäinen ympäristölle haitallinen tuki vuoden 2019 talousarvioesityksessä muodostuu teollisuuden ja kasvihuoneiden alemmasta sähköverokannasta, jonka suuruudeksi arvioidaan n. 600 milj. euroa. Liikennesektorilla dieselpolttoaineen alemman verokannan, jota oikaistaan ajoneuvoveron käyttövoimaverolla, työmatkakuluvähennyksen sekä työkoneissa käytetyn kevyen polttoaineen alemman verokannan tukimäärät ovat kaikki varsin lähellä 400 milj. euroa. Maataloussektorilla suurin yksittäinen tuki muodostuu luonnonsuhde-erojen vaikutuksia tasaavasta luonnonhaittakorvauksesta, sen osuus on n. 548 milj. euroa.