Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Selvitysosa:Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta.

Tuomioistuinharjoittelu tuli mahdolliseksi myös hovi- ja hallinto-oikeuksissa 1.10.2011 voimaan tulleella lainsäädännön muutoksella. Järjestelmän käyttöalan laajentamiseksi on tarpeen perustaa hovi- ja hallinto-oikeuksiin käräjänotaarin virkoja. Samalla tuomioistuinharjoittelupaikkojen kokonaismäärää hieman lisätään. Tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisääminen on tärkeää tuomioistuinhenkilöstön rekrytointipohjan laajentamiseksi, erityisesti kun henkilöstön vaihtuvuus kasvaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.

Tietotekniikan kehitys ja videoneuvottelulaitteiden käyttö antavat mahdollisuuden tehostaa työtä ja parantaa sähköisiä oikeuspalveluja. Lainkäytön laadun parannushankkeita on jatkettava sekä tuomioistuinten työmenetelmiä kehitettävä ottaen huomioon tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet.

Yleisissä tuomioistuimissa riita-asioiden määrät ovat kasvaneet. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleiden (summaariset) asioiden määrä on kasvanut huomattavasti muutamassa vuodessa. Vuonna 2012 asioita saapui enemmän kuin koskaan aiemmin. Asiamäärän arvioidaan vähentyvän vuonna 2014, mutta olevan edelleen korkea muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Merkittävä osuus käräjäoikeuksiin saapuneiden summaaristen asioiden kasvusta liittyy lyhytaikaisia lainoja koskevaan luottotoimintaan. Pienluottojen (pikavipit) käytön voimakkaan yleistymisen on arvioitu olleen osaltaan hallitsemattoman velkaantumisen taustalla ja vaikuttaneen erityisesti nuorten velkaongelmien kasvuun. Epäkohtien lieventämiseksi pikaluottotoimintaa koskevia säännöksiä on kiristetty.

Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle hallintolainkäytössä sekä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Niin ikään kotimaisessa eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Kaikki tämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin.

Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että voimavarat on kohdennettu oikein tuomioistuimille ja niitä käytetään tehokkaasti. Lisäksi tulee varmistaa, että toimintatavat ovat sellaiset, että oikeudenkäyntien kokonaiskestosta otetaan riittävästi vastuuta asian käsittelyn jokaisessa vaiheessa.

Erityisesti ihmisoikeustuomioistuin on kiinnittänyt huomiota siihen, että oikeudenkäynnin kokonaiskeston on asianosaisten kannalta oltava kohtuullinen. Lisäksi oikeusturvan yhtäläisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että yksikkökohtaiset käsittelyajat eivät samantyyppissä asioissa poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta.

Hovi- ja hallinto-oikeuksien tuomiopiirirakennetta kehitetään siten, että 1.4.2014 lukien Itä-Suomen hovioikeus ja Kouvolan hovioikeus yhdistetään. Hovioikeudella on pysyvä istuntopaikka Kouvolassa. Itä-Suomen hallinto-oikeus muodostetaan Kuopion ja Kouvolan hallinto-oikeuksista. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet yhdistyvät Pohjois-Suomen hallinto-oikeudeksi. Rakenneuudistus luo pitkällä aikavälillä osaltaan paremmat mahdollisuudet tuomioistuinten yleis- ja erityisosaamisen kehittämiseen yhä vaativammassa oikeusympäristössä. Myös henkilöstöresurssien kohdistamiseen liittyviä rajoitteita on suuremmista tuomioistuinyksiköistä koostuvassa tuomioistuinrakenteessa vähemmän. Tämä puolestaan edistää oikeuden saatavuutta.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Hallitusohjelman mukaisesti talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaisia toimenpiteitä jatketaan eri hallinnonaloilla. Tuomioistuimiin saapuvien talousrikosasioiden käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota niiden käsittelyn joutuisuuden edistämiseksi.

Mahdollistetaan asiantuntija-avustajan käyttö kaikissa käräjäoikeuksissa oikeudenkäynneissä, joissa on kyse lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta. Vuonna 2013 annetaan tätä koskeva hallituksen esitys. Tavoitteena on, että näissä asioissa päästään lapsen edun kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen ilman käsittelyn pitkittymistä. Hovioikeuksissa on otettu käyttöön jatkokäsittelylupamenettely, jonka vaikutuksia seurataan. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA) kehittämistä jatketaan.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Hallinnossa tehdään vuosittain noin 20—30 milj. päätöstä, joista hallintotuomioistuimiin saapuu valitusasioina käsiteltäviksi noin 30 000 asiaa. Näistä noin 4 000 asiassa valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakutuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä on hallintopäätösten kokonaismäärään nähden vähäinen, mikä osoittaa, että hallinto toimii hyvin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi verotusta ja taloudellista kilpailua, julkisia hankintoja, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä, ympäristölupa-asioita sekä ulkomaalaisasioita koskevilla ratkaisuilla on usein myös välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Viiveet käsittelyssä aiheuttavat paitsi inhimillistä kärsimystä myös moninkertaisia kustannusvaikutuksia yhteiskunnalle. Lisäksi pitkät oikeusprosessit saattavat vaikuttaa heikentävästi kilpailukykyyn erilaisten investointipäätösten viivästyessä. Asioiden käsittelyn viivästymisten hyvittämistä koskeva lainsäädäntö tuli hallintotuomioistuinten osalta voimaan 1.6.2013.

Teollis- ja tekijänoikeusasiat (IPR) on siirretty Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta ja Helsingin käräjäoikeudesta markkinaoikeuteen 1.9.2013 lukien. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävät siirretään hallinto-oikeuksiin 1.9.2014 lukien.

Tietoja henkilöstöstä

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Yleiset tuomioistuimet      
Henkilöstömäärä, htv 2 500 2 500 2 490
Keski-ikä 47,3 47,0 46,0
Naisten osuus, % 68,8 69,0 69,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,0 8,0 8,0
       
Hallintotuomioistuimet      
Henkilöstömäärä, htv 677 670 670
Keski-ikä 48,3 48,0 47,0
Naisten osuus, % 70,4 70,0 70,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,4 8,0 8,0

Oikeusavun tavoitteena on oikeusturvan toteuttaminen oikeusapuasioissa yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajo oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 69 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 24 prosentissa asioista.

Oikeusaputoimistoissa hoidettavista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeusapupäätösten nojalla oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet.

Hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti julkisen oikeusavun oikeudenmukaista kohdentumista selvitetään. Selvityksen tekee Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos vuosien 2011—2014 välisenä aikana. Selvityksen ensimmäinen osa on valmistunut. Selvityksen mukaan haasteena on muun muassa oikeusapupalvelun saatavuuden ja yhdenvertaisuuden turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Selvityksen mukaan oikeusavun tavoitettavuutta on parantanut sähköinen asiointi, puhelinpalvelut ja etäpalvelu.

Oikeusaputoimistojen etäpalvelua kehitetään. Tällä hetkellä etäpalvelua kokeillaan muutamassa oikeusaputoimistossa. Etäpalvelua laajennetaan kokeilusta saadun palautteen perusteella.

Julkisen oikeusapupalvelun yhdenvertaisuuden turvaamiseksi oikeusapupalkkioita korotetaan.

Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika on noin 14 päivää. Oikeusaputoimistojen ajanvarausjärjestelmän käytäntöjä ja sähköisen asioinnin ajanvarausta kehitetään. Tavoitteena on, että ajanvaraus on nykyistä joustavampaa ja nopeampaa.

Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunnan tavoitteena on joutuisa asian käsittely. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta.

Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan sairauden tai muun syyn takia ja joille ei ole määrätty yksityistä edunvalvojaa. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa, laskujen maksua ja etuuksien hakemista.

Tietoja henkilöstöstä

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Oikeusaputoimistot ja yleinen edunvalvonta      
Henkilöstömäärä, oikeusaputoimistot, htv 928 928 928
Keski-ikä 49,1 49,0 49,0
Naisten osuus, % 83,8 84,0 84,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 11,0 9,9 9,9
       
Kuluttajariitalautakunta      
Henkilöstömäärä, htv 31 32 32
Keski-ikä 48,3 48,3 48,3
Naisten osuus, % 65,6 65,0 65,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 12,8 7,0 7,0

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 979 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen lisäävät asioiden käsittelyn vaativuutta.

Oikeuskäytäntöä ohjataan ennakkopäätöksillä kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan.

Korkeimpaan oikeuteen arvioidaan vuonna 2014 saapuvan noin 2 500 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä käyttöön on otettu myös ohivalitus suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2014 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 55 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite/arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 2 640 2 600 2 600
— myönnetyt valitusluvat 141 140 150
— annetut asiaratkaisut valitusasioissa 128 150 150
— julkaistut ratkaisut 109 110 110
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)      
— kaikki asiat 6,4 7,0 7,0
— valituslupa-asiat 5,1 5,0 5,0
— asiaratkaisut 17,5 17,0 17,0
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/asia) 3 337 3 507 3 589
— tuottavuus (asia/htv) 34 34 33

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 120 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 8 815 8 965 8 982
Bruttotulot 6 1 3
Nettomenot 8 809 8 964 8 979
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 625    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 662    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tietohallintomenot 1
Toimitilamenot 25
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -10
Palkkausten tarkistukset 28
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -20
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -9
Yhteensä 15

2014 talousarvio 8 979 000
2013 talousarvio 8 964 000
2012 tilinpäätös 8 846 000

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 945 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Ratkaisuilla on oikeuskäytäntöä ohjaava ja yhtenäistävä vaikutus. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehtyjä valituksia.

Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava vastata oikeusturvatehtävästään ratkaisemalla muutoksenhakuasiat joutuisasti ja perustellusti. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten käsittelyaikoja, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä.

Tavoitteeksi on asetettava, että korkein hallinto-oikeus ratkaisee jonkin verran enemmän asioita kuin uusia tulee vireille. Ruuhkautunut työtilanne ja käsittelyaikojen venyminen saadaan näin estettyä. Vuodelle 2014 osoitettavilla määrärahoilla korkein hallinto-oikeus voi ratkaista arviolta noin 100 asiaa enemmän kuin niitä saapuu.

Ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on saatava oikeusturvasyistä laskemaan nykyisestä noin 12,8 kuukaudesta 11 kuukauteen. Tavoitteena pitkällä aikavälillä pidetään edelleen 9,5 kuukauden keskimääräistä käsittelyaikaa siten, että valitusasiat (asiaratkaisut) ratkaistaan 9,7 kuukaudessa ja valituslupa-asiat 9,0 kuukaudessa. Tavoitteena on, että asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista 24 % on ulkomaalaisasioita, 19 % sosiaali- ja terveysasioita ja 17 % veroasioita. Muita asiaryhmiä ovat mm. yleishallinto, ympäristö ja rakentaminen. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Vuonna 2012 saapui 510 turvapaikka-asiaa. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan edelleen korkealla tasolla vuonna 2014. Tavoitteena on kuitenkin pitää keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa alle 8 kuukaudessa (9,7 kk v. 2012).

Tunnuslukutaulukko

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite/arvio
       
Ratkaistut asiat, kpl 3 928 4 100 4 000
Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 12,8 12,0 11,0
Toiminnallinen tehokkuus      
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 2 793 2 677 2 737
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 37 40 40

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 290 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 10 975 10 952 10 950
Bruttotulot 4 20 5
Nettomenot 10 971 10 932 10 945
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 823    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 626    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tietohallintomenot -1
Toimitilamenot 25
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -12
Palkkausten tarkistukset 36
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -25
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -10
Yhteensä 13

2014 talousarvio 10 945 000
2013 talousarvio 10 932 000
2012 tilinpäätös 10 774 000

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 257 326 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja.

Lakkautetaan 1.4.2014 lukien yksi hovioikeuden presidentin (D22) virka ja kaksi hallinto-oikeuden ylituomarin (D17) virkaa sekä neljä hovioikeudenlaamannin (T16) virkaa.

Perustetaan 1.4.2014 lukien viisi hovioikeudenneuvoksen (T14) virkaa ja kuusi hallinto-oikeustuomarin (4 T13 ja 2 T11) virkaa sekä 1.9.2014 lukien kolme hallinto-oikeustuomarin (T 13 ja 2 T11) virkaa.

Selvitysosa:Virkojen lakkauttaminen liittyy hovi- ja hallinto-oikeuksien 1.4.2014 voimaan tulevaan rakenneuudistukseen. Kouvolan hovioikeus ja Itä-Suomen hovioikeus yhdistetään. Kouvolan hallinto-oikeus ja Kuopion hallinto-oikeus yhdistetään Itä-Suomen hallinto-oikeudeksi. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus muodostetaan yhdistämällä Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet. Rakenneuudistuksen yhteydessä kehitetään hovi- ja hallinto-oikeuksien virkarakennetta perustamalla uusia tuomarin virkoja. Tämä ei lisää momentin määrärahatarvetta, sillä tuomioistuinten muita virkoja vastaavasti vähennetään. 1.9.2014 lukien perustettavat virat tarvitaan, koska maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asiat siirtyvät hallinto-oikeuksiin.

Hovioikeuksiin saapui yhteensä 9 777 asiaa vuonna 2012. Vuonna 2014 arvioidaan saapuvan noin 9 500 asiaa. Vuonna 2012 saapuneista asioista oli 36 % siviiliasioita ja 64 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,0 kuukauteen. Asioista 75 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa ja 12 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 0,7 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2012. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2012 noin 582 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 500 000, joista 88 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana, vaikka lyhytaikaista luottotoimintaa koskevien lainsäädäntömuutosten ennakoidaan vähentävän asiamääriä edellisen vuoden tasosta vuonna 2014.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan vuonna 2014 olevan aimpien vuosien tasolla (n. 33 %).

Lautamieskokoonpanoa on tarkoitus keventää vähentämällä eri kokoonpanovaihtoehdoista yksi lautamies ja antaa tätä koskeva hallituksen esitys vuoden 2013 loppupuolella. Tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpanossa ratkaistiin noin 4 500 asiaa vuonna 2012. Kokoonpanosäännösten muutoksella tavoitellaan taloudellisia säästöjä.

Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus vähenee nykyisestä noin 20 prosentista. Istuntojen peruuntumistarpeen arvioidaan vähentyvän muun muassa videokuulemisia lisäämällä. Videoyhteyksien käyttöalaa on tarkoitus laajentaa asiaa pohtineen työryhmän esitysten pohjalta.

Vuoden 2012 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 4 234 kappaletta eli 45 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on vuonna 2014 huomattavasti pienempi kuin vuonna 2012. Laajojen riita-asioiden keskimääräisen käsittelyajan ennakoidaan merkittävästi kasvavan tilapäisesti vuonna 2013. Tämä johtuu siitä, että käräjäoikeuksissa on paljon vireillä tiettyihin rikosasioihin (esim. WinCapita) liittyviä laajoja riita-asioita, joiden käsittely alkaa pääosin vasta rikostuomion jälkeen. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna 2012 oli 3,6 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,6—6,6 kuukautta. Vuonna 2014 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2012 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 674 kappaletta eli 15 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on vuonna 2014 pienempi kuin vuonna 2012.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia talousrikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Varsinaisten talousrikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu.

Asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen sovittelumenettely otetaan käyttöön koko maassa. Menettelyä on kokeiltu ns. Follo-hankkeena 11 käräjäoikeudessa. Tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti näissä asioissa toimiva järjestelmä, joka ottaa lapsen edun huomioon parhaalla mahdollisella tavalla.

Hallinto-oikeuksiin saapui 20 441 asiaa vuonna 2012. Vuonna 2012 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (30 %), ulkomaalaisasiat (16 %) ja verot (14 %). Vuonna 2014 asiarakenteessa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,7 kuukautta vuonna 2012. Asioista 47 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa ja 22 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 2,2 kuukautta koko maan keskiarvon vuonna 2012. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 10 % (vuoden 2012 lopussa 1 371 asiaa eli 11 %).

Ulkomaalaisasiat muodostavat suuren osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui yli 900 vuonna 2012. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös vuonna 2014. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta.

Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on viime vuosina hieman vähentynyt. Vuonna 2012 asioita saapui 6 521 (7 318 vuonna 2011). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen.

Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on ollut pitkään kasvussa. Viime vuonna saapuneiden asioiden määrä kuitenkin kääntyi selkeään laskuun ollen 474 (511 vuonna 2011). Markkina-oikeudessa käsiteltävien asioiden asiamäärän voidaan arvioida kasvavan merkittävästi vuonna 2014, kun IPR-asioiden keskittäminen 1.9.2013 lukien vaikuttaa koko vuoden osalta.

Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2012 saapuneiden asioiden määrä oli 160 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2014. Keskimääräinen käsittelyaika oli tavanomaista pidempi vuonna 2012. Vuonna 2013 käsittelyajan oletetaan palautuvan aiemmin toteutuneelle tasolle ja säilyvän suunnilleen samana vuonna 2014.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2014 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

Tunnuslukutaulukko

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite/arvio
       
Hovioikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 10 228 9 800 9 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 6,0 6,0 6,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 4 016 4 100 3 200
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 21 21 21
       
Käräjäoikeudet      
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl 550 963 500 000 450 000
— Rikosasiat 58 904 57 000 60 000
— Laajat riita-asiat 9 797 10 500 9 500
— Summaariset asiat 411 977 400 000 300 000
       
Keskimääräinen käsittelyaika, kk      
— Rikosasiat 3,6 3,5 3,6
— Laajat riita-asiat 8,8 9,8 8,5
— Summaariset asiat 2,4 2,4 2,4
— Velkajärjestelyasiat 5,7 5,5 5,5
Taloudellisuus (€/työmäärä) 732 780 800
Tuottavuus (työmäärä/htv) 98 96 98
       
Hallinto-oikeudet      
Ratkaistut asiat, kpl 20 584 20 500 21 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,7 7,7 7,5
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 1 680 1 600 1 620
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 47 50 50
       
Vakuutusoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 6 880 7 200 7 200
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 12,2 11,0 11,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 1 130 1 050 1 100
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 64 68 68
       
Markkinaoikeus      
Ratkaistut asiat, kpl 531 600 800
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,3 7,0 7,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 5 052 4 900 5 000
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 20 20 20
       
Työtuomioistuin      
Ratkaistut asiat, kpl 171 180 180
Keskimääräinen käsittelyaika, kk 5,6 5,8 6,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia) 6 764 5 450 5 500
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 18 20 20

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 27 000 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 33 %.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 242 509 254 105 257 396
Bruttotulot 69 140 70
Nettomenot 242 440 253 965 257 326
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 366    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 513    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleiset tuomioistuimet  
Hovioikeudet 41 706
Käräjäoikeudet 139 333
Työtuomioistuin 992
Yhteensä 182 031
   
Hallintotuomioistuimet  
Hallinto-oikeudet 34 967
Markkinaoikeus 3 554
Vakuutusoikeus 8 253
Yhteensä 46 774
   
Tietohallinto- ja muut menot 28 521
Yhteensä 257 326

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO), joka kohdistetaan muihin kuin ICT-menoihin -175
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asioiden siirto hallinto-oikeuksiin (siirto momentilta 30.01.04) 278
Palvelukeskusmaksut -102
Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (siirto momentilta 28.70.20) 8 500
Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (vuoden 2013 talousarvion siirto momentille 28.70.20) -6 400
Teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen 733
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.10.20) -4
Toimitilojen turvallisuus 300
Tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisääminen 340
Tuottavuustoimet (uusi tuottavuusohjelma -51 000 euroa, tuottavuusmääräraha 19 000 euroa) -32
Vuoden 2013 kertaluonteinen määräraha (ruuhkautuneet tuomioistuimet) -1 000
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -50
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -418
Palkkausten tarkistukset 766
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -545
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -430
Tasomuutos 1 600
Yhteensä 3 361

2014 talousarvio 257 326 000
2013 I lisätalousarvio 485 000
2013 talousarvio 253 965 000
2012 tilinpäätös 245 587 000

04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 278 000 euroa.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Oikeusaputoimistoissa hoidettujen asioiden määrä on viime vuosina vähentynyt. Vuonna 2012 oikeusaputoimistoihin saapui noin 3 800 asiaa ja käsiteltiin noin 3 200 asiaa edellistä vuotta vähemmän. Asiamäärien vähenemiseen ovat vaikuttaneet taloudellisen perustein tehdyt mittavat henkilöstövähennykset ja toiminnan rakenteelliset muutokset. Tavoitteena on, että oikeusapupalvelujen alueellinen saatavuus turvataan ja palvelua saadaan tasapuolisesti koko maassa.

Vuonna 2012 oikeusaputoimistoihin saapui noin 44 400 asiaa. Saapuneista asioista 83 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita, joista suurin asiaryhmä olivat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat (48 %). Rikosasioiden osuus oli 17 %. Vuonna 2013 arvioidaan saapuvan noin 47 000 asiaa ja vuonna 2014 noin 48 400 asiaa.

Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuutta parannetaan hieman vuonna 2014.

Kuluttajariitalautakuntaan saapui vuonna 2012 noin 4 800 valitusta, mikä on 1 % vuotta 2011 vähemmän. Lautakuntaan valitetaan eniten asuntokaupasta, kiinteistövälityksestä ja autokaupasta. Vuonna 2013 arvioidaan saapuvan noin 4 800 asiaa ja vuonna 2014 noin 4 800 asiaa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014:

Oikeusaputoimistot

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Käsitellyt asiat, kpl 44 607 46 699 48 400
Oikeusapuohjaus, kpl 11 698 13 000 13 000
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl 24 553 23 800 24 000
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä) 121 121 125
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv) 467 484 500
Jonotusaika, pv 14,0 11,0 11,0

Kuluttajariitalautakunta

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Käsitellyt valitukset, kpl 4 707 4 600 4 700
Taloudellisuus (€/käsitelty asia) 433 458 460
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) 153 147 150
Käsittelyaika, kk 8,7 8,0 7,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 31 220 34 598 34 478
Bruttotulot 4 876 5 200 5 200
Nettomenot 26 344 29 398 29 278
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 379    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 632    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 3 545 3 700 3 700
— muut tuotot 92 - -
Tuotot yhteensä 3 637 3 700 3 700
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 344 6 700 6 450
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 707 -3 000 -2 750
Kustannusvastaavuus, % 57 55 57

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 366 1 500 1 500
— muut tuotot 29 - -
Tuotot yhteensä 1 395 1 500 1 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 717 1 720 1 700
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -322 -220 -200
Kustannusvastaavuus, % 81 87 88

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO), joka kohdistetaan muihin kuin ICT-menoihin -31
Palvelukeskusmaksut -15
Tietohallintomenot 10
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -52
Palkkausten tarkistukset 110
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -79
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -63
Yhteensä -120

2014 talousarvio 29 278 000
2013 talousarvio 29 398 000
2012 tilinpäätös 28 597 000

05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 958 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää holhoustoimen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan esim. sairauden takia. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja. Vuonna 2012 yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin 35 100. Oikeusaputoimistoissa hoidettiin noin 31 400 päämiehen edunvalvonta ja ostopalveluina noin 3 700 päämiehen edunvalvonta. Päämiehistä täysi-ikäisiä oli 93 %.

Ostopalveluja tarvitaan täydentämään oikeusaputoimistojen virkatyönä tuottamaa edunvalvontaa. Palveluja ostetaan erityisesti silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi edunvalvonta-alueiden laajentuessa. Tavoitteena on lisäksi toiminnan tuottavuuden parantaminen ostopalveluja hankkimalla.

Yleinen edunvalvonta

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
tavoite
       
Päämiesten määrä, kpl 35 112 35 921 36 700
— oikeusaputoimisto edunvalvojana 31 400 32 097 32 800
— edunvalvonta ostopalveluna 3 712 3 824 3 900
       
Taloudellisuus (euroa/päämies) 267 298 270
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv) 61 66 66

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 30 820 31 086 31 158
Bruttotulot 18 427 17 500 18 200
Nettomenot 12 393 13 586 12 958
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 283    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 351    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 18 428 17 500 18 200
— muut tuotot 11 - -
Tuotot yhteensä 18 439 17 500 18 200
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 28 791 27 700 29 100
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -10 352 -10 200 -10 900
Kustannusvastaavuus,  % 64 63 63

Edunvalvonnan palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksella edunvalvojan palkkion suuruudesta (696/2012).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palvelukeskusmaksut -15
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -50
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -508
Palkkausten tarkistukset 52
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -37
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -70
Yhteensä -628

2014 talousarvio 12 958 000
2013 I lisätalousarvio -485 000
2013 talousarvio 13 586 000
2012 tilinpäätös 13 461 000

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 45 150 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 350 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Momentille budjetoituihin yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 25.01.29.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Oikeusapu ja puolustus 38 300 000
Asianomistajan avustaminen 200 000
Yksityishenkilön velkajärjestely 1 800 000
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus 3 500 000
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään) 1 350 000
Yhteensä 45 150 000

Oikeusavun palkkioperusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella (290/2008). Asiakohtaisia vähimmäispalkkioita ja tuntipalkkiota korotetaan 4 prosentilla 1.1.2014 lukien.

Vuonna 2012 yksityinen avustaja määrättiin 33 442 asianosaiselle. Yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista 76 % kertyi käräjäoikeuksista ja 18 % hovioikeuksista. Keskimääräinen korvaus asianosaista kohti oli 1 137 euroa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 1,8 milj. euroa. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 3,8 milj. euroa. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 0,5 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisselvityksestä aiheutuvien konkurssimenettelyn menojen kasvu (Avilon Fibres Oy) 350
Oikeusapupalkkion korotus 900
Yhteensä 1 250

2014 talousarvio 45 150 000
2013 I lisätalousarvio 900 000
2013 talousarvio 43 900 000
2012 tilinpäätös 47 028 656