Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2017 lisätalousarvioksi.

Talouden suhdannenäkymät 2017—2019

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston riippumattoman ennusteen mukaan v. 2017 Suomen talous kasvaa 1,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosien 2018 ja 2019 kasvuksi ennustetaan 1,0 % ja 1,2 %. Lähivuosina talouskasvu muuttuu laaja-alaisemmaksi ja sitä tukee yksityisen kulutuksen ja investointien ohella myös viennin voimistuminen.

Vuonna 2017 kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,2 prosenttiin ja hinnat nousevat ennustejaksolla vajaan 1,5 prosentin vuosivauhtia. Nimellisansiot nousevat ennusteperiodin aikana keskimäärin prosentin verran vuosittain. Investoinnit kääntyivät v. 2016 selvään kasvuun. Investoinnit hidastuvat tilapäisesti v. 2017, mutta kasvu jatkuu laaja-alaisena koko ennustejakson ajan. Vuosina 2017—2019 kulutuksen kasvu jatkuu reaalitulojen kehityksen mukaisena kuluttajien luottamuksen vahvistuessa.

Työllisyyden koheneminen jatkuu koko ennustejakson ajan noin puolen prosentin vuosivauhdilla. Vuoteen 2019 mennessä työttömyysaste alenee 7,8 prosenttiin.

  2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
               
BKT:n arvo, mrd. euroa 209,5 214,1 219,1 224,8 231,7 238,3 245,8
BKT markkinahintaan, määrän muutos, % 0,3 1,4 1,2 1,0 1,2 1,0 1,0
Työttömyysaste, % 9,4 8,8 8,5 8,1 7,8 7,6 7,4
Työllisyysaste, % 68,1 68,7 69,1 69,6 70,0 70,4 70,7
Kuluttajahintaindeksi, muutos, % -0,2 0,4 1,2 1,3 1,4 1,7 2,0
Pitkä korko, 10 v., % 0,7 0,4 0,6 1,0 1,4 1,7 2,1

Tuloarviot

Tuloarviota korotetaan yhteensä 482 milj. eurolla. Verotulojen arviota korotetaan 490 milj. euroa. Muutostarpeen taustalla on verokertymätiedot ja makroennusteen päivittyminen aiempaa myönteisemmäksi. Odotettua myönteisemmän talouskehityksen vuoksi arvonlisäverontuottoa ehdotetaan korotettavaksi 186 milj. eurolla ja autoveroa 52 milj. eurolla. Korkoennusteen päivittymisen vuoksi myös korkotulojen lähdeveron tuottoa korotetaan 31 milj. eurolla. Perintö- ja lahjaveron ennakoitua suurempaan tuottoon on puolestaan vaikuttanut veroerien käsittelyn nopeuttaminen Verohallinnossa vuoden 2017 aikana. Perintö- ja lahjaveron tuottoa ehdotetaan korotettavaksi 220 milj. eurolla.

Sekalaisten tulojen arviota alennetaan nettomääräisesti 2 milj. eurolla. Eduskuntakäsittelyn pitkittymisen myötä päivä- ja rikesakkojen korotuksiin liittyviä tuloja ei kerry vielä v. 2017 aiemmin arvioidulla tavalla, mikä vähentää maksutuloa 37 milj. eurolla.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 482 milj. euron lisäys ja määrärahojen 304 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2017 lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 178 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi v. 2017 arvioidaan n. 5,4 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan n. 108 mrd. euroa, mikä on n. 49 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

  2016
Tilinpäätös
2017
Hyväksytty
talousarvio
2017
Hallituksen
esitys
2017
Yhteensä
         
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
54 419 55 491 304 55 796
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 1 521 1 308 50 1 358
         
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
49 538 49 906 482 50 388
— Verotulot 41 787 41 663 490 42 153
— Muut tulot 7 750 8 243 -8 8 235
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
2 474 5 586 -178 5 408
— Nettolainanotto 2 229 5 636 -178 5 458
— Velanhallinta 245 -50 - -50

Vaalikauden kehys

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi n. 229 milj. eurolla. Vuoden 2017 kehysmenojen taso olisi 44 776 milj. euroa.

Menokehys vuodelle 2017 oli varsinaisen talousarvion jälkeen 44 850 milj. euroa. Kertaluonteisia lisäpanostuksia voidaan kattaa vuodelta 2016 käyttämättä jääneestä kehyksen ns. jakamattomasta varauksesta. Lisätalousarvioesityksen kertaluonteisiin menoihin käytetään edellisen vuoden jäljelle jäänyttä jakamatonta varausta n. 1 milj. euroa. Vuoden 2017 kehystasoa korotetaan teknisesti tällä summalla.

Alla olevassa taulukossa eritellyt kehyksen hinta- ja rakennekorjaukset huomioon ottaen vuoden 2017 kehystaso on 44 877 milj. euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää n. 102 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2017
     
24.10.20 Kertaluonteisten menojen rahoittaminen vuonna 2016 käyttämättä jääneestä kehysvarauksesta 1,0
27.10.01 ja 18 Vuoden 2016 toteutuneen indeksikehityksen mukainen tarkistus -15,2
30.20.47 ja 61 Vuoden 2016 kolmannen lisätalousarvion maatalouden kriisipaketin määrärahoja uudelleenbudjetoidaan toisille momenteille 5,0
30.40.44 Kemera-tukien uudelleenbudjetointi 11,0
31.10.77 Ulkopuolisia rahoitusosuuksia vastaavat lisäykset väylähankkeissa 13,5
31.40.50 Laajakaistahankkeen uudelleenbudjetointi 7,6
32.20.42 INKA-ohjelman uudelleenbudjetointi 4,0
Yhteensä   27,0

Turvapaikanhakijat ja maahanmuutto

Maahanmuuttoon liittyvän vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavien tukien budjetoitua määrärahaa ehdotetaan nostettavaksi 14,9 milj. eurolla. Vastaanoton piirissä on kuluvana vuonna ennakoitua suurempi henkilömäärä eli keskimäärin 14 700 henkilöä. Vapaaehtoisen paluun määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi 3 milj. euroa.

Maastapoistamisen täytäntöönpanon valvontaan ehdotetaan kohdennettavan 100 000 euroa, josta 40 000 euroa on määrärahan lisäystä.

Kriisinhallinta

Sotilaallisen kriisinhallinnan menoja ehdotetaan lisättäväksi n. 8,6 milj. eurolla lähinnä Irakin koulutusoperaation jatkamisen vuoksi. Lisäyksestä ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus on 3,2 milj. euroa ja puolustusministeriön hallinnonalan 5,5 milj. euroa.

Siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhallintaan ehdotetaan kohdennettavaksi 545 000 euron lisäys siviilikriisinhallinnan operaatioissa olevien henkilöiden ennakoitua suuremman määrän johdosta.

Suomi 100 -itsenäisyyden juhlavuosi

Suomi 100 -itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää haun kolmeen uuteen avustusohjelmaan. Ylimääräiseen hakuun ehdotetaan kohdennettavaksi 5,5 milj. euroa aikaisempina vuosina Raha-automaattiyhdistyksen rahapeleistä kertyneestä, jakamatta olevasta tuotosta. Haku kohdennetaan yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden palkitsemisiin kunniamerkein ehdotetaan lisäystä 120 000 euroa.

Positiivinen rakennemuutos

Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien kasvupilottien toteuttamiseen positiivisen rakennemuutoksen alueilla ehdotetaan osoitettavaksi 2 milj. euroa. Vuosina 2017—2019 toteutettavissa pilottihankkeissa selvitetään tarkemmin alueiden ammatillisten osaajien tarvetta sekä luodaan toimintamalleja, joilla voidaan nopeasti ja etupainotteisesti vastata osaajatarpeeseen. Positiivisen rakennemuutoksen alueiden ammattikorkeakoulutuksen vahvistamiseen vuosina 2017—2019 ehdotetaan lisättäväksi 4 milj. euroa. Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luomiseen Turkuun ehdotetaan varattavaksi 2 milj. euroa ja toimintamallin kehittämiseen Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa vuosina 2017—2021 yhteensä 12 milj. euroa, josta vuoden 2017 rahoitustarve on 1 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintähankkeet

Hankkeeseen vt 12 Tillola—Keltti osana Lahti—Kouvola yhteysväliä ehdotetaan 14 milj. euron valtuutta sekä 7 milj. euron määrärahaa. Tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen sekä liikenteen ohjaaminen eritasoliittymän kautta KymiRingin moottoriradalle. Hankkeen toteutuminen on ehdollinen KymiRingin rahoituksen toteutumiselle. Oulun meriväylä -hankkeeseen ehdotetaan 12,5 milj. euron määrärahaa väylän syventämiseen 10 metristä 12,5 metriin sataman kuljetustehokkuuden nostamiseksi. Uudenkaupungin radan sähköistämiseen ehdotetaan 21 milj. euron valtuutta sekä 2 milj. euroa määrärahaa. Sähköistämisen tavoitteena on saada kustannussäästöjä liikennöinnissä sekä pienentää turvallisuus- ja ympäristöriskejä Turun ratapihalla.

Rauman meriväylä -hankkeen valtuutta ja määrärahaa ehdotetaan lisättävän 2 milj. eurolla hankkeen vedenalaisen louhittavan kallion määrän kasvun johdosta alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen valtuutta ehdotetaan uusittavaksi 1,9 milj. eurolla ja määrärahaa lisättäväksi 7,6 milj. eurolla hankkeiden viivästyneen toteutuksen vuoksi.

Finnvera Oyj

Finnvera Oyj:n varainhankinnan valtuuteen ehdotetaan 500 milj. euron lisäystä, joka aiheutuu valtion Finnvera Oyj:lle valtion talousarvion puitteissa myöntämien lainojen enimmäismäärän nostosta 1.1.2017 voimaantulleella lakimuutoksella.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainavaltuuteen ehdotetaan siirrettäväksi 10 milj. euroa Tekes Pääomasijoitus Oy:n pääomitukseen varatuista määrärahoista käytettäväksi pilotointi- ja demohankkeiden vauhdittamiseen. Valtuuslisäyksestä aiheutuva määrärahasiirto on 4,3 milj. euroa v. 2017.

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusten maksatuksiin ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä, joka aiheutuu siitä, että julkisen tutkimustoiminnan hankkeiden maksatuksia siirtyi loppuvuodesta 2016 vuodelle 2017.

Sote- ja maakuntauudistus

Maakuntien perustamisen ja toiminnan seurannan edellyttämään osaamisen vahvistamiseen ehdotetaan 400 000 euron lisäystä valtiovarainministeriön toimintamenoihin.

Maakuntien tietohallinnon perustamiseen sekä maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon menoihin ehdotetaan 22 milj. euron lisäystä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin myönnettäviin valtionavustuksiin ehdotetaan kohdennettavaksi yhteensä 30 milj. euron määräraha.

Sote-järjestämislain edellyttämän ohjausyksikön perustamiskustannuksiin ehdotetaan myönnettäväksi 230 000 euron määräraha sosiaali- ja terveysministerölle.

Omistajaohjaus

Governia Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 8,2 milj. euron määrärahaa. Suomen valtio ja Venäjän federaatio valmistelevat sopimusta Pietarissa sijaitsevan Suomi-talo -kiinteistön hankinnasta Suomen valtiolle. Valtiosopimuksessa kohteen ostajana toimisi valtion puolesta valtion täysin omistama erityistehtäväyhtiö Governia Oy.

Neste Oyj:n ja Vapo Oy:n valtion omistusosuutta ehdotetaan laskettavaksi nykyisestä 50,1 prosentista siten, että omistusosuudeksi jää kummassakin yhtiössä kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta vähintään 33,4 %. Tällöin valtio voi vielä turvata asemansa kaikkiin merkittäviin osakeyhtiötä koskeviin päätöksiin.

Muita tarkistuksia

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan varataan rahoitusta edesmenneen presidentin Mauno Koiviston valtiollisten hautajaisten menoihin.

Ministereiden määrää on nostettu 14 ministeristä 17 ministeriin. Samalla ministereiden eritysavustajien määrää on kasvanut seitsemällä. Palkkauksiin tarvittavaa määrärahaa ehdotetaan tämän johdosta lisättävän 645 000 eurolla. Ehdotuksessa on huomioitu hallituksen ministereiden palkkaukseen kohdistamat säästöt.

Unionin horisontaalisten asioiden, kuten Britannian EU-eron, hoitamiseen ehdotetaan rahoituksen uudelleen kohdentamista valtioneuvoston kanslian pääluokan sisältä.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen loppuvuonna 2019 varaudutaan uudella Suomen EU-puheenjohtajuus -momentilla. Puheenjohtajuuskauden järjestelyjen aloittamiseksi valtioneuvoston kansliassa ehdotetaan henkilöstön palkkaukseen varattavan 200 000 euroa v. 2017.

Euroopan hybridikeskus aloittaa toimintansa syksyllä Helsingissä. Suomen vuoden 2017 jäsenmaksun ja osallistumismaksun maksamiseksi keskukselle ehdotetaan valtioneuvoston kanslian pääluokkaan varattavan 750 000 euroa.

Oikeusministeriön erityismenoihin ehdotetaan 1,5 milj. euron lisäystä Sampo Oyj:n osakekirjojen kuoletuksien kuulutuksista aiheutuviin menoihin ja 8 milj. euron vähennystä valtiolle menetetyksi tuomittuja menettämisseuraamuksia vastaaviin korvauksiin johtuen WinCapita-kokonaisuuteen liittyvien korvausten maksatusten arvioidusta siirtymisestä pääasiassa vuodelle 2019.

Suojelupoliisin toimitilahankkeen suunnittelun käynnistämiseen ehdotetaan myönnettäväksi 200 000 euroa.

Puolustusministeriön hallinnonalan menoja ehdotetaan lisättäväksi 21,2 milj. eurolla puolustusmateriaalihankintojen yhteydessä aiheutuneiden valuuttakurssitappioiden korvaamiseksi. Puolustusministeriön hallinnonalan momenteilta ehdotetaan vähennettäväksi yhteensä 15,7 milj. euroa vuoden 2016 toteutuneen indeksikehityksen mukaisena tarkistuksena.

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan myymään Helsingin kaupungin Punavuoren kaupunginosassa oleva kiinteistö 14,05 milj. euron kauppahintaan. Kiinteistö ei kuulu valtion kiinteistöstrategiassa linjattuihin tärkeisiin kohteisiin.

Valtion takaussuorituksiin varattua määrärahaa ehdotetaan lisättäväksi 8,2 milj. eurolla Pietari-säätiön Pietarin Suomi-talon peruskorjaukseen Danske Bankilta ottamien lainojen takausvastuusuoritusten johdosta.

Hallitus päätti vuosia 2018—2021 koskevan julkisen talouden suunnitelman yhteydessä datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelman toteuttamisesta, jonka käynnistämiseen ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan lisättäväksi 2 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan valtuutta myöntää valtionavustusta Suomen maatalousmuseosäätiölle Maatalousmuseo Sarkan uudesta lisärakennuksesta aiheutuviin vuokrakustannuksiin. Lisärakennuksen johdosta museon vuokrakustannukset kasvavat enintään 147 000 euroa. Lisätilan tarve aiheutuu Helsingin yliopiston maatalousmuseon maatalouden opetuskokoelman siirtämisestä Sarkaan.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen kokonaiskustannusarvion noususta johtuen ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle valtuutta tehdä hankkeeseen liittyviä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu aiempien sitoumusten ja menojen lisäksi valtiolle rahapelitoiminnan voittovaroista rahoitettavia menoja vuosina 2017—2027 yhteensä enintään 26 milj. euroa. Rahoituksen edellytyksenä on, että Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella. Lisämäärärahan tarve katetaan tulouttamalla 6 milj. euroa jakamattomista veikkausvoittovaroista v. 2017 ja loput, 20 milj. euroa, liikuntaan osoitettavista rahapelitoiminnan tuotoista vuosina 2018—2027.

Rakenteilla olevan KymiRing moottoriurheilukeskuksen rakentamiskustannuksiin myönnettävään avustukseen ehdotetaan 3,5 milj. euron määrärahaa. Valtionavustuksen myöntämisen ja maksamisen ehtona on, että rahoittajien antamin oikeudellisesti pitävin rahoitussitoumuksin voidaan todeta moottoriurheilukeskushankkeen vaatiman koko rahoituksen toteutuvan.

Luonnonvarakeskukselle ehdotetaan 1,6 milj. euron lisäystä Savonlinnan toimintojensa uudistamiseen strategiseksi toimipisteeksi, joka kehittää toimintatapoja ja uusia liiketoimintamalleja metsäbiotalouden tutkimustulosten siirtämiseksi käytäntöön.

Työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönottoon ehdotetaan 10 milj. euron lisämäärärahaa julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin.

Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoihin ehdotetaan 2 milj. euron lisäystä käytettäväksi rahanpesulainsäädännön uudistamiseen liittyvän edunsaajarekisterin käyttöönottoon ja 0,75 milj. euron lisäystä kansainvälisen, yrityksille myönnettävien yhteisötunnisteiden myöntämisessä käytettävän järjestelmän kehittämiseen ja tietojen ylläpitämiseen. Lisäksi momentin määrärahoihin ehdotetaan 1,4 milj. euron vähennystä johtuen eurooppalaisen yhtenäispatentin voimaantulon siirtymisestä vuoteen 2018.

Median innovaatiotukeen vuosien 2015 ja 2016 talousarvioissa myönnetyn määrärahan käyttötarkoitusta ehdotetaan laajennettavaksi kattamaan myös yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki, minkä lisäksi em. tarkoitukseen ehdotetaan osoitettavaksi erillinen 1 milj. euron lisämääräraha.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ovat siirtymässä yhteisiin toimitiloihin. Muutosta ja kalustehankinnoista aiheutuviin kustannuksiin lautakunnille ehdotetaan yhteensä 330 000 euron lisämäärärahaa.

ICT-direktiivin ja kausityöntekijädirektiivin täytäntöönpanon myöhentymisen vuoksi määrärahatarvetta ehdotetaan vähennettävän valtion korvaamalla perhe-etuusmomentilla ja sairausvakuutuksen momentilla yhteensä 8,8 milj. euroa.

Valtion maksuosuuteen yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan lisäystä 19,6 milj. euroa. Tarve aiheutuu vakuutettujen määrän vähentymisestä.

Valtion korvauksiin työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan myönnettäväksi lisäystä 1 milj. euroa, joka vähennettäisiin vastaavasti kertaluonteisena siirtona rokotteiden hankintaan tarkoitetusta määrärahasta.

Valtion korvaukseen maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin ehdotetaan 1 milj. euron lisämäärärahaa. Määräraha käytetään Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toteuttamaan, maatalousyrittäjien jaksamista tukevaan hankkeeseen.

Ympäristöministeriölle ehdotetaan 5 milj. euroa ympäristövahinkojen torjuntaan aiheutuen Belvedere Mining Oy:n konkurssin aiheuttamasta ympäristön pilaantumisuhasta.

Valtion asuntorahaston sisällä ehdotetaan siirrettäväksi erityisryhmien investointiavustuksista 11 milj. euroa hissien jälkiasentamisen avustuksiin.

Korkomenoarviota nostetaan 50 milj. eurolla johtuen pääosin korkotason muutoksesta.

Eduskunnan vuodelle 2017 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 179 988 000 - 179 988 000
22. Tasavallan presidentti 13 729 000 - 13 729 000
23. Valtioneuvoston kanslia 211 130 000 10 603 000 221 733 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 079 337 000 3 719 000 1 083 056 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 916 747 000 -6 589 000 910 158 000
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 520 235 000 18 212 000 1 538 447 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 829 719 000 11 949 000 2 841 668 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 17 025 673 000 46 823 000 17 072 496 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 759 425 000 20 491 000 6 779 916 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 584 043 000 23 280 000 2 607 323 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 3 227 864 000 42 819 000 3 270 683 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 050 448 000 25 985 000 3 076 433 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 14 599 352 000 51 500 000 14 650 852 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 186 704 000 4 987 000 191 691 000
36. Valtionvelan korot 1 307 510 000 50 000 000 1 357 510 000
Yhteensä 55 491 904 000 303 779 000 55 795 683 000

Eduskunnan vuodelle 2017 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

  Osasto Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 41 663 184 000 490 266 000 42 153 450 000
12. Sekalaiset tulot 5 298 368 000 -1 609 000 5 296 759 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 484 964 000 -6 800 000 2 478 164 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 459 241 000 - 459 241 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 49 905 757 000 481 857 000 50 387 614 000
       
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 5 586 147 000 -178 078 000 5 408 069 000
Yhteensä 55 491 904 000 303 779 000 55 795 683 000