Talousarvioesitys 2004

1. Yhteenveto

Edelleen vaimeana jatkuvasta talouskasvusta huolimatta työllisyydessä ei ole tapahtunut merkittävää heikkenemistä. Kuluvana vuonna tuotannon kasvua pitää yllä yksityinen kulutus ja se pysynee myös ensi vuonna kasvun keskeisenä perustana. Tämän lisäksi myös nettoviennin odotetaan tuolloin tukevan kasvua. Tuleva kehitys Suomessa riippuukin olennaisesti siitä, millaiseksi kansainvälinen talouskehitys muotoutuu. Talousarvioesityksen taustalla oleva ennuste perustuu näkemykselle, että talouskasvu vähitellen vahvistuu Yhdysvalloissa ja myös EU-alueella.

Talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on työllisyyden lisääminen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Työllisyystavoite edellyttää talouspolitiikassa linjan jatkamista, joka edistää vakaata talouskasvua, parantaa hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä turvaa kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön yritystoiminnalle. Työllisyyden koheneminen ja valtiontalouden velkaantuneisuuden vähentäminen ovat keskeisiä talouspolitiikan tavoitteita, joilla pyritään varautumaan väestön ikääntymisestä ja talouden voimistuvasta kansainvälistymisestä aiheutuviin julkisen talouden meno- ja veronalennuspaineisiin.

Hallitus pyrkii finanssipolitiikassaan siihen, että valtiontalous pysyy vahvana, jotta julkinen talous voisi lähivuosikymmeninä selviytyä väestön ikääntymisen myötä kasvavista vastuistaan ilman kohtuutonta tulevien sukupolvien harteille tulevaa rahoitustaakkaa. Julkisessa taloudessa olevaa kapeaa liikkumatilaa käytetäänkin tarkoin harkiten talouden kasvupotentiaalia parantaviin ja hyvinvointijärjestelmän toimintaa tukeviin menojen lisäyksiin sekä työllisyyttä tukeviin maltillisiin veronalennuksiin.

Talousarvioesityksen finanssipoliittinen linja tukee kotimaista kysyntää. Veronkevennyksillä lisätään kotitalouksien ostovoimaa, vahvistetaan luottamusta kotimaiseen talouskehitykseen ja tuetaan kansantalouden pidemmän aikavälin kasvuperustaa. Yhdessä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja kuntien palveluihin suunnattujen määrärahalisäysten kanssa veronkevennykset tukevat hyvää työllisyyskehitystä ja siten talouden vakautta.

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

¹⁾ Sisältää nettoutettuna 234 milj. euroa velanhallinnan menoja vuonna 2003 ja tuloja 60 milj. euroa vuonna 2004.

²⁾ Sisältää velanhallinnan menoja 350 milj. euroa vuonna 2002.

Tuloarviot

Vuonna 2004 valtion tuloiksi ilman lainanottoa arvioidaan 35,9 mrd. euroa, mikä on 1,6 % enemmän kuin vuoden 2003 varsinaisessa talousarviossa. Hitaasta talouskasvusta ja veronkevennyksistä huolimatta verotuloja arvioidaan kertyvän prosentin enemmän kuin vuoden 2003 varsinaisessa talousarviossa.

Talousarvioesitykseen sisältyy ansiotulojen verotuksen kevennys 775 milj. eurolla. Lisäksi veroasteikkoon ehdotetaan tehtäväksi inflaatiotarkistus. Veronalennus ehdotetaan toteutettavaksi alentamalla valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä ja korottamalla tulonhankkimisvähennyksen ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismääriä. Työllisyyssyistä suhteellisesti suurimmat veronalennukset ehdotetaan pieni- ja keskituloisille. Veroperustemuutosten seurauksena työtulojen veroaste alenisi keskimäärin 1,5 prosenttiyksiköllä pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla sekä hieman yli yhdellä prosenttiyksiköllä suurempituloisilla palkansaajilla. Valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosenttien alentaminen keventää palkkatulon saajien ohella myös esimerkiksi valtion tuloveroa maksavien eläkeläisten verotusta. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys nousee automaattisesti, ilman erillistä päätöstä, täyden kansaneläkkeen noustessa.

Arvonlisäverotusta ehdotetaan muutettavaksi pienimpien yritysten kasvumahdollisuuksien edistämiseksi. Verovelvollisuuden liikevaihtorajaan ehdotetaan liukuvaa veronhuojennusta, joka pienentyisi asteittain liikevaihdon kasvaessa. Uudistus helpottaa pienimmissä yrityksissä työtä tekevien yrittäjien asemaa eli lähinnä yksin tai perheenjäsenten kanssa työtä tekeviä yrittäjiä. Samassa yhteydessä luovutaan vuosittain säädetystä vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäverohuojennuksesta.

Alkoholin verotusta joudutaan alentamaan EU:n laajentuessa ensi vuonna veropohjan säilyttämiseksi. Uusien jäsenmaiden verokannat ovat merkittävästi Suomen nykyisiä kantoja alemmat ja matkustajatuontikiintiöt poistuvat. Alkoholiverotuksen muutos toteutetaan maaliskuun 2004 alusta. Veronalennuksen sekä alkoholin ja tupakan matkustajatuonnin oletetun lisäyksen arvioidaan vähentävän valtion verotuottoa yhteensä vajaalla ½ miljardilla eurolla.

Määrärahat

Valtion talousarvion määrärahoiksi vuodelle 2004 ehdotetaan 37,2 mrd. euroa, jossa on lisäystä vajaat 4 prosenttia vuoden 2003 talousarvion määrärahoihin verrattuna. Hallinnonalojen menot kasvavat kuitenkin 6 prosenttia euromääräisesti ja reaalikasvuksi arvioidaan runsaat 4 prosenttia. Hallinnonalojen menojen kasvusta noin puolet johtuu voimassaolevan lainsäädännön ja edellisellä vaalikaudella tehtyjen päätösten vaatimista määrärahalisäyksistä. Nämä menojen lisäykset oli huomioitu jo helmikuussa annetuissa alustavissa kehyksissä. Toinen puoli menojen kasvusta johtuu hallitusohjelman yhteydessä ja kehyksessä päätetyistä menojen lisäyksistä sekä muille veronsaajille maksettavista tulokompensaatioista, jotka johtuvat ansiotuloverotukseen tehdyistä ja ehdotettuista kevennyksistä.

Hallitus on toukokuussa 2003 tehdyllä kehyspäätöksellään asettanut hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen kehittämiselle tarkan ohjelman, jolla lisävoimavarat suunnataan työllisyyskehityksen parantamisen ja siten talouden kasvupotentiaalin lisäämisen näkökulmasta mahdollisimman tehokkaasti. Työttömyyden kasvun torjumiseksi lisätään aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä kehyskauden ensimmäisinä vuosina ja käynnistetään poikkihallinnollinen työllisyysohjelma työttömyyden kovan ytimen murtamiseksi. Osana ohjelmaa käynnistetään hallinnonrajat ylittäviä työvoiman kehittämiskeskuksia. Lisäksi työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennetään puolison tulojen osalta ja ylläpitokorvauksia korotetaan.

Palveluiden parantamiseksi kuntien valtionosuuksia lisätään 140 milj. eurolla. Tämän lisäksi kuntien verotulomenetyksiä ja kustannusten nousua kompensoidaan lisäämällä valtionosuuksia. Valtion talousarvioesitys on kuntatalouden tasapainon kannalta jokseenkin neutraali.

Lapsiin ja nuoriin panostetaan korottamalla lapsilisiä sekä osoittamalla valtionosuutta lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan ja lisäämällä nuorisotyön määrärahoja.

Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan laaja-alainen yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukeva sekä työttömyyttä vähentävä toimenpidekokonaisuus. Tämä kokonaisuus kattaa koulutuspolitiikan, T&K -panostukset, veropolitiikan, tuen tulopoliittisten ratkaisujen synnylle, työvoimapolitiikan uudistamisen sekä kaksi hallintorajat ylittävää politiikkaohjelmaa.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvion kattamiseksi ehdotetaan valtiolle otettavaksi uutta velkaa 1,2 mrd. euroa. Koko valtiontalous on noin 0,3 mrd. euroa alijäämäinen, koska valtion budjettitalouden ulkopuolella oleviin rahastoihin arvioidaan syntyvän 0,9 mrd. euron ylijäämä. Rahastotalouden ylijäämä johtuu pelkästään valtion eläkerahaston karttumasta, jolla varaudutaan valtion työntekijöiden tulevien eläkkeiden maksuun. Valtion eläkerahaston tavoitteena on päästä vuoteen 2010 mennessä samaan varautumistasoon kuin yksityisillä eläkelaitoksilla on jo nyt.

Kansantalouden tilinpidon käsittein valtionhallinnon arvioidaan olevan alijäämäinen ½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2004. Hallituksen tavoitteena on päästä valtiontalouden tasapainoon vaalikauden loppuun mennessä, mikä edellyttää tiukkaa pitäytymistä päätetyissä valtiontalouden kehyksissä sekä toimenpiteitä työllisyysasteen suotuisan kehityksen turvaamiseksi.

Taulukko 2. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino, milj. euroa

¹⁾ Ml. vuoden 2003 lisätalousarvio

²⁾ Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisenaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi.

Valtionvelka

Valtion budjettitalouden velan korkomenoiksi arvioidaan 2,8 mrd. euroa. Tässä on laskua kuluvan vuoden varsinaisessa budjetissa arvioituihin korkomenoihin nähden 0,6 mrd. euroa.

Valtionvelka kasvaa vuonna 2003 sekä euromääräisesti että suhteessa bruttokansantuotteeseen, koska velanhallinnan kannalta tarpeettomaksi tulleen ns. repo-salkun poisto lisää tilapäisesti tilastoissa näkyvää valtionvelkaa. Valtion todelliseen velka-asemaan sillä ei ole pysyvää vaikutusta. Vuoden 2004 1,2 mrd. euron suuruisesta nettorahoitustarpeesta huolimatta valtionvelan suhde kokonaistuotantoon alenee arvion mukaan kuluvan vuoden 44 prosentista 43½ prosenttiin. Valtionvelan nimellisarvoksi arvioidaan vuoden 2003 lopussa 63,2 mrd. euroa.

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys