Talousarvioesitys 2004

8. Valtion budjetin ulkopuolella olevat rahastot

Valtiolla on yksitoista budjettitalouden ulkopuolista rahastoa: valtion asuntorahasto, valtion eläkerahasto, maatilatalouden kehittämisrahasto, valtion ydinjätehuoltorahasto, huoltovarmuusrahasto, valtiontakuurahasto, valtion vakuusrahasto, valtion televisio- ja radiorahasto, maatalouden interventiorahasto, palosuojelurahasto ja öljysuojarahasto. Rahastojen tulojen arvioidaan vuonna 2004 olevan yhteensä 4,5 mrd. euroa ja menojen 3,5 mrd. euroa, joten niihin kertyy nettomääräisesti ylijäämää 0,9 mrd. euroa. Oheiseen taulukkoon on koottu yhteenveto rahastoista.

Valtion asuntorahasto

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan asuntorahaston varoista. Samoin rahaston varoista maksetaan myös sen velkojen menot. Rahasto saa varansa aravalainojen koroista, lyhennyksistä ja vuosimaksuista sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Velkaa rahastolle on otettu sekä osana valtion lainanottoa että rahaston lainasaatavia arvopaperistamalla. Talousarviovuoden alussa on aravalainojen arvopaperistettu määrä yhteensä 2,1 mrd. euroa ja muu rahastovelka 2,0 mrd. euroa. Valtion asuntorahaston asuntolainasaamisten pääoman ennakoidaan olevan vuoden 2004 alussa 10,6 mrd. euroa, rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan 4,9 mrd. euroa ja rahastoa rasittavien takausvastuiden 2,5 mrd. euroa, josta 1,5 mrd. euroa koostuu omistusasuntolainojen osatakauksista. Suhteellisesti nopeimmin on eri tukimuodoista kasvanut takausten määrä.

Vuonna 2004 rahaston tuloiksi ennakoidaan noin 730 milj. euroa. Lisäksi ehdotetaan, että rahastolla saa olla lyhytaikaista lainaa kerrallaan enintään 500 milj. euroa. Rahastosta myönnettävien uusien lainojen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 410 milj. euroa, korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi 600 milj. euroa, uutena tukimuotona käyttöönotettavien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen valtiontakauslainojen valtuudeksi 50 milj. euroa sekä avustusten myöntämisvaltuudeksi 83 milj. euroa. Omistusasuntolainojen voimassa olevien valtiontakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2004 lopussa ehdotetaan yhteensä 2 mrd. euroa.

Valtion eläkerahasto

Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu tulevien eläkkeiden rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitoksilta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja ns. VALTAVA-laitoksilta arviolta 1 110 milj. euroa v. 2004. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon noin 280 milj. euroa. Rahaston tuloja ovat myös sijoitustoiminnan tuotot (ml. valtiolle annetuista lainoista saatavat korot), yhteensä arviolta 480 milj. euroa. Lisäksi rahaston tuloja ovat TEL-laitosten suorittamat siirtymämaksut, joiden suuruudeksi arvioidaan noin 50 milj. euroa v. 2004. Nämä siirtymämaksut suoritetaan vuodesta 1993 lähtien yhtiöitettyjen ja TEL-järjestelmään siirtyneiden valtion laitosten TEL-tasausmaksun perusteella. Vuonna 2004 volyymi pienenee puoleen, koska Posti- ja telelaitoksen yhtiöittämisen jälkeen maksettavien siirtymämaksujen tulo loppuu.

Valtion eläkerahastosta ehdotetaan siirrettäväksi talousarvioon siirron maksimimäärä, joka on 984 milj. euroa v. 2004. Siirron enimmäismäärän rajoittaminen vuosina 2004—2010 valtion eläkerahastolain säädöksien mukaisesti toteuttaa rahaston tavoitellun rahastointiasteen. Tavoitteena on, että valtion eläkkeiden rahastoinnin aste saavuttaisi TEL-järjestelmälle asetetun tavoitteen v. 2010. Rahaston sijoitustoimintaa ohjaa valtiovarainministeriön nimittämä rahaston johtokunta. Johtokunta hyväksyy vuosittain rahastolle sijoitussuunnitelman. Sijoitustoimintaa toteutetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin työeläkerahastoissa.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden kehittämisrahaston käytettävissä olevat varat ovat noin 238,4 milj. euroa, mikä on 35 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. EU:lta rahastoon tuloutuvaa rahoitusosuutta on arviolta 12,8 milj. euroa. Varoista arvioidaan käytettävän kulutusmenoihin noin 71 milj. euroa ja sijoitusmenoihin 100 milj. euroa. Kulutusmenoihin luetaan ne menot, jotka kokonaan tai osaksi jäävät rahaston lopullisiksi menoiksi. Näitä ovat mm. avustukset, hoitopalkkiot, velkajärjestely- ja vakuustoiminnan menot ja tutkimustoiminnan tukeminen. MAKERA:n varojen käyttöä tarkennetaan EU:n maatalouspolitiikan uudistamisen ja artiklan 141 tuen jatkoa koskevan tuloksen selvittyä.

Valtion ydinjätehuolto-rahasto

Valtion ydinjätehuoltorahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä, eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oy ja Fortum Power and Heat Oy sekä Valtion teknillinen tutkimuskeskus, jonka käytössä on FiR-1-tutkimusreaktori. Rahaston tehtävänä on myös osallistua jätehuoltovelvollisten varautumisvelvollisuuden sisällön määräämiseen. Rahaston tase on noin 1 260 milj. euroa.

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu, jonka tuotto on noin 50 milj. euroa vuodessa. Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen vähimmäistarpeet erilaisissa kriisitilanteissa. Keskeisiä rahoitettavia kohteita ovat valtion varmuusvarastot ja erilaiset tekniset varajärjestelyt. Rahaston tase on noin 1 000 milj. euroa. Rahastoa hoitaa kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluva Huoltovarmuuskeskus, joka toimii myös puolustustaloudellisen suunnittelukunnan sihteeristönä.

Valtion takuurahasto

Valtiontakuurahasto saa varansa valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta, Finnvera Oyj:n rahastoon siirtämistä varoista sekä Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuihin ja muihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista. Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastosta annetun lain tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset.

Valtion vakuusrahasto

Valtion vakuusrahasto keskittyy viimeistellessään pankkitukijärjestelmän alasajoa myönnetyn pankkituen hallinnointiin ja tukiehtojen noudattamisen valvontaan, koska uusia pankkitukitarpeita ei ole tiedossa. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2002 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteensä 6 223 milj. euroa. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Lisäksi valtioneuvoston myöntämistä takausvastuista oli voimassa 50 milj. euroa.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahasto toimii Yleisradio Oy:n rahoittamiseksi ja muun televisio- ja radiotoiminnan edistämiseksi. Rahastoa hoitaa Viestintävirasto, joka perii rahastolle maksettavat televisiomaksut ja televisiotoiminnan harjoittajien liikevaihtoon perustuvat toimilupamaksut. Televisiomaksu on 1.1.2004 lukien 186,60 euroa vuodessa, ja kaikkien maksutulojen arvioidaan olevan 406 milj. euroa. Valtioneuvosto päättää liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä rahastoon kertyvien varojen jakamisesta Yleisradio Oy:lle, Viestintävirastolle lupamaksujen perintäkustannuksiin ja televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

EU:n jäsenmaana Suomi toteuttaa yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia toimenpiteitä EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Interventiotoiminnan ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää sisämarkkinoilla haluttua maataloustuotteiden hintatasoa. EU-jäsenyys edellyttää tarvittaessa interventiovarastointia mm. viljan, naudanlihan, voin ja rasvattoman maitojauheen osalta. Vuonna 1995 perustetun maatalouden interventiorahaston varoja käytetään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisen vientituen, interventiovarastoinnin ja muiden maataloustuotteiden markkinoiden tasapainottamiseen tähtäävien tukiohjelmien toimeenpanoon. Varsinaisesta interventiotoiminnasta aiheutuvat menot rahoitetaan EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista. Vuodesta 2004 alkaen kalatalouden interventiotoiminnan määrärahat tuloututetaan rahastoon. Interventiotoimintaan arvioidaan tarvittavan yhteensä noin 109 milj. euroa. Suomen valtion vastattavaksi jäävien korko-, hallinto- ja eräiden menekinedistämismenojen kattamiseksi talousarvioesityksessä on 2 milj. euron siirto interventiorahastoon.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastosta annetun lain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta suoritettava vuosittain palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun suorittaa vakuutuslaitos. Rahastosta voidaan myöntää yleis- ja erityisavustuksia kunnille, sopimuspalokunnille, palontorjuntajärjestöille ja muille niitä vastaaville yhteisöille sekä apurahoja ja stipendejä. Rahaston tulot ja rahastosta maksettavat avustukset ovat vuodessa 6 milj. euroa.

Öljynsuojarahasto

Öljysuojarahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoista korvataan öljyvahinkojen torjuntakustannuksia ja öljyperäisten aineiden pilaamien maiden puhdistamiskustannuksia. Vahinkotapauksissa ensisijaisessa vastuussa on aina vahingon aiheuttaja, ja rahaston korvausvastuu vasta toissijainen. Rahastosta maksetut korvaukset ovat painottuneet torjuntavalmiuden ylläpitämiseen ajan mukana muuttuvia riskejä vastaavana, missä keskeistä on ollut tarpeellisen torjuntakaluston hankintojen ja ylläpidon rahoittaminen. Rahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Lisäksi rahastoon voidaan valtion talousarviossa siirtää öljyjätemaksusta kertyviä tuloja. Rahaston vuosibudjetti on noin 12 milj. euroa ja tase noin 4 milj. euroa.

Taulukko 29. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa¹⁾

¹⁾ Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osilta täsmää.