Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

6. Hallinnon kehittäminenPDF-versio

Hallintopoliittisten toimien tavoitteena on varmistaa julkisten palvelujen laatu sekä lisätä julkisen hallinnon tuottavuutta ja sitä kautta osaltaan tukea julkisen talouden kestävyyttä.

Kansalaisten oikeus hyvään hallintoon turvataan koko maassa. Avointa hallintoa edistetään valtionhallinnossa toimeenpanemalla kaksivuotista avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa, jonka teemat ovat ymmärrettävyys, avoin maakunta ja julkisuus. Teemojen alla on yhteensä seitsemän toimeenpantavaa sitoumusta, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan ohjelman kuluessa ja sen päätteeksi. Julkisen hallinnon johtamisen laatua parannetaan johtamisen uudistamisella, joka sisältää kaksi toimenpidekokonaisuutta hallituskaudelle. Ensimmäinen koskee yhtenäisempää valtioneuvostoa ja valtionhallintoa, toinen johtamisen ja toimeenpanon toimintatapojen uudistamista. Näiden kokonaisuuksien kautta valtioneuvoston ja valtionhallinnon johtamisprosessit sovitetaan yhteen strategisen hallitustyöskentelyn kanssa ja vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa. Toimenpiteet valmistuvat vuoden 2018 loppuun mennessä.

6.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen

Valtion keskushallinto

Kehittämisen tavoitteena on keskushallinto, jonka rakenne, ohjaus ja johtamisjärjestelmät ovat selkeät. Keskushallinnolla tulee olla kyky muutokseen ja riskienhallintaan ja sen palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä ja ensisijaisesti sähköisiä. Tavoitteena on myös koko­naisuuden hallinta hallinnonalarajat ylittäen. Uudistus keskittyy hallitusohjelman toteuttamisen kannalta strategisesti tärkeisiin asiakokonaisuuksiin. Kärjiksi on kevään 2017 aikana valittu digitalisaation ohjausmallin, valtioneuvoston kehittämistä selvittäneen Tiitisen työryhmän esitysten ja uuden Valtion lupa- ja valvontaviraston toimeenpano sekä maakuntien poikkihallinnollisen ohjausmallin rakentaminen. Keskushallinnon uudistusta viedään eteenpäin yhteistyössä johtamisen ja toimeen­panon parantamisen, julkisten palveluiden digitalisaation kärkihankkeiden sekä sote- ja maakuntauudistuksen kanssa.

Uudistettu julkisen hallinnon yhteispalvelulaki on tullut voimaan 1.6.2017. Laki tuo yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin uuden toimintamallin, jossa korostuu sähköinen asiointi ja sen tuki sekä etäpalvelun tarjoaminen. Asiakas ohjataan ensisijaisesti sähköisten palvelujen käyttöön. Uuden toimintamallin tavoitteena on, että asiakas saa yhteisestä asiakaspalvelupisteestä palvelua tarpeidensa mukaan neljän palvelukanavan välityksellä: sähköiset palvelut asiakaspäätteellä, etäpalvelu kuvayhteyden avulla viranomaisiin, asiointi palveluneuvojan kanssa tai asiointi paikan päälle tulevan viranomaisen kanssa. Uuteen toimintamalliin siirrytään vuoden 2018 aikana.

Johtamisen kehittämisen osalta toteutetaan useita toimenpiteitä. Valtioneuvoston kehittämistä selvittäneen Tiitisen työryhmän ehdotuksia koskevat linjaukset toimeenpannaan ja sovitetaan yhteen muiden valtioneuvostotasoisten toimenpiteiden kanssa. Henkilöstöjohtamisen strategista otetta vahvistetaan. Uudistettu johtamissopimusmalli otetaan laajasti käyttöön kansliapäällikkö- ja virastopäällikkötasoilla, ja uusi menettely arvioidaan. Ministeriöiden johtoryhmävalmennukset valmistuvat ja virastoille tarjotaan vastaavia valmennuksia. Työ 2.0 -hanke jatkaa työn tekemisen tapojen ja toimintakulttuurin uudistamista. Myös käynnissä olevat johtamiskokeilut ja -valmennukset saatetaan päätökseen ja niiden tulokset arvioidaan.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kehittäminen

Valtiolla on käytössä talous- ja henkilöstöhallinnon yhteinen toimintamalli, joka kattaa prosessit, tietorakenteet, palvelukeskuspalveluiden yhtenäisen käytön sekä näitä toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Vuoden 2017 alusta tietojärjestelmäkokonaisuuden omistajuus siirrettiin Valtiokonttorista Palkeisiin. Järjestelmän kehittämisessä ja elinkaaren hallinnassa otetaan käyttöön hallintamalli, jolla ylläpidetään toimintatavan ja järjestelmän yhtenäisyyttä ja mahdollistetaan käyttäjien osallistuminen kehittämiseen.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta kehitetään hallitusohjelman mukaisesti siirtämällä kirjanpidon ja tilinpäätöksen tehtäviä edelleen kirjanpitoyksiköiltä Palkeisiin sekä keskittämällä, yksinkertaistamalla ja sähköistämällä hankinnasta maksuun -prosessia. Ministeriöt ohjaavat osaltaan hallinnonalaansa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien siirtämiseksi palvelukeskuksen hoidettavaksi. Uuden sähköisen tilaamisen ja laskunkäsittelyratkaisun käyttöönotot käynnistyvät syksyllä 2018. Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmarobotiikan kehittämistä ja käyttöönottoa jatketaan Palkeissa.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Tilatehokkuutta parannetaan valtion uuden toimitilastrategian mukaisesti vastaamaan asetettuja tilatehokkuustavoitteita, muuttuneita työnteon tapoja ja kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Tilatehokkuuden parantamisella tavoitellaan parempia työsuorituksia ja alempia vuokrakustannuksia. Kehitetään toimitilastrategian soveltamista käyttösidonnaisiin tiloihin, kuten vankiloihin ja poliisilaitoksiin. Virastot ja laitokset ovat yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehneet toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmia, joiden toteuttamisella tavoitellaan yli 10 milj. euron säästöjä toimitilamenoissa v. 2018.

Ulkopuolinen selvitys uuden vuokrajärjestelmän toimivuudesta valmistuu v. 2018.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtion hankintatoimen digitalisointi -toteutusohjelman (ns. Handi) toimeenpanoa jatketaan. Valtion hankintatoimen kehittämisen ja digitalisoinnin osalta keskitytään koko hankintatoimen prosessien ja organisoinnin kehittämiseen sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen aina hankintasuunnittelusta sopimusten ja toimittajahallintaan, kilpailuttamiseen sekä tilaamiseen. Vuoden 2018 aikana viedään päätökseen sähköisen kilpailuttamisjärjestelmän käyttöönotto valtion virastoissa ja laitoksissa sekä aloitetaan uuden tilaamisen ja laskunkäsittelyratkaisun käyttöönotto.

Sote- ja maakuntauudistus

Hallitus valmistelee ja toimeenpanee sote- ja maakuntauudistuksen, jossa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja kootaan useiden hallinnonalojen tehtäviä perustettavien maakuntien järjestämisvastuulle. Eduskunnalle maaliskuussa 2017 annettuun maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 15/2017) sisältyy mm. ehdotukset maakuntalaiksi, jolla säädettäisiin maakuntien hallinnon ja talouden järjestämisestä ja maakuntien tehtäväalueista, maakuntien rahoituslaiksi, kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevaksi laiksi, tarvittavat vero-, henkilöstö- ja vaalilainsäädännön muutokset sekä uudistuksen voimaanpanolaiksi.

Maakuntauudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Maakuntauudistuksen täytäntöönpano tulee edellyttämään lukuisia muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Hallitus pyrkii antamaan esitykset maakuntauudistuksen edellyttämäksi lainsäädännöksi mm. maakunnalle siirtyviä tehtäviä koskevien lakien muutoksista keväällä 2018. Maakuntien perustamista koskevan lainsäädäntökokonaisuuden on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2018 ja tehtävien järjestämisvastuun siirtyä maakunnille vuoden 2020 alusta.

Vuoden 2018 aikana sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano etenee maakuntalain ja uudistuksen voimaanpanolain voimaantuloon asti ministeriöiden ja muiden viranomaisten esivalmisteluna, ja lakien voimaantultua kesällä 2018 alkaen voimaanpanolailla perustettavien maakuntien väliaikaisten valmistelutoimielinten tekemänä valmisteluna. Näiden toimielinten toimikausi päättyy 31.12.2018, kun lokakuussa 2018 pidettävien ensimmäisten maakuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa viimeistään vuoden 2019 alusta lukien. Alueilla tapahtuvan valmistelun ohella ministeriöt jatkavat samanaikaisesti uudistuksen valmistelua oman hallinnonalansa osalta. Vuosien 2018—2019 aikana maakunnat valmistelevat kaikki hallinnon, talouden ja päätöksenteon sekä palvelujen organisointia koskevat hallinnolliset rakenteet siten, että ne ovat valmiita tehtävien siirtymiseen maakuntien järjestämisvastuulle 1.1.2020.

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa varten valtio on vuoden 2017 aikana perustanut kolme valtakunnallista maakuntien palvelukeskusyhtiötä. Vuoden 2018 aikana palvelukeskusyhtiöt valmistelevat palvelutuotannon käynnistämistä maakunnille. Lisäksi on perustettu SoteDigi kehitysyhtiö, joka tehtävänä on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon uusia kansallisia digitaalisia ratkaisuja.

Valtion lupa- ja valvontaviraston perustaminen

Maakuntauudistuksen yhteydessä perustetaan Valtion lupa- ja valvontavirasto, jolle kootaan tehtäviä aluehallintovirastoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Kyseiset virastot lakkautetaan. Valtion lupa- ja valvontavirasto on valtion hallintoviranomainen, jolla on valtakunnallinen toimivalta ja joka turvaa alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista sekä valvoo yleistä etua hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Ehdotetulla tehtävien kokoamisella ja toimivallan valtakunnallisuudella tavoitellaan virastorakennetta, joka mahdollistaa nykyistä vaikuttavamman, asiakaslähtöisemmän, yhdenmukaisemman ja kustannustehokkaamman valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien toteuttamisen ja jossa viranomaisten keskinäiset työnjaot ovat selkeitä ja päällekkäiset tehtävät karsitaan. Virastoa valmistellaan vuoden 2018 aikana ministeriöiden ja muiden virastojen yhteisessä toimeenpanohankkeessa ja viraston on tarkoitus aloittaa toimintansa joko vuoden 2019 tai 2020 alussa.

Hallintomenojen säästö toimintamenoista

Hallitusohjelman mukaisesti hallintomenoihin kohdistetaan kehyskaudella 2016—2019 yhteensä 120 milj. euron säästö. Vuosittain 30 milj. eurolla kasvava säästö toteutetaan muun muassa tehtäviä ja velvoitteita purkamalla, henkilömenoissa eläkepoistumaa hyödyntämällä, lisäämällä digitalisaatiota ja uudistamalla rakenteita. Säästövelvoitteet koskevat kaikkia hallinnonaloja. Vuoden 2018 säästö on kohdistettu ministeriöiden esitysten pohjalta talousarvioesityksessä suoraan toimintamenomomenteille.

6.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen

Hallituskaudelle on asetettu tavoitteeksi käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut. Vuonna 2018 jatketaan hallinnon digitalisoinnin edistämishankkeita sekä toteutetaan yhdessä kuntien kanssa asiakaslähtöisiä, palveluja uudistavia ja kustannussäästöjä mahdollistavia digikuntakokeiluja. Julkisen hallinnon tuottaman tiedon hyödyntämistä lisätään. Tavoitteena ovat sujuvat tietovirrat viranomaisten välillä sekä tietojen hyödyntäminen laajasti yhteiskunnassa. Vuonna 2018 annetaan hallituksen esitys viranomaisten tiedon käyttöä ja vaihtoa yhtenäistävästä laista sekä toteutetaan ja otetaan käyttöön julkisen hallinnon yhteisiä tietomäärityksiä.

Julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen toiminnan ohjauksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa sekä valmistelussa olevassa maakuntahallinnossa. Ohjausrakenteita ja investointimallia kehitetään v. 2018.

Vuonna 2018 sähköisen asioinnin ensisijaisuuden edistäminen etenee niin sähköisen viestinvälittämisen kuin ensisijaisesti digitaalisesti tarjottavien palvelujen kautta. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt selvitystyön suomalaisen henkilötunnuksen uudistamisesta ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimisesta. Selvitystyön tavoitteena on vuoden 2019 loppuun mennessä tehdä esitys tuleville vuosikymmenille ulottuvasta kansallisesta toimintamallista henkilöiden yksilöimiseen Suomessa ja kuvata viranomaisten rooli henkilöön liittyvien ydintietojen hallinnassa.

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmassa kehitetään kuntia ja kuntayhtymiä koskevan julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja automaattisia prosesseja sekä tietojen saatavuutta ja yhteentoimivuutta. Kuntatieto-ohjelman tuotoksia ja toimintamalleja otetaan käyttöön perustettavien maakuntien julkisen talouden suunnitteluun liittyvissä prosesseissa ja tietomäärityksissä, ja toimeenpannaan uutta Maakuntatieto-ohjelmaa.

Tieto- ja kyberturvallisuuden tärkeys korostuu yhteiskunnan ja julkishallinnon digitalisaation edistymisen myötä. Julkisen hallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden ohjausta ja normistoa selkeytetään. Vuonna 2018 luodaan valtionhallinnon kyberturvallisuuden johtamiselle uusi kehikko, tuetaan ehdotettujen tietoturvallisuuden lainsäädäntömuutosten toimeenpanoa julkisessa hallinnossa, muodostetaan julkisen hallinnon tietoturvallisuuden kokonaiskuva ja laaditaan keskeiset strategiset tieto- ja kyberturvallisuuden linjaukset sekä parannetaan hallinnon digitaalisen turvallisuuden osaamista ja tietoisuutta.

6.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2018 n. 71 100 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,1 mrd. euroa.

Valtion virka- ja työehtosopimus on kilpailukykysopimuksen mukainen. Siihen sisältyy lomarahan määräaikainen alentaminen 30 %:lla vuosina 2017—2019 sekä vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla säännöllisiä työaikoja korottamalla. Sopimukseen ei sisälly palkkojen tarkistuksia. Kilpailukykysopimukseen liittyy hallituksen toimenpiteinä työnantajien sairasvakuutusmaksun ja eläkemaksun alentaminen. Vuoteen 2017 verrattuna työajan pidentäminen sekä sairausvakuutus- ja eläkemaksujen alentaminen säästävät virastojen menoja vuonna 2018 yhteensä 11 milj. eurolla, mikä on otettu huomioon vähennyksinä virastojen toimintamenoissa. Valtion virka- ja työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy 31.1.2018. Sen jälkeen alkavan sopimuskauden vaikutuksia ei ole ennakoitu tässä talousarviossa. Ne otetaan huomioon vuoden 2018 lisätalousarviosta alkaen.

Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman ja valtioneuvoston 28.5.2014 antaman päätöksen mukaan valtion palkkaliukuma rajoitetaan muiden työmarkkinoiden keskimääräiselle tasolle. Päätös ja kehyslinjaus koskevat vielä vuotta 2018, joten virastojen budjettirahoitteisia määrärahoja on alennettu yhteensä 6 milj. eurolla v. 2018.

Valtiovarainministeriö ennakoi toimintaympäristön voimakasta muutosta valmistelemallaan linjauksella ”Valtio hyvä työnantaja 2025 – työtä kansalaisten hyväksi”, jonka keskeiset tavoitteet ovat 1) valtio on yhtenäinen ja kilpailukykyinen työnantaja, 2) henkilöstö on yhtenäinen voimavara ja 3) valtion palveluja johdetaan ja uudistetaan rohkeasti ja vastuullisesti. Tähän liittyy toteutussuunnitelma vuosille 2017—2019 sekä strategisen henkilöstöjohtamisen vahvistaminen Valtiokonttorin tekemän henkilöstöjohtamisen selvityksen johtopäätösten pohjalta. Toimenpiteisiin kuuluu myös toimintojen uudelleen organisointi ja tiivistyvä yhteistyö ministeriöiden, virastojen ja konsernitoimijoiden kesken.

Valtionhallinnon johtamisen kehittämisen yleisiä lähtökohtia ovat poikkihallinnollisuus, ammattimainen ja tuloksellinen johtaminen sekä hallinnon tuottavuus ja kestävä kehitys. Osana hallituksen kärkihankkeen toteutusta vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa sekä henkilöstön liikkuvuutta valtionhallinnossa. Keskeistä johtamisessa ja viranomaistoiminnassa on korkea eettisyys sekä laajan luottamuksen ylläpito ja vahvistaminen hallinnon toimintaan.

Valtion virkamieslakia on muutettu siten, että henkilöstön nykyistä joustavampi käyttö on mahdollista. Henkilöstön liikkuvuutta sekä asiantuntijuuden ja valtion henkilöstövoimavarojen hyödyntämistä hallinnonalojen ja valtion virastojen välillä kehitetään ja edistetään. Vuoden 2018 alusta voimaantuleviksi tarkoitetut valtion virkamieslain muutokset koskevat niiden virkojen määrittelyä, joihin voidaan nimittää ainoastaan Suomen kansalainen, nimitysharkinnassa varmistettavaa nuhteettomuutta sekä sitä, ettei nimitettävällä ole sidonnaisuuksia, jotka voivat vaarantaa virkaan kuuluvien tehtävien asianmukaisen hoitamisen. Valmistellun esityksen mukaan myös valtion virkaan ja virkasuhteeseen nimittämistä koskeva valitusmahdollisuus avattaisiin rajattuna. Vuodelle 2018 valmistellaan muutoksia myös virkamieslain ja työsopimuslain yhdenmukaistamiseksi liittyen takaisinottovelvollisuuden pituuteen, koeajan pidentämiseen sekä määräaikaisen palvelussuhteen perusteisiin palkatessa pitkäaikaistyötön enintään vuoden pituiseen määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Työurien pidentämistä pyritään edistämään valmistelemalla vuodelle 2018 mahdollisuus jatkaa virkasuhdetta määräaikaisesti eroamisiän täyttymisen jälkeen.

Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina ja työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa. Valtio parantaa yhteisen henkilöstökoulutuksen tuloksellisuutta monimuotoisuuteen ja tavoitteellisuuteen pohjautuvan e-oppimisen avulla. Kaksivuotinen hanke vahvistaa samalla HAUS kehittämiskeskus Oy:n asemaa valtiokonsernin keskeisenä toimijana ja HAUS pystyy entistä paremmin tukemaan valtionhallintoa toiminnan uudistamisessa sekä vahvistaa asemaansa osaamisen kehittämisen keskeisenä toimijana.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia myös tulevaisuudessa. Tätä tuetaan tarkoituksenmukaisella ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteella, määräaikaisilla johtamistehtävillä ja suunnitelmallisella johtamisen kehittämisellä. Valtiovarainministeriö vahvistaa edelleen tukitoimintoa, jonka tehtävänä on uusien johtamismallien valmistelu, johdon valinnan kehittäminen, palvelussuhteiden hallinta ja johtajien ura- ja kehityspolkujen edistäminen. Käytännön toimia ovat muun muassa avautuvista tehtävistä viestintä, tehtävästä toiseen siirtymisen tuki, uudistetun johtamissopimusmallin käyttöönotto sekä yhteisen valmennuksen ja verkostojen koordinointi.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2015—2018

Tunnusluku 2015 2016 20171) 20181)
         
Henkilöstön lukumäärä 73 700 73 000 72 000 71 100
Muutos edell. vuodesta, % -6,5 -0,9 -1,4 -1,3
Henkilötyövuodet, lukumäärä 73 100 72 000 71 100 70 200
Muutos edell. vuodesta, % -7,0 -1,5 -1,3 -1,3
Palkkasumma, milj. euroa 3 520 3 519 3 440 3 373
Työvoimakustannukset, milj. euroa 4 389 4 304 4 154 4 074
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 3 900 3 903 3 919 3 945
Palkkojen sivukulut, % 60,0 55,4 50,9 50,9
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 4 431 4 497 4 594 4 720
Naisten osuus, % 48,8 48,9 49,0 49,0
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 46,4 46,3 46,3 46,3

1) Vuosien 2017 ja 2018 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistamat valtion henkilöstön vähenemiset, palkkaliukumasäästöt ja kilpailukykysopimuksesta tehdyn valtion sopimusratkaisun kustannuksia alentavat vaikutukset.