Talousarvioesitys 2019
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Momentille myönnetään 772 527 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 164 449 000 euroa.
1) Vuonna 2019 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2019—2024 enintään 218 575 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen -tilausvaltuus, PVKEH 2019).
PVKEH 2019 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2019 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2019 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023— | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus | 25 000 | 25 000 | ||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus | 25 186 | 22 000 | 47 186 | |||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus | 12 500 | 12 500 | ||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus | 12 000 | 12 355 | 24 355 | |||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 124 127 | 97 723 | 27 299 | 25 772 | 73 358 | 348 279 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 381 980 | 283 210 | 249 490 | 180 490 | 422 600 | 1 517 770 |
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 580 793 | 415 288 | 276 789 | 206 262 | 495 958 | 1 975 090 |
Uusi tilausvaltuus | ||||||
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2019) -tilausvaltuus | 18 095 | 57 035 | 38 545 | 45 900 | 59 000 | 218 575 |
Uusi tilausvaltuus yhteensä | 18 095 | 57 035 | 38 545 | 45 900 | 59 000 | 218 575 |
---|---|---|---|---|---|---|
Valtuudet yhteensä | 598 888 | 472 323 | 315 334 | 252 162 | 554 958 | 2 193 665 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:
Rakennetaan Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.
- — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
- — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista
- — aloitetaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankinnat.
Ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.
- — jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen
- — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä
- — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja.
Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.
- — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivista liikkuvuutta
- — kehitetään kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä mukaan lukien raskas raketinheittimistö
- — kehitetään taistelijan varustusta
- — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.
- — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
- — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
- — ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
- — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä
- — valmistellaan Laivue 2020 hankintaa.
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn rakentamista
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — jatketaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön kehittämistä.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2019 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmassa toteutetaan maavoimien elektronisen tiedustelun hankkeen toinen vaihe sekä merivoimien elektronisen tiedustelun kehittäminen.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmaan sisältyvillä hankinnoilla jatketaan Puolustusvoimien järjestelmien ja käytössä olevien laitteiden kunnossapitoa sekä hankitaan varaosia ja vaihtolaitteita.
Puolustusvoimien joukkotuotannon kehittämisohjelmassa kehitetään Puolustusvoimien käyttöön sisäsimulaattori, jolla voidaan opettaa perus- ja soveltavia ammuntoja kustannustehokkaasti sekä tilanteissa, joita ei voi harjoitella muussa koulutuksessa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään joukkojen liikkuvuutta modifioimalla nykyistä ajoneuvokalustoa. Vanhenevia ajoneuvoja korvataan uusilla tai lisähankinnoilla. Joukkojen torjuntakyvyn ja paikallispuolustuksen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kehitetään kranaatinheitinkomppanioiden johtamista, joukkojen panssarintorjuntakykyä ja taistelijan vaikuttamiskykyä. Maavoimien ilmatulenjohto -hankkeella kehitetään maavoimien kykyä puolustusvoimien yhteiseen tulenkäyttöön ja kansainvälisesti yhteensopivaan ilmasta-maahan tulenjohtokykyyn. Maavoimien vastatykistömaalinosoitus -hankkeella kehitetään kyky paikantaa vastustajan tuliyksiköt. Lisäksi kehittämisohjelmassa ylläpidetään ja kehitetään maavoimien pioneerijoukkojen liikkeenedistämis- ja suluttamiskykyä, kehitetään maavoimien joukkojen suojaa maastouttamisen ja suojelun osalta sekä rakennetaan kansainvälistä yhteensopivuutta sekä muuta materiaalia kansainvälisen toimintaympäristön ja olosuhteet huomioon ottaen.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa jatketaan ilmavoimien taistelutukikohtien varustamista; kehitetään ja täydennetään tukikohtajoukkojen materiaalista valmiutta vastaamaan operatiivisen suunnitelman edellyttämää suorituskykyä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa korvataan poistuvat suorituskyvyt uudella taistelualuslaivueella 2026 mennessä sekä hankitaan ampumatarvikkeita ja sukellusveneentorjuntamiinoja.
Määrärahasta arvioidaan käytettävän 598 888 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 9 190 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 164 449 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentilta 27.10.01 | 3 962 |
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2019) | 11 227 |
Jurmo-luokan veneiden korjaus | 2 000 |
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) | 20 000 |
Tasomuutos (Laivue 2020) | 260 000 |
Toteutunut kustannustasotarkistus (2017) | -2 762 |
Yhteensä | 294 427 |
2019 talousarvio | 772 527 000 |
2018 I lisätalousarvio | 19 999 000 |
2018 talousarvio | 478 100 000 |
2017 tilinpäätös | 499 355 000 |