Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Tiede- ja innovaatiopolitiikalla (t&i) vahvistetaan Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja ympäristöllisesti kestävän kasvun edellytyksiä. Hallitus on joutunut sopeuttamaan t&i-toimintaa julkisen talouden reunaehtoihin toteuttaen samalla uudistuksia, joilla luodaan maailmanluokan edellytykset uuden tiedon luomiselle, menestyville innovaatioille, kasvuyrityksille sekä korkean jalostusarvon liiketoiminnalle. Hallitus käynnistää uutta kasvua tukevia toimia sekä huolehtii, että julkistalouden haasteista riippumatta rahoitus varmistetaan talouden, tuottavuuden ja työllisyyden kannalta tärkeimmissä kohteissa.

Politiikkatoimia ohjaavat hallitusohjelma ja sen kärkihankkeet sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus (2015—2020). Hallituskauden keskeinen tavoite on kääntää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus jälleen nousuun. Korkeakoulujen rakenteellista ja toiminnallista uudistamista ja vahvuusaloilleen profiloitumista vauhditetaan. Tutkimustulosten hyödyntämistä ja vaikuttavuutta edistetään korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja hallinnon yhteisin toimin. Suotuisasti kehittynyttä ja kansainvälistyvää yrityskulttuuria tuetaan. Hallitus vahvistaa pääomamarkkinoita yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Julkista tukea ja riskinjakoa kohdennetaan lupaaviin alkaviin ja innovatiivisiin (kasvu)yrityksiin sekä viennin edistämiseen.

Sekä julkisen että yrityssektorin rahoituksen vähenemisestä johtuen v. 2015 Suomen t&k-intensiteetti (t&k-menot/bkt) laski 3,1 prosenttiin. Vuonna 2016 jäädään nykytiedolla n. 2,9 prosentin tasolle. Tämä olisi jo seitsemäs perättäinen laskevan intensiteetin vuosi. Valtion t&k-rahoituksen bkt-osuus oli n. 1 % v. 2015, mutta se laskee v. 2016 alle 0,9 prosenttiin ja edelleen lähivuosina 0,8 prosentin tasolle.

Valtion tutkimuslaitosjärjestelmän ja t&k-rahoituksen uudistamista jatketaan valtioneuvoston linjausten mukaisesti. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto on rahoittanut v. 2015—2016 ensimmäiset pitkäjänteiset tutkimushankkeensa. Valtioneuvosto valitsee neuvoston ohjelmien pääteemat. Tutkimuslaitoksia on lakkautettu, yhdistetty ja siirretty yliopistoihin. Vuonna 2014 tutkimuslaitoksia oli 18, mutta v. 2016 enää 12. Näistä VTT on osakeyhtiömuotoinen. Uudistusten rinnalla on tutkimuslaitosten rahoitusta supistettu ja keskitetty strategisen tutkimuksen rahoitusväliseenseen sekä päätöksentekoa tukevan tutkimuksen rahoittamiseen. Valtioneuvoston kanslian jakama tutkimus-, ennakointi- ja selvitysrahoitus on vakiintunut n. 11 milj. euroon.

Korkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmiä kehitetään. Yliopistojen uudistettu rahoitusmalli otetaan käyttöön v. 2017. Malli tukee tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään, tutkimustulosten hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja yliopistojen profiloitumista vahvuusaloilleen.

Yliopistojen profiloitumista, tutkimusalapainotuksia ja valintoja tuetaan Suomen Akatemian erityisrahoituksella. Tämä toteutetaan siirtämällä asteittainen 50 milj. euroa yliopistojen valtionrahoituksesta Akatemian kautta jaettavaksi. Kilpaillun rahoituksen osuutta lisätään korkeakoulujen rahoituksessa. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja pääomitetaan, ja sen kriteerit painottavat korkeakoulujen laatua, vaikuttavuutta ja kykyä hankkia ulkopuolista rahoitusta.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteiden yhteiskehittämistä jatketaan. Tavoitteena on, että Suomeen syntyy lähivuosina vahvoja alueellisia ja aloittaisia korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kansainvälisesti tunnettuja osaamiskeskittymiä. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön, työnjaon ja rakenneuudistusten onnistumisen arviointi toteutetaan vuoteen 2018 mennessä.

Tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseksi ja EU:n yhteisiin tutkimusinfrastruktuureihin osallistumiseksi toteutetaan kansallista strategiaa ja tiekarttaa (v. 2014—2020). Infrastruktuureja ja kehitysympäristöjä tuetaan cleantechissä, biotaloudessa ja myös muilla, hallitusohjelmassa linjatuilla painoaloilla. Julkisten tietovarantojen sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -tulosten avointa saatavuutta ja hyödyntämistä parannetaan määrätietoisesti. Kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan (v. 2014—2017) toteutusta jatketaan ja valmistellaan seuraavan vaiheen kehittämistoimia ja politiikkalinjauksia.

EU:n Horisontti 2020 -hankkeiden valmistelussa ja kansainvälistä tasoa olevissa infrastruktuuri-investoinneissa hyödynnetään Strategisen tutkimuksen neuvoston, Akatemian ja Tekesin rahoitusta sekä Euroopan strategista investointirahastoa (EFSI) ja EU:n rakennerahastoja. Koulutusvientiä kaikilta koulutusasteilta edistetään poistamalla tilauskoulutuksen esteet ja nostamalla koulutusviennin volyymiä. Lukukausimaksut ja stipendijärjestelmä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille otetaan käyttöön. Ulkomaisia opiskelijoita kannustetaan jäämään Suomeen.

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa ja tätä tukevaa tiekarttaa vuosille 2016—2018 toteutetaan monien hallinnonalojen sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. Kansainvälisesti kilpailukykyistä toimintaympäristöä luodaan. Investointeja ja vientiä lisätään mm. vahvistamalla alan osaamiskeskittymiä ja tukemalla tutkimuksen kaupallistamista.

Tutkimus- ja pääomarahoittajien työnjakoa ja yhteistyötä kirkastetaan. Tekesin rahoituksessa tapahtuu suuri muutos: v. 2016 Tekesin resursseja leikataan 130 milj. eurolla ja v. 2017 yli 20 milj. euroa lisää. Innovaatiosetelikokeilu käynnistetään v. 2016. Setelit (á 5000 €) kohdennetaan mikro- ja pk-yrityksille, jotka hankkivat innovoinnin asiantuntijapalveluja yrityksiltä, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta.

Strategisen huippuosaamisen keskittymille (SHOK) varatusta julkisesta rahoituksesta luovutaan. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma lakkautetaan. Kansainvälisesti näkyvien, houkuttelevien keskittymien kehittämistä jatketaan. Keskittymäpolitiikkaa ja yhteistyöalustoja uudistetaan kokoamalla osaaminen ja hyödyntäen em. instrumenttien kokemuksia ja käytäntöjä.

Team Finland -verkostoa tehostetaan tiivistämällä edelleen yhteistyötä ja tukemalla investointeja edistäviä kasvuhankkeita. Team Finland -palveluja kehitetään viennin vauhdittamiseksi, pk-sektorin kansainvälistämiseksi ja ulkomaisten investointien saamiseksi Suomeen.

Aiemmasta kokonaan uudistettu tutkimus- ja innovaationeuvosto aloittaa toimintansa syksyllä 2016. Neuvosto käsittelee keskeiset t&i-poliittiset kehittämistoimet, edistää hallinnonalojen ja eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä ylläpitää kokonaiskuvaa innovaatiojärjestelmän tilasta.

OECD toteuttaa Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen riippumattoman arvioinnin, joka valmistuu keväällä 2017. Arvioinnin päähavaintoja ja politiikkasuosituksia hyödynnetään hallituskauden puolivälitarkastelussa ja muissa t&i-politiikan kehittämistoimissa.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa1)

  2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
2016—2017
muutos
2016—2017
muutos, %
         
Korkeakoulut2) 581 561 -20 -3
Valtion tutkimuslaitokset3) 197 186 -11 -6
— josta VTT4) 78 76 -2 -2
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä 778 747 -31 -4
         
Suomen Akatemia 441 450 +9 +2
— josta strateginen tutkimus 56 56 0 0
Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 486 487 +1 0
— josta t&k-rahoitus5) 381 378 -3 -1
Rahoitusorganisaatiot yhteensä 927 936 +10 +1
         
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 11 11 0 0
         
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 18 15 -3 -17
Yhteensä 1 734 1 710 -24 -1
— vain t&k-rahoitus, yhteensä 1 629 1 601 -28 -2
Arvio valtion koko t&k-rahoituksesta 1 845 1 820 -25 -1

1) Metodologisista ja muista muutoksista johtuen vuosien 2016 ja 2017 t&k-rahoitusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa.

2) T&K-rahoituksen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ja arvonlisäverokompensaatiota. Tutkimukseen kohdentuvaa osuutta valtionrahoituksesta on nostettu vuodesta 2016 alkaen kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä parantaa taulukon tietojen verrattavuutta Tilastokeskuksen t&k-budjettianalyysin tietoihin.

3) Tutkimuslaitosten voimavarojen väheneminen selittyy valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksella.

4) VTT:n t&k-rahoitus on arvioitu vähentämällä talousarvion mukaisesta valtionavustuksesta siihen sisältyvä arvonlisävero-osuus VTT:ltä ja Tilastokeskukselta saatujen tietojen perusteella.

5) Osa Tekesin rahoituksesta kohdistuu muuhun kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään t&k-toimintaan kuten innovaatio- ja pääomasijoitustoimintaan. Taulukkoon on merkitty erikseen vain t&k-rahoitus.