Talousarvioesitys 2009
6.3. Kuntatalouden kehitys vuoteen 2012
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli v. 20072,4 mrd. euroa ja parani vuoteen 2006 verrattuna noin 300 milj.eurolla. Vuosikate kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuudenpoistot mutta ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Pitkäänjatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta kuntien velan määrälisääntyi edelleen, ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneetsuurina.
Kuntatalouden vahvistuminen jatkuu v. 2008. Vuosikatekohoaa 700 milj. eurolla 3,1 mrd. euroon, kun sekä kunnallisvero-että yhteisöverotulot kasvavat edelleen nopeasti. Verotulojen kasvunohella valtionosuuksien merkittävä lisäys kohentaa kuntataloutta.Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassasamalla kun talouskasvu on heikkenemässä. Suurten palkankorotusten,yleisen hintatason voimakkaan nousun ja palvelujen ostojen nopean kasvunseurauksena toimintamenot kasvavat yli 6 % eli selvästinopeammin kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös investointien odotetaanedelleen lisääntyvän.
Kuntatalouden tila pysyy talouskasvun hidastumisesta huolimattahyvänä v. 2009. Yleisen ansiotason nousu pitää edelleenyllä veropohjaa, mutta kunnallisverotulojen kasvu kuitenkin hidastuu,kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminen toteutetaanosittain kunnallisverotuksen kautta. Kuntien yhteisöverotuottojenodotetaan hieman vähenevän vuoteen 2008 verrattuna. Toisaalta kuntienmuut tulot lisääntyvät selvästi, kun verokevennykset kompensoidaanlisäämällä valtionosuuksia ja kuntien toimintatuotot kasvavat nopeastimm. kuntien yhdistymisavustusten lisääntymisen ja asiakasmaksujenkorotusten myötä.
Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 5 % v. 2009. Kasvuon hieman hitaampaa kuin v. 2008, mutta edelleen yhtä nopeaakuin vuosina 2002—2007 keskimäärin. Vuonna 2009 menopaineitakeventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen palkankorotustenajoituksesta johtuen vuotta 2008 vaimeammaksi. Lisäksi kuntatyönantajansosiaalivakuutusmaksut kevenevät selvästi, kun kunta-alan palkkojennopea kasvu mahdollistaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen.Kuntien menoja pienentää myös useiden tehtävien siirtyminen kunnilta valtionhoidettavaksi. Toisaalta kuntien yhdistymisten suuri määrä nostaneesiirtymävaiheessa kuntien menoja. Myös ostot kasvavat nopeasti mm.palkkojen ja kuluttajahintojen nousun seurauksena. Jos talouskasvuei hidastu ennakoitua enempää, vuosikate on hieman vuoden 2008 tasoaparempi ja riittää kattamaan nettoinvestoinnit.
Vuosina 2010—2012 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojenarvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 %. Menojen nopea kasvujohtuu suurelta osin palkkausmenojen ja erityisesti kunta-alan ansiotasonnoususta. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensäkeskimäärin 4,5 % vuodessa. Tällä kehityksellä vuosikateylittää selvästi poistot. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin vuosikatealkaa kuitenkin pienentyä kehyskauden loppua kohden. Mikäli nettoinvestoinnitpysyvät oletetussa 3,0 mrd. eurossa, vuosikate ei v. 2010jälkeen riitä nettoinvestointien kattamiseen. Vuosien 2010—2012kuntatalouden kehitysarvio perustuu keskipitkän aikavälin laskentaoletuksiin,joihin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Täten myös kuntatalouslaskelmiinnäiden vuosien osalta tulee suhtautua osin varauksella.
Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselleovat kevään peruspalveluohjelman kehitysarvioon verrattuna lisääntyneet.Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voihidastua yllättävänkin nopeasti. Tämä koskee erityisesti kuntia, joissayhteisöveron merkitys on suuri. Samalla kuntien menojen kasvu pysyynopeana, ja työvoiman saantivaikeudet saattavat lisätä palkka- jaostomenoja vielä ennakoitua enemmän. Käyttötalouden nopean menokasvunrinnalla myös kuntien investointipaineet pysyvät suurina mm. kasvukeskusteninfrastruktuuri-investointien, koko kuntakentän suurten peruskorjaustarpeiden sekärakenneuudistusten täytäntöönpanon edellyttämien investointien vuoksi.Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointienkestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleenheikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi, ja varautuminentulevien vuosikymmenien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisiolennaisesti.
Taulukko 20. Kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) kehitysvuosina 2007—2012, kuntien tilinpidon mukaan, milj. euroa(käyvin hinnoin)
| 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tuloksen muodostuminen | ||||||
| 1. Toimintakate | -19 781 | -21 019 | -21 978 | -23 298 | -24 491 | -25 800 |
| 2. Verotulot | 16 296 | 17 450 | 17 956 | 18 886 | 19 736 | 20 606 |
| 3. Valtionosuudet,käyttötalous | 5 757 | 6 601 | 7 146 | 7 404 | 7 656 | 8 013 |
| 4. Rahoitustuototja -kulut, netto | 114 | 107 | 103 | 94 | 92 | 85 |
| 5. Vuosikate(=1.+2.+3.+4.) | 2 387 | 3 138 | 3 219 | 3 086 | 2 993 | 2 903 |
| 6. Poistot | -1 839 | -1 894 | -1 951 | -2 010 | -2 070 | -2 132 |
| 7. Satunnaiseterät, netto | 234 | 250 | 250 | 250 | 250 | 250 |
| 8. Tilikaudentulos | 782 | 1 494 | 1 519 | 1 326 | 1 173 | 1 021 |
| Rahoitus | ||||||
| 9. Vuosikate | 2 387 | 3 138 | 3 219 | 3 086 | 2 993 | 2 903 |
| 10. Satunnaiseterät | 234 | 250 | 250 | 250 | 250 | 250 |
| 11. Tulorahoituksenkorjauserät | -528 | -450 | -450 | -450 | -450 | -450 |
| 12. Tulorahoitus,netto (=9.+10.+11.) | 2 093 | 2 938 | 3 019 | 2 886 | 2 793 | 2 703 |
| 13. Käyttöomaisuusinvestoinnit | -3 787 | -4 000 | -3 900 | -3 900 | -3 900 | -3 900 |
| 14. Rahoitusosuudetja myyntitulot | 1 104 | 900 | 900 | 900 | 900 | 900 |
| 15. Investoinnit,netto (=13.+14.) | -2 683 | -3 100 | -3 000 | -3 000 | -3 000 | -3 000 |
| Rahoitusjäämä(=12.+15.) | -590 | -162 | 19 | -114 | -207 | -297 |
| 17. Lainakanta | 9 007 | 9 357 | 9 457 | 9 657 | 9 957 | 10 357 |
| 18. Kassavarat | 4 302 | 4 390 | 4 410 | 4 396 | 4 388 | 4 392 |
| 19. Nettovelka(=17.-18.) | 4 705 | 4 967 | 5 047 | 5 261 | 5 569 | 5 965 |
Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin
Vuodesta 2007 vuoteen 2009 kuntien vuosikate paranee valtiovarainministeriönkuntaosaston ennakointimallin mukaan kaikissa kuntakokoryhmissä.Kaikissa ryhmissä vuosikate riittää poistojen kattamiseen. Ennakointimallissakuntatalouden kehitysarvion oletukset siirretään kuntatasolle. Kuntakokoryhmittäiseterot eivät vuosikatteella tarkastellen kasva, tosin tarkasteluavaikeuttaa v. 2009 toteutuvat kuntaliitokset. Niissä tapahtuu siirtymiäeri kuntaryhmien välillä.
Kuntien lainakannan ennakoidaan kasvavan vuodesta 2007 vuoteen2009, tosin kasvu hidastuu v. 2009 johtuen suurten kuntienhyvästä taloudellisesta tilanteesta. Asukasta kohti laskettu lainakantaalenee 2 001—6 000 ja 6 001—10 000asukkaan kuntaryhmissä. Kuntaliitokset vaikuttavat kuitenkin enitenjuuri näiden kuntaryhmien lukuihin. Laskelmissa ei ole voitu ottaa huomioonvuoden 2009 verokevennysten ja niiden kompensoinnista johtuvienmuutosten vaikutuksia kuntatasolla.
Taulukko 21. Ennakointimallin mukainen kuntien talouskehitysvuosina 2007—2009 kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin1)
| Asukasluku | Vuosikate 2007 | Vuosikate 2008 | Vuosikate 2009 | Lainakanta 2007 | Lainakanta 2008 | Lainakanta 2009 |
| alle 2 000 | 173 | 258 | 346 | 1 672 | 1 913 | 1 937 |
| 2 000—6 000 | 188 | 293 | 286 | 1 504 | 1 654 | 1 595 |
| 6 001—10 000 | 226 | 367 | 393 | 1 579 | 1 722 | 1 660 |
| 10 001—20 000 | 244 | 373 | 425 | 1 544 | 1 831 | 1 800 |
| 20 001—40 000 | 315 | 418 | 452 | 1 529 | 1 698 | 1 786 |
| 40 001—100 000 | 284 | 411 | 452 | 1 919 | 2 111 | 1 896 |
| yli 100 000 | 692 | 734 | 785 | 1 347 | 1 598 | 1 542 |
| Koko maa | 382 | 479 | 530 | 1 545 | 1 752 | 1 705 |
1) Vuodet 2008 ja 2009 eivät sisällä harkinnanvaraistarahoitusavustusta ja toimintakatteen kasvu on arvioitu peruspalveluohjelmanmukaisesti.
Vuoden 2007 tilinpäätöstietojen mukaan negatiivisen vuosikatteenkuntia oli 52 (vuoden 2009 ennuste 16), yhteenlaskettu euromäärä –19 milj. euroa. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja yhteensä179 kunnassa. Kumulatiivista, taseeseen kertynyttä alijäämää oli154 kunnassa yhteensä 423 milj. euroa. Kumulatiivista kertynyttäylijäämää oli 246 kunnassa, yhteensä 4 mrd. euroa.
Kuvio 7. Kuntien vuosikate ja kumulatiivinen yli-/alijäämävuoden 2007 tilinpäätöksessä