Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Selvitysosa:Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää koko maan kattavaa alueellista puolustusjärjestelmää sekä yleistä asevelvollisuutta puolustuksen perusratkaisuina. Puolustuskyky perustuu puolustusjärjestelmän suorituskykyihin ja niille kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä saatavaan tukeen.

Puolustusvoimien kehittäminen mitoitetaan siten, että maahamme kohdistuvat eriasteiset uhat kyetään hallitsemaan kaikissa tilanteissa yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn perustana on oltava joukkojen riittävä suorituskyky. Osassa järjestelmiä on ylläpidettävä korkea valmius, jolla kyetään kiistämään yllätys ja estämään lamautus. Joukot on varustettava ja koulutettava riittävällä ja ajanmukaisella puolustusmateriaalilla.

Puolustusvoimien tehtävien toteuttaminen edellyttää muuttuneessa turvallisuusympäristössä hybridisodankäyntikyvyn lisäksi nykyistä korkeampaa valmiutta ja taistelunkestävyyttä.

Yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan ja asevelvollisuutta hyödynnetään nykyistä laaja-alaisemmin. Koko palveluskelpoinen miespuolinen ikäluokka koulutetaan. Asevelvollisten osaamista ja toimintakykyä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti riittävällä varusmies- ja kertausharjoituskoulutuksella. Varusmiesten ja reserviläisten siviiliosaamista hyödynnetään täysimääräisesti.

Puolustusvoimat osallistuu aktiivisesti viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan kansallisten sotilaallisten suorituskykyjen ylläpitoa ja kehittämistä sekä lisätään puolustusvoimien henkilöstön ja reserviläisten ammattitaitoa eriasteisten kriisien hallitsemiseksi.

Puolustuskyvyn pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen ylläpito ja kehittäminen  edellyttävät tasapainoa materiaalisen valmiuden menojen, henkilöstömenojen ja muiden toimintamenojen välillä.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Sotilaalliselle maanpuolustukselle asetetaan seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä
  • — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen antava sotilasstrateginen tilannekuva.
  • — Puolustusvoimat valvoo alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset.
  • — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella.
  • — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä.
  • — Puolustusvoimat jatkaa asevelvollisuuden ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä yhteistyössä puolustusministeriön ja muiden hallinnonalojen kanssa.
  • — Kansainvälistä puolustusyhteistyötä syvennetään ja laajennetaan tukemaan puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Meri- ja ilmatilannekuvayhteistyötä syvennetään ja niiden kehittämistä jatketaan. Puolustusvoimat hyödyntää resurssien puitteissa monikansallisen harjoitusyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet ja kehittää osallistumistaan harjoitustoimintaan.
  • — Puolustusvoimat suuntaa kiinteistö- ja ympäristöinvestoinnit kustannustehokkaasti painopisteinä terveys, turvallisuus ja poikkeusolojen vaatimukset.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa puolustusministeriön räjähdevarastoinnin kehittämispäätöksen (FI.PLM.2013-4162) mukaiset toimenpiteet.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoimintaa koskevan lain edellyttämät toimenpiteet.
  • — Puolustusvoimat on mukana kehittämässä valtionhallinnon ja erityisesti turvallisuusviranomaisten yhteisiä ICT- palveluita ja keskittää toimialariippumattomat ICT- tehtävät valtionhallinnon yhteiseen palvelukeskukseen.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa isäntämaatuen antamisen edellyttämät järjestelyt ja jatkaa avun antamisen ja ulkopuolisen sotilaallisen avun vastaanottamisen edellyttämien järjestelyjen toimeenpanoa osana puolustuskyvyn kehittämistä.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa puolustusministeriön materiaalipoliittiset linjaukset käynnissä olevissa ja suunniteltuihin tilausvaltuuksiin sisältyvissä keskeisissä hankkeissa.
Turvallinen yhteiskunta
  • — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia.
  • — Puolustusvoimat kehittää yhteistoimintakykyä ja menettelytapoja muiden viranomaisten kanssa mm. valtakunnallisessa turvallisuusvalvonnassa. Lisäksi puolustusvoimat kehittää turvallisuusvalvontaa keskittämällä toimintoja ja yhdenmukaistamalla turvallisuustekniikkaa ottaen huomioon yhteistoiminnan muiden viranomaisten kanssa.
  • — Puolustusvoimat osallistuu kansallisen kyberstrategian toimeenpanoon ja kehittämiseen hallinnonalan toimeenpano-ohjelman mukaisesti.

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 866 418 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 4 800 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen.

Valtuudet

1) Vuonna 2016 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2021 enintään 146 576 000 euroa.

2) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 898,3 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 791,2 milj. euroa, materiaalisen valmiuden menot (pl. palkat) 404,9 milj. euroa, kiinteistömenot 262,7 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 173,6 milj. euroa sekä muut toimintamenot 265,9 milj. euroa.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Toiminnallinen tehokkuus 2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
arvio
       
Taloudellisuus      
Varusmiespäivän hinta (euroa) 50 58 55
Reserviläispäivän hinta (euroa) 224 166 168
HN lentotunnin hinta (euroa) 8 348 9 500 9 750
NH-90 lentotunnin hinta (euroa) 7 956 8 100 8 500
       
Tuottavuus      
Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) 11 11 10
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) 85 83 85
       
Kannattavuus      
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 89 105 105
Tuotokset ja laadunhallinta 2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
arvio
       
Koulutetut varusmiehet (lkm) 21 418 21 300 21 200
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) 26 35 35
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) 2,6 2,5 2,5
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) 5 818 18 000 18 000
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/SA-joukkoihin sijoitetut (%) 1,6 7,8 7,8
HN lentotunnit (lkm) 7 998 8 900 8 900
NH-90 lentotunnit (lkm) 1 271 1 650 1 850
Taistelualus 1A valmiusvuorokaudet (lkm) 1 158 1 400 1 400

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 4 581 3 502 2 424     10 507
Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuus 14 373         14 373
Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus 30 520 9 750       40 270
Vuoden 2014 toimintamenojen tilausvaltuus 22 400         22 400
KASI-järjestelmän ylläpito
-tilausvaltuus
3 000 3 000 3 000 3 000 3 000 15 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus 70 811 31 638 10 207     112 656
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 99 254 97 214 95 559 95 131 93 897 481 055
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta
-tilausvaltuus
2 000 22 000 15 000     39 000
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 246 939 167 104 126 190 98 131 96 897 735 261
             
Uusi tilausvaltuus            
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus   94 529 47 837 3 010 1 200 146 576
Uusi tilausvaltuus yhteensä   94 529 47 837 3 010 1 200 146 576
             
Valtuudet yhteensä 246 939 261 633 174 027 101 141 98 097 881 837

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 209 henkilötyövuotta vuoteen 2015 verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin siitä, että v. 2015 henkilöstöä on vielä puolustusvoimauudistuksen henkilöstötoimien seurauksena ylivahvuudessa.

Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuudella on tarkoitus hankkia varaosia ja materiaalin kunnossapitopalveluja maa-, meri- ja ilmavoimille.

Uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 1 888 125 1 870 714 1 898 284
Bruttotulot 30 579 27 654 31 866
Nettomenot 1 857 546 1 843 060 1 866 418
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 121 390    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 127 104    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 118 3 336 1 637
— muut tuotot 12 383 13 032 14 731
Tuotot yhteensä 13 501 16 368 16 368
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 13 536 13 577 13 897
— osuus yhteiskustannuksista 1 651 1 937 1 718
Kustannukset yhteensä 15 187 15 514 15 615
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 686 854 753
Kustannusvastaavuus, % 89 106 105
       
Hintatuki 351 200 200
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -1 335 1 054 953

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2016) 16 353
Senaatti-kiinteistöjen vuokrien korotus 36 000
Siirto momentille 27.01.01 (2 htv) -180
Siirto momentilta 27.10.18 10 620
Terveydenhuollon valvonnan uudet tehtävät (siirto momentille 28.40.01) (1 htv) -75
Toteutunut kustannustasotarkistus (2014) -4 995
Vuokrasopimusten ennenaikaisten päättymisten vaikutukset -4 893
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -548
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -22 604
Palkkaliukumasäästö -7 263
Palkkausten tarkistukset 6 757
Toimintamenosäästö (HO 2015) -5 370
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01) 10
Vuokramenojen indeksikorotus 1 412
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -1 866
Yhteensä 23 358

2016 talousarvio 1 866 418 000
2015 I lisätalousarvio -5 020 000
2015 talousarvio 1 843 060 000
2014 tilinpäätös 1 863 259 000

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 593 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 98 034 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 314 100 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016).

PVKEH 2016 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2016 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 (PVKEH 2012) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2019 saakka tilausvaltuuden enimmäismäärää yhteensä 280 826 000 euroa muuttamatta.

3) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 14 175 9 800 19 100     43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus 24 107         24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 22 042 15 000       37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 66 782 11 541 6 057 5 000   89 380
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 129 436 66 152       195 588
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus 8 160         8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 97 600 71 300 58 000 53 000 22 000 301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 84 462 60 050 8 775 12 700   165 987
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 446 764 233 843 91 932 70 700 22 000 865 239
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 37 100 108 050 76 350 53 200 39 400 314 100
Uusi tilausvaltuus yhteensä 37 100 108 050 76 350 53 200 39 400 314 100
             
Valtuudet yhteensä 483 864 341 893 168 282 123 900 61 400 1 179 339

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — ylläpidetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — luodaan puolustusvoimille yhtenäiset logistiikan rakenteet, toimintatavat ja osaaminen sekä integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä ml. hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — kehitetään alueellisia joukkoja toteuttamalla poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä kokonaisrakenteen uudistus
  • — täydennetään, ylläpidetään ja kehitetään operatiivisia joukkoja
  • — kehitetään suojelukykyä ja uusitaan panssarintorjunta-aseistusta
  • — jatketaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankintoja.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
  • — ylläpidetään miina-asetta
  • — kehitetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden hankintoja.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — rakennetaan ilmasta maahan -suorituskyky
  • — saatetaan päätökseen erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusten hankinnat
  • — saatetaan päätökseen keskikantaman ilmatorjuntaohjus-hanke.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaisia suorituskykyisiä joukkoja sekä luodaan edellytyksiä uusien joukkojen perustamiselle.

  • — aloitetaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön simulaattorihankinnat.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla edistetään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

— tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2016 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

PVKEH 2016 -tilausvaltuuteen sisältyvät kehittämisohjelmien suurimmat hankkeet

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelmassa saatetaan meritiedustelukomppanioiden suorituskyky tasolle, jossa vähenevien rannikkojoukkojen jättämää operaatioalueen tyhjyyttä kyetään valvomaan ja vaikuttamisen edellyttämä maalinosoitus ja tuhovaikutuksen arviointi tyydyttävästi toteuttamaan.

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa varustetaan operatiivisten ja alueellisten taisteluosastojen siirtymiskykyiset johtamispaikat sekä jatketaan ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmän kehittämistä siten, että ITTH-järjestelmästä voidaan luopua.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan puolustusvoimien vaikuttamiskyvyn perusta rakentamalla tärkeimmät vaikuttamisen asejärjestelmät sekä laatimalla ja testaamalla puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen operatiivinen konsepti osana tutkimus- ja operatiivista harjoitustoimintaa. Operatiivisen tulenkäytön hankkeilla hankitaan pitkän kantaman ampumatarvikkeita.

Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa täydennetään Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunujen osajärjestelmiä, lisätään joukkojen taistelunkestävyyttä hankkimalla naamioverkkoja sekä täydennetään erillisyksiköiden varustusta hankkimalla henkilökohtaista varustusta ja ryhmäaseistusta.

Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa peruskorjataan Jurmo-luokan venekalusto.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään Hornet-kaluston kykyä toimia operatiivisesti toimivana järjestelmänä koko elinkaarensa ajan sekä parannetaan Hawk-kaluston koulutusarvoa ja sen pysymistä toimivana sekä käytettävänä järjestelmänä koko elinkaarensa ajan.

PVKEH 2012 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutoksella ja maksatusaikaa pidentämällä saadaan määrärahat vastaamaan paremmin Hornet-torjuntahävittäjäkalustolle hankittavan pitkän kantaman ilmasta maahan -ohjusten arvioitua toimitusaikataulua.

Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 483 864 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 837 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 98 034 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin, jotka sisältävät hallitusohjelman mukaisen puolustusbudjetin tasokorotuksen vuoden 2016 osuuden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2016) 8 047
Menoajoitusmuutokset 129 226
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA I 2015) 6 000
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) 50 000
Siirto momentille 27.10.01 -10 620
Toteutunut kustannustasotarkistus (2014) -5 728
Yhteensä 176 925

2016 talousarvio 593 735 000
2015 I lisätalousarvio -2 362 000
2015 talousarvio 416 810 000
2014 tilinpäätös 427 561 000

19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha perustuu vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttyyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuteen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta 2016 lähtien
             
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuus 2 000 4 600 4 600     11 200
Valtuus yhteensä 2 000 4 600 4 600     11 200

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuden vuosiosuuden muutos -2 000
Yhteensä -2 000

2016 talousarvio 2 000 000
2015 talousarvio 4 000 000

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 1 629 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet
Toiminnallinen tehokkuus 2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
tavoite
       
Taloudellisuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 41 53 53
Tuottavuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 869 1 360 1 360
Tuotokset ja laadunhallinta 2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
tavoite
       
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 55 961 45 000 45 000
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä 6 700 3 000 3 000
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—5 4,33 4,00 4,00

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäyksen poisto -150
Järjestötukien säästö (HO 2015) -249
Yhteensä -399

2016 talousarvio 1 629 000
2015 talousarvio 2 028 000
2014 tilinpäätös 2 078 000