Talousarvioesitys 2016
Pääluokka 25
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.
Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan. Luodaan edellytyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon.
Valtion talous kärsii tällä hetkellä hitaan kasvun, tuotantorakenteen muutoksen sekä väestön ikääntymisen epäsuotuisista vaikutuksista. Työttömien määrä, kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrät ovat jatkaneet kasvuaan eikä merkittävää muutosta ole nähtävissä. Tämä yleinen heikko taloudellinen tilanne heijastuu koko oikeuslaitoksen toimintaan. Asia- ja velallismäärät kasvavat, mikä vaikuttaa työmääriin ja toiminnan kustannuksiin. Kasvavat erot voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle.
Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa. Kuluttajien uusista maksuvaikeuksista kertovat velkomistuomiot lisääntyivät voimakkaasti vuoteen 2013 asti, jolloin kasvu taittui.
Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita.
Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset kuten väestön ikääntyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansainvälistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta.
Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat edelleen korkealla tasolla. Yhteiskunnan heikon taloudellisen tilanteen arvioidaan heijastuvan ulosottolaitoksen toimintaan kasvattamalla asia- ja velallismääriä sekä toiminnan kustannuksia.
Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tietoon tulleiden rikosten määrissä ei tapahtunut vuonna 2014 suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Rikosten määrä väheni 1,6 %. Netissä tapahtuvien petosten sekä maksuvälinepetosten määrä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvussa.
Suomessa vankiluku, yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä ja tilastoidun rikollisuuden määrä ovat kaikki laskussa. Tämä vallitseva kriminaalipoliittinen kehitys on eurooppalaisittain ainutlaatuinen.
- — Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta.
- — Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää.
- — Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia.
- — Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan.
- — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä.
- — Oikeusturva toteutuu käytännössä.
- — Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.
- — Valtioneuvostossa noudatetaan hyvän lainvalmistelun menettelytapoja.
- — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto ovat tarkoituksenmukaiset ja tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista.
- — Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan.
- — Tietojärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja tukevat toimintaa.
- — Kokonaisarkkitehtuuria noudatetaan ja yhteisiä alustoja hyödynnetään.
- — Hallinnonalan sisäinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö ja kehittäminen lisäävät toiminnan vaikuttavuutta.
Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.
Rikosseuraamuslaitoksessa otetaan huomioon naisvankien toiminnalliset tarpeet ja kehitetään naiserityistä toimintaa, kuten naisille suunnattua ohjelmatoimintaa ja perhetyötä. Naisvankien suunnitelmallista vapauttamista avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta edistetään. Osana Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen kehittämistä tavoitteena on käynnistää Hämeenlinnan vankilan peruskorjaushanke, jonka myötä Hämeenlinnan vankilasta tulisi jatkossa kokonaan naisvankien tarpeet huomioon ottava suljettu vankila.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2014—2016
v. 2014 tilinpäätös 1000 € |
v. 2015 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2016 esitys 1000 € |
Muutos 2015—2016 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Ministeriö ja hallinto | 129 349 | 124 856 | 130 318 | 5 462 | 4 |
01. | Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 27 661 | 22 775 | 21 650 | -1 125 | -5 |
(02.) | Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 | — | — | — | 0 |
03. | Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 10 144 | 7 361 | 7 457 | 96 | 1 |
(04.) | Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | — | — | — | — | 0 |
05. | Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | — | 3 359 | 6 941 | 3 582 | 107 |
20. | Erityismenot (arviomääräraha) | 11 337 | 11 191 | 11 032 | -159 | -1 |
21. | Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | 251 | 295 | 295 | — | 0 |
22. | Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 1 935 | 1 935 | 0 |
29. | Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 58 150 | 57 309 | 56 494 | -815 | -1 |
50. | Avustukset (kiinteä määräraha) | 4 238 | 4 406 | 6 444 | 2 038 | 46 |
51. | Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) | 17 567 | 18 160 | 18 070 | -90 | 0 |
10. | Tuomioistuimet ja oikeusapu | 379 319 | 372 724 | 405 091 | 32 367 | 9 |
01. | Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 999 | 9 009 | 9 017 | 8 | 0 |
02. | Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 10 970 | 10 909 | 12 686 | 1 777 | 16 |
03. | Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 260 048 | 247 710 | 254 823 | 7 113 | 3 |
04. | Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 38 846 | 60 076 | 60 765 | 689 | 1 |
50. | Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) | 60 456 | 45 020 | 67 800 | 22 780 | 51 |
20. | Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta | 105 377 | 103 723 | 104 238 | 515 | 0 |
01. | Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 105 377 | 103 723 | 104 238 | 515 | 0 |
30. | Syyttäjät | 45 923 | 46 223 | 46 992 | 769 | 2 |
01. | Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 45 923 | 46 223 | 46 992 | 769 | 2 |
40. | Rangaistusten täytäntöönpano | 234 606 | 234 346 | 216 826 | -17 520 | -7 |
01. | Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 229 206 | 228 946 | 211 426 | -17 520 | -8 |
74. | Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) | 5 400 | 5 400 | 5 400 | — | 0 |
50. | Vaalimenot | 16 769 | 17 899 | 2 681 | -15 218 | -85 |
20. | Vaalimenot (arviomääräraha) | 16 769 | 17 899 | 2 681 | -15 218 | -85 |
Yhteensä | 911 343 | 899 771 | 906 146 | 6 375 | 1 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 9 122 | 9 077 | 8 753 |