Talousarvioesitys 2012

4. Talousarvioesityksen tuloarviot

Taulukko 6. Tuloarviot osastoittain vuosina 2010—2012¹⁾

¹⁾ Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkastaarvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan45,3 mrd. euroa v. 2012. Tuloista n. 85 % on verojaja veronluonteisia tuloja. Talouskasvun hidastumisesta ja rahoitusmarkkinoillavallitsevasta epävarmuudesta huolimatta työllisyyden ja kotimaisenkysynnän kasvu kasvattaa verotulokertymiä. Verotuottoja kasvattavatmyös hallituksen veropoliittiset toimet valtiontalouden tasapainonvahvistamiseksi. Merkittävä osa hallitusohjelmassa esitetyistä veroperustemuutoksistatoteutetaan v. 2012. Verotuloarvioon liittyy tavanomaista enemmän epävarmuutta.Talouden kehitysnäkymiä varjostaa kuluvan vuoden jälkipuolella lisääntynyt kansainvälisenrahoitusmarkkinoiden epävakaus ja yleinen talousluottamuksen heikkeneminen. Valtiovarainministeriöntalousennusteessa tämän ennakoidaan heijastuvan myös Suomeen talouskasvuaheikentävästi. Niin ulkoisen kuin myös kotimaisen kysynnän kasvunennakoidaan heikkenevän. Ostovoiman kasvaminen ja ennakoitu säästämisasteenmaltillinen aleneminen poikkeuksellisen korkealta tasoltaan kuitenkintukevat kotimaista kulutusta, mikä yhdessä työllisyyden paranemisenkanssa vahvistaa veropohjia. Taulukossa 6 on esitetty vuoden 2012talousarvioesityksen mukaiset tuloarviot osastoittain. Vuoden 2011varsinaiseen talousarvioon verrattuna niin verotulojen kuin myösbudjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan n. 7 %.

Vuoden 2011 varsinaisten tulojen arviota on korotettu lisätalousarvioissanettomääräisesti yhteensä 638 milj. euroa, josta verotulojen osuuson 306 milj. euroa. Vuodelle 2011 (ml. vuoden 2011 III LTAE) budjetoituuneli lisätalousarvioilla täydennettyyn talousarvioon verrattuna varsinaistentulojen arvioidaan kasvavan 5,0 % ja verotulojen 5,7 %eli 2,1 mrd. euroa.

Kuviossa 4 on esitetty valtion verotulojen kehitys verolajeittainvuosina 2002—2012. Tuloon ja varallisuuteen perustuvatverokertymät, erityisesti yhteisö- sekä pääomatulovero, alenivat voimakkaastitaloudellisen taantuman johdosta v. 2009. Myös veroperustemuutokset,kuten tuloveronkevennykset ja valtion yhteisövero-osuuden väliaikainenalentaminen, pienensivät tuloverojen tuottoa. Verotulojen arvioidaanylittävän euromääräisesti arvioituna taantumaa edeltäneen tasonv. 2012. Tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen arvioidaanpysyvän kuitenkin edelleen taantumaa edeltänyttä alemmalla tasolla.Valtion saaman yhteisöverotuoton odotetaan jäävän runsaan viidenneksenpienemmäksi kuin v. 2008, mikä selittyy suurelta osin väliaikaisellayhteisövero-osuuden alentamisella.

Tuloihin ja varallisuuteen perustuvien verojen osuus kokonaisverotuloistaon vakiintunut vuoden 2008 jälkeen runsaaseen 30 prosenttiin. Samanaikaisestivälillisten verojen osuus verotuloista on kohonnut 60 prosentintasolle. Välillisiin veroihin luetaan liikevaihtoon perustuvat verotsekä valmisteverot. Välillisten verojen osuutta ovat kasvattaneetveroperustemuutokset, joista merkittävimpiä ovat olleet arvonlisäverokannannostaminen sekä energiaverojen korotukset. Kaikkia arvonlisäverokantojakorotettiin v. 2010 prosenttiyksiköllä. Työnantajan kansaneläkemaksunpoistamisesta aiheutuneita verotuottomenetyksiä kompensoitiin korottamalla energiaverojan. 730 milj. eurolla vuoden 2011 alusta lukien. Välillistenverojen tuottoa kasvatti myös virvoitusjuomaveron korvaaminen uudellamakeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverolla v. 2011.Lisäksi v. 2011 arpajaisveroa korotettiin ja jäteveronveropohjaa laajennettiin sekä veroa korotettiin. Vuonna 2012 välillistäverotusta ehdotetaan edelleen kiristettäväksi.

Muiden verojen ja veronluonteisten tulojen, joista merkittävimmätovat auto-, ajoneuvo- sekä varainsiirtovero, osuus kokonaistuloistaon pysynyt viime vuosina varsin vakaana, 7—8 prosentissa.

Kuvio 4. Valtion verotulot verolajeittain vuosina2002—2012 (milj. euroa)

4.1. Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2012

Verotuloennusteessa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaisettoimet tarkistettuine tuottovaikutuksineen. Hallitus pyrkii veropoliittisenlinjauksensa mukaisesti vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaaja sitä kautta osaltaan myös julkisen talouden pitkän aikavälinkestävyyttä. Osana tähän tähtääviä toimia hallitus laajentaa valtiontaloudenveropohjaa ja tekee useita muutoksia veroperusteisiin. Tavoitteenaon vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä, parantaa yhteiskunnallistaoikeudenmukaisuutta sekä ohjata tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannaltakestävämpään suuntaan.

Verotuksen painopiste siirtyy kasvulle haitallisemmasta työnja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteistaverotusta. Arvonlisäveropohjaa laajennetaan sanoma- ja aikakauslehtientilauksiin. Valmisteverotuksessa sekä ympäristön että terveydenkannalta haitallisten tuotteiden verotusta korotetaan. Alkoholinja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi niiden verotustakiristetään. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverontasoa nostetaan. Hallitusohjelman mukainen liikenteen polttonesteidenverotason nosto toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäinen korotustoteutetaan v. 2012. Tämän lisäksi edellisen hallituksenpäätöksen mukaisesti dieselpolttoaineen vero nousee vuoden 2012alusta lukien, ja tähän liittyen henkilö- ja kuorma-autoista kannettavaajoneuvoveron käyttövoimavero alenee. Ajoneuvo- ja autoveroja korotetaan.

Tuloeroja pyritään kaventamaan muun muassa pääomatuloveroa jasuurten perintöjen verotusta nostamalla sekä pienituloisten verotustakeventämällä. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaanmäärän raja alennetaan 60 000 euroon. Pääomatulojen verokanta nostetaan30 prosenttiin, ja vero muutetaan progressiiviseksi siten, ettäverokanta on 32 % pääomatulojen 50 000 euroa ylittäviltäosin. Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi porras. Työn verotuksenkiristymistä inflaation ja ansiotason nousun seurauksena pyritäänestämään veroperustetarkistuksilla. Vuonna 2012 ansiotuloveroperusteisiintehdään 3,3 prosentin tarkistus. Pieniä ansiotuloja saavien verotustakevennetään kasvattamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä jatyötulovähennystä. Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksiasuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta kavennetaan. Kotitalousvähennystäpienennetään.

Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi yhteisöverokantaaalennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Veroperustemuutoksistakuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan korottamallakuntien yhteisövero-osuutta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Kuntienyhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina2012 ja 2013. Myös seurakunnille sovelletaan väliaikaisesti korotettuayhteisövero-osuutta.

Valtion verotuottoja lisääviä veroperustemuutoksia ehdotetaanvuodelle 2012 yhteensä 1,1 mrd. euron edestä vuositasolla. Verotuottoavähentäviä veroperustemuutoksia on n. 320 milj. euron edestä, joidenlisäksi valtion verotuottoa vähentävät tuloveroperusteiden tarkistaminen inflaationja ansiotason nousun kompensoimiseksi (-300 milj. euroa) sekä väliaikaisenkuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden korotuksen jatkaminen(-280 milj. euroa). Valtion yhteisöverokertymä kuitenkin nouseevuoteen 2011 verrattuna kuntien ja seurakuntien jako-osuuskorotuksenollessa puolet pienempi kuin v. 2011. Voimaantulovuonnamonien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojenmaksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Vuositasolla tarkasteltunav. 2012 toteutettavien hallituksen päättämien veroperustemuutosten nettovaikutuslisää verotuloja n. 220 milj. euroa (sis. tuloveroperusteidentarkistus inflaation ja ansiotason nousun johdosta ja valtion yhteisövero-osuudenväliaikainen alentaminen). Tämän lisäksi edellisen hallituksen päätöksistäaiheutuu verotuoton lisäystä n. 160 milj. euroa v. 2012 (mm.dieselpolttoaineen veron korottaminen 1.1.2012 lukien).

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksikunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Vuoteen 2011verrattuna kokonaisveroasteen arvioidaan pysyvän ennallaan

4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys

Verokertymiin vaikuttaa veroperustemuutosten ohella veropohjankehitys, joka on riippuvainen kansantalouden ja sen eri osien kehityksestä.Tuloarvioiden perustana käytetyt veropohjan kehitysarviot (taulukko7) on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisenkatsauksen arvioista ja ennusteista. Talouden toipuminen vuosien2008—2009 taloustaantumasta on vahvistanut veropohjia.Taloussuhdanteen huippu ajoittuu vuoteen 2011, jonka jälkeen talouskasvunja veropohjien kasvun odotetaan alkavan hidastua.

Taulukko 7. Eräiden veronalaisiin tuloihin ja veropohjaanvaikuttavien tulo- ja kysyntäerien kehitysarviot

4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu

Talousarvioesityksen verotuloarvio pohjautuu liitteenä olevantalousennusteen mukaiselle veropohjien kehitykselle. Vallitsevassataloustilanteessa vuotta 2012 koskevaan talousennusteeseen sekäsitä kautta myös verotulokehitykseen liittyy runsaasti epävarmuutta.Talouskehityksen ja verotuloja koskevien ennusteiden osuvuuteenliittyvät riskit kasvavat suhdannekäänteiden yhteydessä. Vuosien2008 ja 2009 talousarvioissa verotulot yliarvioitiin selvästi, samoin 1990-luvunlaman yhteydessä vuosina 1990—1993. Talouskasvua koskenutennustevirhe oli poikkeuksellisen suuri v. 2009 kokonaistuotannonpudotessa jyrkästi mutta toisaalta myös v. 2010 kasvunpiristyessä nopeasti. Vuoden 2010 verotuloarvioiden toteutumisestatehdyn tarkastelun mukaan (Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta2010) valtion budjettitalouden verotulojen toteuma oli n. 1mrd. euroa eli n. 3 % suurempi kuin varsinaisessatalousarviossa esitettiin.

Peruslaskelmasta poikkeavan talouskehityksen vaikutukset kokonaisverokertymäänriippuvat siitä, minkä talouden kysyntäerien ja tekijöiden osaltatalousennuste poikkeaa aiemmin arvioidusta. Esimerkiksi muutoksetkotimaisessa kysynnässä vaikuttavat verotulokertymään voimakkaamminkuin ulkoisen kysynnän kautta tulleet muutokset. Historiatietojenperusteella talouden kasvun hidastuminen prosenttiyksiköllä heikentäisivaltion rahoitusasemaa 0,2—0,3 prosenttiyksiköllä suhteessakokonaistuotantoon. Tästä valtaosa perustuu verotulojen heikkenemiseen. Vuoden2012 kokonaistuotannon tasoon suhteutettuna prosenttiyksikön muutostalouskasvussa tarkoittaisi, että valtion rahoitusasema heikkenisin. 500 milj. euroa.

Seuraavassa tarkastellaan keskeisimpiä verotuloihin liittyviäriskitekijöitä ja niiden merkitystä verokertymän kannalta. Tuloennusteetperustuvat käsitykseen talouskasvusta ja sen taustalla olevistatekijöistä. Taulukossa 8 on esitetty arvioita eräiden verolajientuoton herkkyydestä veropohjassa tapahtuviin muutoksiin

Taulukko 8. Eräiden veropohjaerien muutoksen vaikutus valtionverotuottoon

Ansio- ja pääomatulovero

Ansio- ja pääomatuloveroarvion merkittävimmät riskit liittyvätpääomatuloennusteeseen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin.Ansiotuloverojen kehitykseen vaikuttaa eniten palkkatulojen kehitys,joka puolestaan on riippuvainen ansiotason ja työpanoksen kehityksestä. Kaikkitekijät, jotka luovat epävarmuutta työllisyyskehitykseen, muodostavatsiten riskin myös ansiotuloveroennusteen osuvuudelle. Palkkasummankasvun poikkeaminen prosenttiyksiköllä ennustetusta heijastuisin. 300 milj. euron suuruisena ansiotuloverokertymään, jostavaltion verojen osuus on n. 125 milj. euroa ja kunnallisveronosuus n. 170 milj. euroa.

Pääomatulot, etenkin luovutusvoitot, reagoivat talouden suhdanteisiinansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi niiden ennustamista vaikeuttaase, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennenverotuksen valmistumista. Vuoden 2012 talousarvioesitystä laadittaessaon käytettävissä lopulliset tiedot vuoden 2009 pääomatuloista jaennakkotietoja vuoden 2010 pääomatuloista. Vuonna 2009 pääomatulotalenivat noin viidenneksen, v. 2010 ne puolestaan nousivatsaman verran. Vuosina 2011 ja 2012 pääomatulojen ennustetaan kasvavanvajaat 6 % vuodessa. Pääomatuloverotuotto on erityisenaltis rahoitusmarkkinoiden epävakaudelle. Erityisesti luovutusvoittojenmuutosten voimakkuuden ennakoiminen on osoittautunut vaikeaksi.Jos luottamus rahoitusmarkkinoilla edelleen heikkenee, luovutusvoitotsaattavat jäädä huomattavastikin ennustettua alemmalle tasolle sekäv. 2011 että v. 2012. Pääomatuloja koskevan ennusteen poikkeaminen10 prosenttiyksiköllä näkyisi pääomatuloverotuotossa arviolta 200milj. euron suuruisena.

Pääomatulojen muutos näkyy verokertymässä viiveellä. Pääomatulojensuhdanneherkimmän erän, luovutusvoittojen, vero maksetaan useimmitenvasta verovuotta seuraavana vuonna joko ennakon täydennysmaksunatai jäännösverona. Pääomatuloennusteen osuvuus vaikuttaa paitsi suoraankertymien kautta myös ansio- ja pääomatuloverojen tilityksessä sovellettavienjako-osuuksien välityksellä. Vuoden 2011 luovutusvoittojen määrävaikuttaa vuoden 2012 ansio- ja pääomatuloveron kertymään, koskavero luovutusvoitoista kertyy pääosin vasta verovuoden päättymistäseuraavana vuonna. Lisäksi pääomatulojen kehityksen poikkeaminenennustetusta vaikuttaa veronsaajaryhmien jako-osuuksien arviointiinenemmän kuin ansiotuloverojen ennusteet. Valtio on pääomatuloveronainoa veronsaaja, kun taas ansiotuloverojen veronsaajina ovat kaikkitilityskokonaisuuden veronsaajat. Verovuoden lopulliset verojenmäärät ja niistä kullekin veronsaajalle kuuluvat jako-osuudet tiedetäänvasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa.Ennen verotuksen valmistumista tilityksissä sovelletaan verotuloennusteisiinperustuvia arvioituja jako-osuuksia, joita oikaistaan tarvittaessaennusteiden muuttuessa verovuoden kuluessa.

Yhteisövero

Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja. Yhteisöveron tuottoromahti taantuman seurauksena v. 2009. Verotuksen valmistumisestasaatujen ennakkotietojen perusteella v. 2010 yhteisöveron tuottokasvoi vajaat 11 % ja v. 2011 verotuoton arvioidaan kasvavann. 8 %. Yhteisöveroennusteen lähtökohtana on oletus siitä,että yritysten verotettava tulo kasvaa kansantalouden tilinpidonmukaisen toimintaylijäämän kasvua vastaavasti. Vuonna 2012 toimintaylijäämänkasvuksi ennakoidaan n. 4½ %, mutta yhteisöveron tuottokasvaa vain ½ % johtuen verokannan alentamisesta. Valtionyhteisöverotuoton ennakoidaan sen sijaan kasvavan 5 % edellisvuodellebudjetoidusta, kun valtion osuus yhteisöveron tuotosta kasvaa 5prosenttiyksiköllä.

Yhteisöveron tuoton ennustamisessa hyödynnetään myös markkina-analyytikkojennäkemyksiä yritysten tuloskehityksestä, joskaan tuloskehityksenperusteella ei voi suoraan ennustaa yritysten verotettavan tulonkehitystä. Kirjanpidon tuloskäsitteeseen sisältyy sellaisia eriä,joita ei verotuksessa lueta tuloksi. Yhtiön globaalin tuloksen kehityksenperusteella ei myöskään voi suoraan arvioida Suomeen maksettavienverojen määrää. Verotulojen jako valtioiden kesken on riippuvainenmuun muassa konsernin siirtohinnoittelussa käytetyistä arvoistatai ulkomaille maksettujen verojen hyvityksistä. Lisäksi edellisvuosinasyntyneiden tappioiden vähentäminen voi pienentää maksettavaa yhteisöveroa.

Yhteisöverokertymissä on suurempaa vaihtelua kuin muilla veromuodoilla.Kalenterivuoden yhteisöverokertymät vaihtelevat enemmän kuin kokoverovuoden yhteisövero. Yksittäisen vuoden yhteisöverokertymäänvaikuttavat paitsi samalta vuodelta maksettava vero, myös edellisen vuodentuloksen perusteella oma-aloitteisesti maksettavat täydennysmaksuttai yrityksille näiden hakemuksesta palautettavat ennakot. Yritystentuloskehityksen heikkeneminen näkyy verokertymässä tyypillisestinopeammin kuin tuloskehityksen paraneminen. Tulosnäkymien heiketessäyritykset hakevat välittömästi ennakoiden alennuksia, kun taas tuloskehityksenparantuessa ennakoiden korottamisen sijasta yritykset maksavat tyypillisestiennakon täydennysmaksua, joka tulee maksaa neljän kuukauden kuluessatilikauden päättymisestä.

Yhteisöverokertymään liittyvien riskien merkitystä kertymänkannalta kuvaa se, että jos yritysten tuloskehitys tai tilinpidonnäkökulmasta talouden toimintaylijäämä jäisi 10 % ennakoitua heikommaksi,niin yhteisöveron koko tuotto supistuisi arviolta 500 milj. euroa,josta valtion osuus olisi n. 350 milj. euroa.

Välilliset verot

Arvonlisäveroennusteen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, mitenkulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan.Yksityisen kulutuksen kasvaminen prosenttiyksikön oletettua heikomminvähentäisi arvonlisäverokertymää arviolta 90 milj. euroa. Yksityisenkulutuksen kohdalla merkittävin riski liittyy kotitalouksien kulutushalukkuuteen.Kotitalouksien kulutus muodostaa n. 60 % arvonlisäveronveropohjasta. Muutokset siinä vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksiennustettuun tulevaan kulutukseen ja tätä kautta ennustettuun arvonlisäveropohjaan.Kotitalouksien kulutushalukkuuteen voivat vaikuttaa talousnäkymienlisäksi myös varallisuusarvojen, kuten arvopaperien hinnan kehitys.Vuosien 2008—2009 taantuman aikana kotitalouksien säästäminenlisääntyi tuntuvasti. Säästämisasteen odotetaan alentuvan v. 2012.

Yleinen talousluottamuksen heikentyminen heijastuu kulutushyödykkeistätyypillisesti voimakkaimmin kestokulutushyödykkeisiin, kuten autoihin,joiden hankintaa on usein mahdollista siirtää myöhemmäksi. Muutoksettalousnäkymissä ja kuluttajien luottamuksessa muodostavat näin ollenmerkittävän riskin autoveroennusteelle. Autoveron tuoton kannaltauusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Vuonna2012 uusien autojen hankinnan oletetaan noudattavan kulutuskysynnänkasvua, jolloin verotettavaksi tulisi runsaat 125 000 uutta henkilöautoa.Tämän toteutuminen vaarantuu, mikäli kuluttajien luottamus omaantalouteen edelleen heikkenee. Vuosien 2008—2009 taantumanyhteydessä uusien autojen ensirekisteröinnit putosivat poikkeuksellisenjyrkästi n. 140 000:sta 90 000 kappaleeseen.Uusien autojen myynnin jääminen 10 000 kpl ennakoitua vähäisemmäksipienentäisi autoveron tuottoa runsaat 70 milj. euroa. Myös veroperustemuutoksetvoivat vaikuttaa autojen kysyntään. Ensi vuodelle ehdotetulle autoverotaulukontarkistukselle ei ole oletettu erikseen arvioituja käyttäytymisvaikutuksia.

Suhdannekehityksestä aiheutuu riskejä myös varainsiirtoverontuottoon, joka riippuu asuntojen ja kiinteistöjen hintojen ja kauppojenlukumäärän kehityksestä. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittainhuomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjenmäärän vaihtelusta samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoidensuhdannevaihteluista. Varainsiirtovero tulee suorittaa 2—6kuukauden kuluessa, uusien asunto-osakkeiden tapauksessa tätäkinmyöhemmin, minkä johdosta asunto- ja kiinteistökaupassa tapahtuvatmuutokset näkyvät varainsiirtoveron kertymässä jopa vuoden viiveellä.

Verotuloarvioihin liittyviä riskejä ja herkkyyttä käsitelläänmyös talousarvioesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa sekävaltiovarainministeriön budjettitalouden tuloarvioiden laatimistakoskevassa menetelmäkuvauksessa (www.vm.fi).

4.4. Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjäpoikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Verotukia onn. 200 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoaei ole mahdollista arvioida. Verotukien arvioidaan alentavan verotuottojanoin 23 mrd. eurolla v. 2012. Verotukien kokonaismäärääarvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä,eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavallamäärällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Verotukiaja niiden vaikutuksia verotuottoihin on käsitelty verolajeittaintuloarvion selvitysosassa.

Eräitä verotukia ehdotetaan supistettavaksi v. 2012valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi. Asuntolainan korkovähennystäja kotitalousvähennystä pienennetään, listaamattomien yritystenjakamisen osinkojen verovapaata määrää alennetaan, kestävän metsätaloudenrahoitustukien verovapaus poistetaan ja sanoma- ja aikakauslehtienarvonlisäverokantaa korotetaan. Maataloudelle maksettavaa energiaverotukeapienennetään. Toisaalta työtulovähennystä kasvatetaan työn verotuksenkeventämiseksi ja siihen tehdään inflaatiokorjaus. Lisäksi lahjoitusvähennyksen,ns. avainhenkilölain sekä kehitysalueiden korotettujen poistojenvoimassaoloaikaa jatketaan ja yhteisetuuksien verokannaksi säädetään28 prosenttia. Nämä vuodelle 2012 ehdotetut veroperustemuutoksetpienentäisivät verotukia nettomääräisesti noin 60 milj. euroa.

4.5. Muiden tulojen arviot

Valtion sekalaisiksi tuloiksi arvioidaan 4 849 milj.euroa eli 105 milj. euroa enemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2011.Valtion eläkerahastosta tuloutetaan valtion budjettitalouteen 1 643 milj.euroa. Tuloutus vastaa lain mukaista enimmäismäärää eli 40 %vuotuisesta eläkemenosta. Euroopan unionilta saataviksi tuloiksiarvioidaan 1 182 milj. euroa eli runsaat 2 % enemmän kuinon vuodelle 2011 budjetoitu. Euroopan unionilta saatavista tuloistamerkittävimmät erät koostuvat maatalouden ja maaseudun kehittämisentuista sekä rakennepoliittisesta tuesta. Myös veikkausvoittovarojaja Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa tuloutetaan valtion budjettitalouteenhieman vuodelle 2011 budjetoitua enemmän. Muita sekalaisiin tuloihinbudjetoituja eriä ovat mm. maksutuotot.

Korkotuloja ja voitontuloutuksia arvioidaan kertyvän 2 009milj. euroa, mikä on n. 1 % vähemmän kuin vuodelle 2011budjetoitu. Korkotuloiksi arvioidaan 259 milj. euroa, 43 %vuodelle 2011 budjetoitua enemmän. Valtion korkotulot kertyvät valtionmyöntämien pitkäaikaisten lainojen sekä päivittäisen tarpeen ylittävienkassareservien sijoitustoiminnan koroista. Ennakoitu korkotulojenkasvu aiheutuu pääasiassa keskikorko-oletuksen noususta mutta myös kassareservinkasvusta. Kassareservien arvioidaan olevan 9 mrd. euroa v. 2012ja keskituoton 1,6 %. Korkotuotto-oletus vuodelle 2011on 1,0 %.

Osinkotuloiksi arvioidaan 1 mrd. euroa. Nettotuloiksi osakemyynneistäon arvioitu edellisvuosien tapaan 400 milj. euroa. Suomen Pankistaannetun lain mukaan Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 50 %edellisen vuoden tuloksestaan. Pankkivaltuusto voi päättää tätäsuuremman osuuden tulouttamisesta. Vaikka viime vuosina Suomen Pankkion tulouttanut pääsäännön mukaista määrää suurempia osuuksia valtiolle,vuodelle 2012 on oletettu samansuuruista tuloutusta kuin vuoden2011 varsinaisessa talousarvioesityksessä, 150 milj. euroa. Valtionliikelaitosten voiton tuloutuksiksi arvioidaan 200 milj. euroa,josta Senaatti-kiinteistöjen osuus on 90 milj. euroa ja Metsähallituksenosuus hallitusohjelmaan perustuva 10 milj. euron tuloutuksen lisäys huomioidenn. 110 milj. euroa. Vuonna 2011 liikelaitosten voiton tuloutustakasvatti Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kertaluonteinen, 150 milj.euron suoritus tulevasta kauppasaatavasta.