Talousarvioesitys 2017
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,9 mrd. euroa, jossa on vähennystä 8 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ministeriön organisaatiouudistuksista johtuen määrärahoja on siirretty lukujen 01, 20, 30 ja 50 välillä. Nykyisellä rakenteella pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 9 %, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan 29 %, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan 20 %, yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän 3 %, alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan 15 %, energiapolitiikan 16 % ja kotouttamisen 8 %.
Hallinto
Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 271,4 milj. euroa, joka on 13,2 milj. euroa vähemmän kuin v. 2016 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) toimintamenoihin kohdistuvista erilaisista säästö- ja tehostamispäätöksistä.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
Politiikkalohkolle ehdotetaan 860 milj. euroa, missä on 65,5 milj. euroa vähennystä vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennys aiheutuu määrärahavähennyksistä, jotka kohdistuvat pääosin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ja lainoihin Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan. Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoiminnan aiemmin myönnettyjen luottojen maksatuksiin ehdotetaan 82,4 milj. euroa, jossa on vähennystä 23,9 milj. euroa.
Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustus valtuudeksi ehdotetaan 240,5 milj. euroa ja lainavaltuudeksi 147 milj. euroa. Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin.
Tekesin avustusvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 9,5 milj. eurolla audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen käyttöönotosta johtuen. Uuden kannustimen tavoitteena on nostaa Suomen kilpailukykyä sekä kotimaisten että kansainvälisten tuotantojen toteuttamispaikkana.
Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamisen määrärahaksi ehdotetaan 29,5 milj. euroa. Teollisuussijoituksen vuoden 2017 määräraha suunnataan suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin rahastoihin pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi Suomessa.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahaksi ehdotetaan 595,3 milj. euroa, jossa on vähennystä 155,2 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennys aiheutuu pääosin julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahojen vähennyksestä.
Julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahaksi ehdotetaan 422,2 milj. euroa, jossa on vähennystä 163,2 milj. euroa edellisvuoden varsinaiseen talousarvioon nähden. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi, jonka mukaisesti aktiivitoimenpiteiden määrää lisätään laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta. Valtion työttömyysetuuksiin osoittamia määrärahoja käytetään liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Palkkatuettua työtä ja yrittäjiksi ryhtyville työttömille maksettavaa starttirahaa rahoitetaan työttömyysetuuksiin varatuista määrärahoista siten, että niistä rahoitetaan peruspäivärahan määrä ja sen ylittävä osa rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Käyttötarkoituksen laajentamisella vastataan nykyistä paremmin työttömien palvelutarpeisiin. Tämän johdosta momentilta 32.30.51 siirretään STM:n pääluokan momenteille 33.20.50, 51 ja 52 yhteensä 151 milj. euroa. Momentin määrärahan mitoitukseen vaikuttavat myös mm. julkisen talouden sopeutustoimet (-20 milj. euroa).
Osana hallituksen työllisyyspakettia TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 17 milj. euron lisäystä käytettäväksi palvelutoiminnan tehostamiseen siten, että kaikille työttömille työnhakijoille laaditaan työllistymissuunnitelma ja järjestetään 3 kuukauden välein haastattelu sekä varmistetaan sanktiosäännöstön toimeenpano nykylainsäädännön puitteissa.
Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron maakunnille vuoden 2019 alusta lähtien. Vuosina 2017—2018 toteutetaan työnhakija- ja työnantajalähtöisen työllisyyspalvelun alueellisia kokeiluja, joilla luodaan työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen hallinnonalarajat ylittävä toimintamalli. Kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu siirretään maakunnalliselle toimijalle.
Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. TE-toimiston tehtäväksi määritellään yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään. Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Tavoitteena on malli, jossa nuori saa tukea monialaisen palveluperiaatteen mukaisesti.
Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
Politiikkalohkon määrärahaksi ehdotetaan 76,3 milj. euroa, jossa on vähennystä 9,3 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin palkkaturvan määrärahojen pienentymisestä. Hallitusohjelman mukaisesti yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä puretaan. Lisäksi toteutetaan hallinnonalan lupa- ja ilmoitusmenettelysäännösten karsiminen ja keventäminen. Kilpailulainsäädäntöä tarkistetaan siten, että kilpailurikkomuksesta vahinkoa kärsineiden asema paranee. EU:n direktiiviuudistuksen mukaisesti saatetaan voimaan säännökset, jotka selkeyttävät ja helpottavat korvauksen hakemista kilpailurikkomuksesta aiheutuneesta vahingosta.
Hallitus antoi kesäkuussa 2016 esityksen hankintamenettelyä koskevaksi uudeksi lainsäädännöksi, johon liittyen Kilpailu- ja kuluttajavirastolle esitetään tehtäväksi valvoa erityisesti laittomia suorahankintoja. Uusien tehtävien hoitamiseen Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenoihin ehdotetaan 1 milj. euron lisämäärärahaa.
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 437,5 milj. euroa, jossa on kasvua 95,3 milj. euroa. Kasvu aiheutuu osin määrärahasiirroista ja osin määrärahojen kasvusta momentilla EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin. Momentin määrärahat ovat 357 milj. euroa, jossa on kasvua 115 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahan nousu johtuu osin suoritusvarauksen ennakkobudjetoinnista. Määrärahan kasvuun vaikutta myös osin maksatusten ajoittuminen vuodelle 2017, sillä maksatukset eivät ole toteutuneet suunnitelmien mukaan aiempina vuosina.
Energiapolitiikka
Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 464,5 milj. euroa, jossa on lisäystä 81,1 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon nähden. Määrärahojen kasvu aiheutuu pääosin lisäpanostuksista uusiutuvaan energiaan ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuen käyttöönotosta.
Uusiutuvan energian tuotantotukeen varatut määrärahat kasvavat 39 milj. eurolla ja hallituksen kärkihankerahoitus momentilla Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki 20 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki, johon ehdotetaan 43,0 milj. euron määrärahaa vuodelle 2017. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta. Laissa määritellyt hiilivuodon riskille erityisen alttiit toimialat voisivat saada tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkön hinnan kompensoimiseksi. Lain voimaantulo edellyttää, että Euroopan unionin komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvän valtiontuen.
Kotouttaminen
Kotouttamispolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 223,0 milj. euroa, joka on 58,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu korvausten piiriin kuuluvien henkilöiden määrän voimakkaasta kasvusta.