Talousarvioesitys 2015
30. Sotilaallinen kriisinhallinta
Selvitysosa:Määrärahat suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin budjetoidaan ulkoasiainministeriön pääluokassa momentille 24.10.20 (sisältää EU:n taisteluosastojen koulutus- ja valmiusajan menot sekä operaatioihin lähdettäessä palkkausmenot). Määrärahat sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin sekä tarkkailijatoiminnan menoihin budjetoidaan puolustusministeriön pääluokassa momentille 27.30.20.
Kriisinhallinta on turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeinen keino, jolla edistetään Suomen turvallisuutta ja maailman konfliktialueiden vakautta. Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on osa puolustusvoimien toimintaa ja suorituskyvyn kehittämistä. Puolustusvoimat käyttää kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan samoja suorituskykyjä kuin Suomen puolustamiseen. Suorituskykyjä on kyettävä käyttämään vaativissa ja nopeasti käynnistettävissä eri organisaatioiden operaatioissa. Puolustusvoimat kehittää valmiuksia osallistua myös koulutus-, neuvonta- ja tukitehtäviin kriisialueilla.
Sotilaalliselle kriisinhallinnalle asetetaan seuraavat, pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Puolustusvoimat on toteuttanut sille osoitetut kriisinhallintatehtävät.
- — Puolustusvoimat käyttää sotilaallisessa kriisinhallinnassa ensisijaisesti joukkoluettelon evaluoituja yksiköitä.
- — Suorituskykyjä on kyettävä käyttämään vaativissa ja nopeasti käynnistettävissä eri organisaatioiden operaatioissa.
Sotilaallisen kriisinhallinnan menot (milj. euroa)
20131) toteutuma |
2014 ennakoitu |
2015 arvio |
|
Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (UM) | 43,4 | 56,3 | 34,6 |
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja ylläpitomenot (PLM) | 49,3 | 60,1 | 37,5 |
Yhteensä | 92,7 | 116,4 | 72,1 |
1) Vuoden 2013 osalta kassaperusteinen toteutuma. Ei sisällä kriisinhallintaan käytetyn kansallisen puolustuksen materiaalin hankkimisesta aiheutuvia menoja eikä arvonlisäveromenoja. Kriisinhallintajoukkojen suorituskyky perustuu pääosin kansallisen puolustuksen materiaaliin, jota täydennetään momentin 27.30.20 määrärahoilla hankitulla, olosuhteiden ja tehtävien kannalta välttämättömällä erikoismateriaalilla.
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 37 518 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenoihin sekä siirtokorvauksiin
2) sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen
3) valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen sekä kansainvälisten kriisinhallintakurssien menojen maksamiseen
4) suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilöstön matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen
5) Suomen kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen varustamisesta aiheutuviin menoihin
6) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin sekä kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
7) sellaisten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden materiaaliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muuten osallistu
8) SALIS-sopimuksen mukaisen ilmakuljetusjärjestelyn Suomen maksuosuuden hallinnollisten kulujen maksamiseen
9) Strategic Airlift Capability (SAC) -sopimuksen hallinto- ja käyttökustannuksista aiheutuviin menoihin
10) Suomen osallistumisesta kansainväliseen helikopterirahastoon aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
01. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 830 000 |
02. | Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) | 275 000 |
03. | Sotilastarkkailijatoiminnan menot | 3 191 000 |
04. | SKJA:n menot (ISAF-operaatio), Afganistan | 7 105 000 |
06. | Liberian kriisinhallintaoperaation menot (UNMIL-operaatio) | 78 000 |
07. | Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot | 5 867 000 |
08. | Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma | 9 500 000 |
09. | EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenot sekä siirtokorvaukset | 82 000 |
11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 396 000 |
13. | Atalanta-operaation menot | 250 000 |
15. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 6 316 000 |
16. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 449 000 |
17. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 240 000 |
20. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansainvälisestä helikopterirahastosta aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 2 939 000 |
Yhteensä | 37 518 000 |
---|
Selvitysosa:Määräraha on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2015. Näissä operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan olevan noin 298 henkilötyövuotta. Sotilaallisen kriisinhallinnan kustannusten korvaukset ja muut tulot tuloutetaan momentille 12.27.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ennakollinen kustannustason tarkistus (1,5 %) | 702 |
Hallinnonalakohtainen menosäästö | -13 250 |
Sopeutustoimi | -7 000 |
Varalla-erän pienentäminen | -3 000 |
Yhteensä | -22 548 |
2015 talousarvio | 37 518 000 |
2014 I lisätalousarvio | -2 800 000 |
2014 talousarvio | 60 066 000 |
2013 tilinpäätös | 61 478 000 |
95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää suomalaisista kriisinhallintajoukoista aiheutuvien puolustusministeriön hallinnonalan menojen laskutuksessa syntyviin kurssieroihin.
2015 talousarvio | 10 000 |
2014 talousarvio | 10 000 |
2013 tilinpäätös | 8 085 |