Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2012

20. Ammatillinen koulutusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen. Yhteiskuntatakuun toteuttaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttävät nuorten koulutukseen pääsyn ja joustavien koulutusväylien turvaamista ja riittäviä kouluttautumismahdollisuuksia aikuisväestölle. Koulutuksen järjestäjäverkkoa sopeutetaan alueelliseen väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Koulutuspalvelujen työelämälähtöisyyden, vaikuttavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi käynnistetään ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteelliseen kehittämiseen ja palvelukyvyn vahvistamiseen tähtäävä toimenpideohjelma. Tavoitteena on elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä järjestäjärakenne. Sen runko muodostuu ammattiopistoista, joiden palvelukokonaisuus käsittää elinikäisen oppimisen periaatteella kattavan alakohtaisen nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen tarjonnan eri järjestämismuotoja käyttäen sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän. Ammattiopistoja täydentävät alakohtaisesti tai muulla tavoin profiloituneet ja järjestämisedellytyksiltään vahvat koulutuksen järjestäjät. Ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytysten arviointia kehitetään osana järjestämislupaprosessia.

Työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaavaa ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään edelleen vahvistamalla tutkintojen työelämävastaavuutta ja osaamisperusteisuutta. Tehostetaan henkilökohtaistamista kehittämällä aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen menettelyjä ja tukemalla yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen toteuttamista. Valmistellaan ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) käyttöönotto kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2013.

Koulutuksen laatua parannetaan ja koulutuksen järjestäjien laadunhallintaa kehitetään ammatillisen koulutuksen laatustrategian linjausten mukaisesti. Laatustrategia kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot ja palvelut elinikäisen oppimisen periaatteella.

Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseen pyritään palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä siitä, kuinka paljon koulutuksen järjestäjä kykenee omilla toimillaan lisäämään opiskelijoiden valmiuksia työllistyä tai siirtyä jatko-opintoihin.

Toiminnan tuloksellisuus

Ammatillisen koulutusjärjestelmän tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä. Koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat samanaikaisesti kun uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan tarpeista lähtevien opintopolkujen ja monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta.

Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7,5 prosenttiin vuonna 2012, kun se oli 8,6 % vuonna 20091). Läpäisyastetta pyritään nostamaan 63 prosenttiin vuonna 2012, kun se oli arviolta 59,5 % vuonna 20092). Tavoitteiden saavuttamiseksi jatketaan vuonna 2011 käynnistettyä ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaa.

Valmistellaan yhteiskuntatakuun edellyttämät muutokset opiskelijavalintaan. Toiminnan säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja selkeytetään kehittämällä sähköistä asiointia ja tietopohjaa.

Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen pyritään palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä siitä, kuinka paljon koulutuksen järjestäjä kykenee omilla toimillaan vähentämään opintojen viivästymistä tai keskeyttämistä.

Käynnistetään rahoitusjärjestelmän uudistaminen koko ammatillista koulutusta koskevana kokonaisuutena.

Toiminnan laajuus

Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi otetaan huomioon lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista koulutusta olevat aikuiset.

Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen sekä opiskelijamäärien ja koulutuksen järjestäjien lukumäärien arvioidaan kehittyvän seuraavasti:

Oppilaitosmuotoisen ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat ja tutkinnot1)
  2007
toteutuma
2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
arvio
2011
arvio
2012
arvio
             
Peruskoulutus yhteensä            
— uudet opiskelijat 55 434 56 040 60 319 61 000 60 500 60 000
— suoritetut tutkinnot 35 399 35 067 36 933 37 500 39 500 41 300
1. Opetussuunnitelma-perusteinen koulutus            
— uudet opiskelijat 47 611 47 774 50 161 50 500 49 500 48 500
— suoritetut tutkinnot 31 180 31 420 32 700 33 000 34 000 35 500
2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus            
— uudet opiskelijat 7 823 8 266 10 158 10 500 11 000 11 500
— suoritetut tutkinnot 4 219 3 647 4 233 4 500 5 500 5 800

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen koulutus. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiset vuosiopiskelijamäärät1)
  2007
toteutuma
2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
arvio
             
Peruskoulutus yhteensä 137 122 138 843 143 926 149 202 148 230 148 230
— josta erityisopetus 17 030 18 103 19 728 20 916 21 200 21 500
1. Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus 123 832 124 824 128 462 131 940 130 200 130 000
1.1. Perustutkintoon johtava koulutus 119 015 119 548 122 405 125 451 123 400 123 200
1.2. Peruskoulutukseen valmistavat koulutukset yhteensä2) 4 817 5 276 6 057 6 489 6 800 6 800
— josta ammattistartti 702 969 1 227 1 466 1 800 1 800
2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus 13 290 14 019 15 464 17 262 18 030 18 230

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä (keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettinen keskiarvo). Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

2) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).

Oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät vuoden alussa ja keskimääräiset vuosiopiskelijamäärät1)
  2007
toteutuma
2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
arvio
             
Kaikki järjestäjät yhteensä 169 167 154 144 139 136
— opiskelijamäärä 137 122 138 844 143 926 149 202 148 230 148 230
Kuntajärjestäjät 23 22 18 15 12 11
— opiskelijamäärä 26 739 26 566 28 388 24 695 22 790 22 540
Kuntayhtymäjärjestäjät 55 54 46 39 39 37
— opiskelijamäärä 91 887 93 529 92 998 94 170 93 800 93 350
Yksityiset järjestäjät 90 90 89 89 87 87
— opiskelijamäärä 17 495 17 742 22 416 30 200 31 500 32 200
Valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 1
— opiskelijamäärä 1 001 1 007 124 137 140 140

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Järjestämislupasäätelyssä ja tilastoinnissa käytetään vuosiopiskelijamääränä kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettista keskiarvoa. Rahoituksessa ja talousarvion momenttikohtaisessa laskennassa käytetään painotettua (7/5) keskiarvoa (vuonna 2012 ilman valtion opiskelijoita arviolta 147 650 opiskelijaa, joista 115 820 kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien ja 31 690 yksityisten järjestäjien koulutuksessa).

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista koulutusta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta, minkä vuoksi taulukossa mainitaan asianomaisessa yhteydessä se talousarvion luku, johon osa-alueen määräraha sisältyy.

Ammatillinen koulutus
Peruskoulutus Lisäkoulutus
Oppilaitosmuotoinen
koulutus
Oppisopimuskoulutus Oppilaitosmuotoinen
koulutus
Oppisopimuskoulutus
               
Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus1) Näyttötutkintoon valmistava koulutus Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Näyttötutkintoon valmistava koulutus Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkintoon johtamaton koulutus Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkintoon johtamaton koulutus
29.20 29.20 29.30 29.30 29.30 29.30 29.30 29.30

1) Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus jakaantuu perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin. Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti).

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 485 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2012 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 3 600 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2012 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 500 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 5 700 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 600 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet
  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
         
Saamelaisalueen koulutuskeskus 59 63 66 66
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus 25 21 24 24
Yhteensä 84 84 90 90

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
varsinainen
talousarvio
2012
esitys
       
Bruttomenot 9 152 9 790 9 785
Bruttotulot 1 265 1 500 1 300
Nettomenot 7 887 8 290 8 485
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 476    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 918    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 63
Kertaluonteisten siirtymäkausien päättäminen 32
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen vuokrakustannusten kasvu 110
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen vuokrakustannusten kasvu 140
Toimintamenosäästö (HO) -86
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -22
Tuottavuustoimet -68
Tasomuutos 26
Yhteensä 195


2012 talousarvio 8 485 000
2011 III lisätalousarvio 52 000
2011 talousarvio 8 290 000
2010 tilinpäätös 8 329 000

20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 026 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen osoittamisen rahoittamisesta sekä koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.


2012 talousarvio 3 026 000
2011 talousarvio 3 026 000
2010 tilinpäätös 3 026 000

21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 339 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 25 000 euroa siirtona momentille 29.01.04 opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan toimintamenoihin.


2012 talousarvio 1 339 000
2011 talousarvio 1 364 000
2010 tilinpäätös 1 364 000

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 718 106 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 6 072 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa avustuksina laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin

4) enintään 851 000 euroa avustuksina erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskustoiminnan vahvistamiseen

5) enintään 961 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

6) enintään 4 000 000 euroa ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan opintojen nopeuttamiseksi.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttöja siihen vaikuttavat tekijät
   
Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta) 1 673 736 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (115 820 * 10 521,54 €) 1 218 605 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (31 690 * 14 361,95 €, sis. alv.) 455 131 000
Kuntien rahoitusosuus -973 514 000
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi 5 000 000
Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään) 6 072 000
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet (enintään) 1 000 000
Erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskustoiminta (enintään) 851 000
Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään) 961 000
Opintojen nopeuttamisen toimenpiteet (läpäisyn tehostamisohjelma) (enintään) 4 000 000
Yhteensä 718 106 000

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 11 131,17 euroa opiskelijaa kohden.

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa annettavan koulutuksen kustannuksiin 906 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Kustannustason muutos (3,7 %) 24 986
Kustannustenjaon tarkistus 7 281
Tasomuutos 500
Yhteensä 32 767


2012 talousarvio 718 106 000
2011 talousarvio 685 339 000
2010 tilinpäätös 661 864 625