Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2012

11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:

Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 5 % vuonna 2012, eli noin 1,9 mrd. eurolla vuodelle 2011 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulokertymiä kasvattavat hallituksen veropoliittiset toimet valtiontalouden tasapainon turvaamiseksi. Merkittävä osa näistä toteutetaan vuonna 2012. Talouskasvun hidastumisesta ja rahoitusmarkkinoilla vallitsevasta epäluottamuksesta huolimatta työllisyyden lievä paraneminen ja kotimaisen kysynnän kasvu kasvattavat veropohjia. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuennusteet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa.

Hallituksen veropoliittinen linjaus

Hallituksen verotusta koskevana perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla kun hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa. Valtiontalouden vahvistamiseksi veropohjaa laajennetaan. Verotuksella vahvistetaan talouskasvua ja työllisyyttä, parannetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä ohjataan tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Tuloeroja kavennetaan muun muassa pääomatuloveroa ja suurten perintöjen verotusta nostamalla sekä pienituloisten verotusta keventämällä.

Ansiotuloverotukseen tehdään vaalikaudella vuosittain tarkistus, jonka myötä pyritään estämään työn verotuksen kiristyminen kaikilla tulotasoilla inflaation ja ansiotason nousun vuoksi. Perusturvan varassa olevien ja pieniä ansiotuloja saavien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain vaalikauden aikana. Kotitalousvähennystä pienennetään. Lisäksi työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen tukemiseksi hallitus päätti, että työeläkemaksun noususta kompensoidaan 0,2 prosenttiyksikön verran ansioverotuloverotusta keventämällä.

Yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointimahdollisuuksia parannetaan keventämällä yritysten verotusta ja siirtämällä painopistettä maltillisesti yhteisön verotuksesta osakkaiden verotukseen. Raamisopimuksen yhteydessä yhteisöverokantaa päätettiin alentaa 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin hallitusohjelmaan on kirjattu eli yhteensä 1,5 prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaan määrän raja alennetaan 60 000 euroon. Verotuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja veronmaksukyvyn huomioimiseksi pääomatulojen verokanta nostetaan 30 prosenttiin ja vero muutetaan progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 % verotettavien pääomatulojen 50 000 euroa ylittäviltä osin. Korkotulojen lähdeveroa korotetaan. Perintö- ja lahjaverotukseen lisätään uusi porras.

Verotuksen painopistettä siirretään talouskasvulle haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Arvonlisäveroa kiristetään ulottamalla 9 prosentin verokanta koskemaan myös sanoma- ja aikakauslehtien tilauksia. Valmisteverotuksessa sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta korotetaan. Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi niiden verotusta kiristetään. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron tasoa nostetaan. Liikenteen verotusta kiristetään. Ajoneuvoveroa ja arpajaisveroa korotetaan. Autoveron asteikkoa tarkistetaan ympäristöohjauksen vahvistamiseksi.

Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Yhteisöveron perustemuutoksista aiheutuva veromenetys kompensoidaan myös seurakunnille. Lisäksi kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja 2013. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti.

Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuositasolla (milj. euroa)
  vaikutus vuositasolla
   
Ansio- ja pääomatuloverot  
— inflaation ja ansiotason nousun vaikutusta kompensoiva tarkistus veroperusteisiin -300
— työtulovähennyksen kasvattaminen -115
— asuntovelan korkovähennyksen supistaminen 801)
— kotitalousvähennyksen supistaminen 85
— avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen -3
— lahjoitusvähennyksen voimassaolon jatkaminen vuodella -1
— pääomatulon verokannan nosto ja porrastus 157
— listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen 50
— kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten tukien verovapauden poisto 5
Työmarkkinaratkaisun yhteydessä päätetyt toimet  
— työtulovähennyksen kasvattaminen -72
— ansiotuloveroasteikon ylimmän marginaaliveroprosentin alentaminen -8
Yhteisövero  
— yhteisöverokannan alentaminen (1 %-yks.) -155
— kehitysalueiden verohuojennusten jatkaminen -2
— yhteisöverokannan alentamisen kompensaatio kunnille (1 %-yks.) -45
— yhteisetuuksien verokannan korottaminen 1
— kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden korottaminen vuosille 2012—20132) -270
Työmarkkinaratkaisun yhteydessä päätetyt toimet  
— yhteisöverokannan alentaminen (0,5 %-yks.) -78
— yhteisöverokannan alentamisen kompensaatio kunnille (0,5 %-yks.) -22
— yhteisöverokannan alentamisen kompensaatio seurakunnille (1,5 %-yks.) -5
— työnantajien kertakorvauksen kompensaatio seurakunnille -2
Korkotulon lähdeverokannan nosto 20
Perintö- ja lahjaveron porrastus 35
Arvonlisäveropohjan laajentaminen lehtitilauksiin 90
Valmisteverot  
— tupakkaveron korotus 53
— alkoholiveron korotus 115
— makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron korotus 50
— liikenteen polttonesteiden veron korotus 125
— arpajaisveron korotus 34
Autoveron tarkistaminen ympäristöohjauksen tehostamiseksi 90
Ajoneuvoveron korotus 1403)
Yhteensä 52
— josta verotuottoa lisäävät 1 130
— josta verotuottoa vähentävät -1 078

1) Kun muutos täysimääräisesti voimassa vuonna 2014.

2) Kuntien jako-osuuskorotus oli 10 %-yksikköä vuosina 2009—2011, joten suhteessa edelliseen vuoteen korotuksen jatkaminen 5 %-yksikön suuruisena lisää valtion verotuloa.

3) Kun muutos täysimääräisesti voimassa vuonna 2013.

Veroperustemuutokset lisäävät valtion verotuottoa vuositasolla yhteensä noin 40 milj. eurolla. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen.

Välillisten verojen osuus valtion verotuloista on kasvanut viime vuosina. Tämä kehitys jatkuu vuonna 2012, kun verotuksen painopistettä siirretään edelleen työn verottamisesta kulutuksen verotukseen.

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2008—2012 (milj. euroa)
  2008
tilinpäätös
2009
tilinpäätös
2010
tilinpäätös
2011 budjetoitu1) 2012
varsinainen talousarvio
           
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 15 081 10 328 10 061 11 728 11 976
Liikevaihtoon perustuvat verot 14 704 14 001 14 415 15 786 16 527
Valmisteverot 4 963 5 092 5 284 6 091 6 702
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 465 2 113 2 446 2 658 2 932
Yhteensä 37 213 31 534 32 206 36 263 38 137

1) Talousarvio ja lisätalousarviot

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty suhteessa bruttokansantuotteeseen kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta
  2008 2009 2010 2011 2012
           
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,8 42,5 42,1 43,1 43,3
Valtio 21,2 19,5 19,1 20,4 20,5
Kunnat 9,4 10,2 10,3 10,1 10,0
Soturahastot 12,1 12,8 12,7 12,6 12,8
           
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,8 42,5 42,1 43,1 43,3
Välittömät verot 17,8 16,3 16,1 16,5 16,2
Tuotannon ja tuonnin verot 12,9 13,4 13,3 14,0 14,2
Sosiaalivakuutusmaksut 12,2 12,9 12,7 12,6 12,8

Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta1). Verotukia on noin 200 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei pystytä laskemaan. Aineistopuutteista johtuen myös monet alla olevassa taulukossa esitetyt verotuet ovat suuruusluokka-arvioita. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon että osa tuista on päällekkäisiä, eikä verotuen poistaminen välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa on esitetty merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Verotukien määräksi arvioidaan noin 23 mrd. euroa vuonna 2012. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu vajaat 16 mrd. euroa.

Vuonna 2012 valtiontalouden rahoitusaseman parantamiseksi supistetaan eräitä verotukia. Asuntolainan korkovähennystä ja kotitalousvähennystä supistetaan, listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaata euromäärää pienennetään, kestävän metsätalouden rahoitustukien verovapaus poistetaan ja sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverokantaa korotetaan. Energiaintensiiviselle teollisuudelle maksettavaa energiaverotukea kasvatetaan. Toisaalta työtulovähennystä kasvatetaan pienituloisten verotuksen keventämiseksi ja siihen tehdään inflaatiokorjaus. Lisäksi lahjoitusvähennyksen, ns. avainhenkilölain sekä kehitysalueiden korotettujen poistojen voimassaoloaikaa jatketaan ja yhteisetuuksien verokannaksi säädetään 28 prosenttia. Nämä vuotta 2012 koskevat veroperustemuutokset kasvattavat verotukia nettomääräisesti arviolta noin 10 milj. euroa.

Verotuet 2010—2012 (milj. euroa)
  2010 2011 2012
       
Yleinen hallinto 15 15 15
Opetus, tiede ja kulttuuri 157 161 171
Sosiaaliturva 4 400 4 606 5 026
Terveydenhuolto 368 392 409
Asuminen ja ympäristö 4 320 4 329 4 948
Maa- ja metsätalous 135 131 130
Liikenne 1 797 1 873 1 613
Teollisuus ja elinkeinot 5 806 7 053 7 036
Ei eriteltävissä 3 381 3 541 3 716
Yhteensä 20 379 22 101 23 064

Osaston tuloarviot vuosina 2010—2012

    v. 2010
tilinpäätös
1000 €
v. 2011
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2012
varsinainen talousarvio
1000 €

Muutos 2011—2012
    1000 € %
             
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 10 060 837 11 844 000 11 976 000 132 000 1
01. Ansio- ja pääomatuloverot 6 495 560 7 410 000 7 706 000 296 000 4
02. Yhteisövero 2 972 397 3 789 000 3 555 000 - 234 000 - 6
03. Korkotulojen lähdevero 205 459 240 000 270 000 30 000 13
04. Perintö- ja lahjavero 387 421 405 000 445 000 40 000 10
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 14 415 880 15 365 100 16 527 000 1 161 900 8
01. Arvonlisävero 13 710 452 14 571 000 15 712 000 1 141 000 8
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 584 259 638 000 665 000 27 000 4
03. Apteekkimaksut 121 170 156 100 150 000 - 6 100 - 4
08. Valmisteverot 5 284 245 5 990 000 6 702 000 712 000 12
01. Tupakkavero 698 185 704 000 753 000 49 000 7
04. Alkoholijuomavero 1 284 318 1 309 000 1 399 000 90 000 7
05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 37 010 115 000 181 000 66 000 57
07. Energiaverot 3 252 213 3 850 000 4 356 000 506 000 13
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 12 520 12 000 13 000 1 000 8
10. Muut verot 2 338 587 2 520 000 2 809 000 289 000 11
03. Autovero 941 127 1 012 000 1 209 000 197 000 19
05. Varainsiirtovero 519 550 550 000 540 000 - 10 000 - 2
06. Arpajaisvero 144 700 162 000 200 000 38 000 23
07. Ajoneuvovero 691 298 706 000 770 000 64 000 9
08. Jätevero 41 912 90 000 90 000
19. Muut veronluonteiset tulot 106 976 111 074 123 048 11 974 11
02. Lästimaksut 848 800 800
03. Ratavero 17 957 20 800 18 600 - 2 200 - 11
04. Eräät viestinnän maksut 6 429 5 598 5 898 300 5
05. Lentoliikenteen valvontamaksu 6 121 7 800 10 450 2 650 34
06. Väylämaksut 69 017 68 476 80 300 11 824 17
08. Öljyjätemaksu 3 813 4 600 4 000 - 600 - 13
09. Muut verotulot 2 792 3 000 3 000
  Yhteensä 32 206 527 35 830 174 38 137 048 2 306 874 6