Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2012

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Selvitysosa:Puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tehtävä toteutetaan ylläpitämällä ajantasaista ja turvallisuusympäristöön suhteutettua puolustuskykyä valtioneuvoston vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 2009) määrittämien toimintalinjojen mukaisesti. Puolustusvoimille osoitettuja voimavaroja kohdennetaan niin, että priorisoidut tehtävät voidaan toteuttaa kaikissa tilanteissa. Materiaalisen valmiuden, toiminnan tason sekä suorituskykyjen rakentamisen tasapaino tarkastellaan vuosittain.

Suunnittelukaudella 2012—2015 valmistellaan ja toteutetaan puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistus. Puolustuskyvyn ylläpidon kustannuskehitys ja puolustusmateriaalin laaja vanheneminen vuosikymmenen puolivälistä alkaen eivät mahdollista nykyisen suuruisten puolustusvoimien ylläpitoa tulevaisuudessa.

Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistuksella luodaan 2020-luvun vaatimuksia vastaava tasapainoinen sodan ja rauhan ajan kokonaisuus. Uudistus on välttämätön, jotta puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen voidaan kohdentaa riittävät resurssit.

Toimintaympäristön kehitys, sotilaalliset uhkat, puolustusvoimien tehtävät ja puolustusvoimien resurssit muodostavat perusteet puolustusjärjestelmän strategiselle kehittämiselle. Viimeisen vuosikymmenen aikana valtioiden välisten konfliktien todennäköisyys Euroopassa on vähentynyt ja Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on säilynyt viime vuosina vakaana. Siten puolustuskyvyn ylläpitoa voidaan jatkaa vakaassa turvallisuustilanteessa. Positiivisesta kehityksestä huolimatta sotilaallisen voiman käyttö on säilynyt valtioiden keinovalikoimassa. Tästä syystä puolustusvoimien kehittäminen mitoitetaan siten, että maahamme kohdistuvat sotilaalliset uhat kyetään hallitsemaan kaikissa tilanteissa.

Puolustusvoimat osallistuu EU:n yhteiseen kriisinhallintaan sekä Euroopan puolustusviraston toimintaan ja tekee yhteistyötä Naton kanssa osallistumalla Naton rauhankumppanuusohjelmaan, kriisinhallintaoperaatioihin ja yhteensopivuuden kehittämiseen poliittisten linjausten mukaisesti. Pohjoismainen puolustusyhteistyö (NORDEFCO) on vakiinnuttanut toimintamuotojaan ja sen odotetaan tiivistyvän suunnittelukaudella. Yhteispohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä haetaan synergioita ja taloudellisia säästöjä, mutta tavoitteena on myös yhteispohjoismaisten strategisten intressien selvittäminen pitkällä aikavälillä.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Sotilaalliselle maanpuolustukselle asetetaan seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Tavoite Tavoitetaso
asteikolla 1—5
   
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä  
Puolustusvoimauudistuksen suunnitteluvaiheessa pitäydytään materiaalisen suorituskyvyn ylläpitoon ja vain maltilliseen materiaalisen suorituskyvyn ajantasaistamiseen voimassa olevista sitoumuksista huolehtien. 4
Puolustuskyvyn kehittämisessä otetaan huomioon monikansallisen yhteiskäytön ja -omistuksen tarjoamat mahdollisuudet. 4
Puolustusvoimien kehittämisohjelmien ohjeistus uudistetaan. Puolustusministeriön ja puolustusvoimien kesken luodaan yhteinen toimintamalli, joilla varmistetaan, että kehittämisohjelmien valmistelu tapahtuu tehokkaasti ja taloudellisesti, ottaen huomioon myös kaikki muut oleelliset seurannaisvaikutukset. Tavoitteena on, että puolustusministeriön hankeohjaus aloitettaisiin kehittämisohjelmien hankkeistusvaiheessa. 4
Puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmä kehitetään kustannustehokkaasti henkilöstöpoliittisen strategian mukaisesti vastaamaan osaamisen ja väestön ikääntymisen työmarkkinoille asettamia vaatimuksia. Puolustusvoimauudistuksessa tarkistetaan puolustusvoimien tehtävärakenne ja henkilöstön osaaminen. Henkilöstörakennetta ja -resursseja sopeutetaan luonnollisen poistuman, puolustushallinnon omin toimenpitein sekä valtiotyönantajan keinoin. 4
Ampuma- ja harjoitustoiminnan ympäristöhaittojen hallinta on suunnitelmallista ja niihin sovelletaan parhaita tekniikoita ja ratkaisuja (ml. vähentäminen ja torjunta). 4
Uudet kiinteistöinvestoinnit kohdennetaan puolustusvoimauudistuksen suunnitteluvaiheessa vain ylläpitoon ja maltilliseen ajantasaistamiseen pl. terveysperusteiset kiinteistöinvestoinnit. Käynnissä olevat hankkeet toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. 4
Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen antava sotilasstrateginen tilannekuva. 4
Puolustusvoimat valvoo alueellisen koskemattomuuden sekä ennaltaehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset. 4
Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella. 4
Puolustusvoimat varmistaa hallitusohjelman ja muun poliittisen ohjauksen linjausten toteutumisen puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistuksen suunnittelussa ja toteuttaa puolustusvoimauudistuksen asetetussa aikataulussa. 4
Räjähdevarastointi uudistetaan suunnitelmien mukaisesti vuoden 2012 loppuun mennessä. 4
Palvelussuhdeasuntojen vuokraamisessa kiinnitetään erityinen huomio kustannustehokkuuteen niin, että tyhjistä asunnoista aiheutuu kustannuksia enintään 0,5 milj. euroa vuodessa. 4
Turvallinen yhteiskunta  
Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia päätehtäväänsä vaarantamatta. 4
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen  
Kriisinhallintaoperaatioissa palvelevien joukkojen toimintakyvyn ja palvelusturvallisuuden kehittämiseksi niiden käyttöön toimitetaan aina olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaisin henkilö- ja joukkokohtainen varustus heti, kun kyseinen materiaali on otettu kotimaassa operatiiviseen käyttöön. 4
Puolustusvoimat käyttää kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan samoja joukkoja ja materiaalia kuin Suomen puolustamiseen. 3
Suorituskykyjä on kyettävä käyttämään vaativissa ja nopeasti käynnistettävissä eri organisaatioiden kriisinhallintaoperaatioissa. 3

Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1—5. Arviointiasteikossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty.

Valtiovarainvaliokunta:

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään noin 2 849 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 7,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Esitykseen sisältyy hallitusohjelmaan perustuvia menovähennyksiä yhteensä noin 46 miljoonaa euroa. Toimintaan vaikuttaa lisäksi noin 30 miljoonan euron kustannus- ja menopaineet.

Vuonna 2012 hallinnonalan toiminnan painopisteenä on hallitusohjelman mukaisen laajan vuosina 2011—2015 toteutettavan puolustusvoimauudistuksen valmistelu, jolla luodaan 2020-luvun vaatimuksia vastaava tasapainoinen sodan ja rauhan ajan kokonaisuus. Sen lähtökohtana on puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Uudistus on välttämätön, jotta puolustuskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen voidaan kohdentaa riittävät resurssit.

Puolustusvoimauudistus perustuu pitkän tähtäimen tarpeelle, kuten ikäluokkien pienenemiseen, kohoaviin kustannuksiin sekä vanhenevaan materiaaliin. Sitä on käsitelty mm. vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelussa. Valtion taloudellisen tilanteen vuoksi toteuttamisaikataulua nopeutetaan. Uudistuksen avulla saavutettavat kustannussäästöt vaikuttavat vasta vuonna 2016, joten kasvavien kustannusten ja menopaineiden hillitseminen edellyttää heti käynnistettäviä sopeuttamistoimenpiteitä.

Puolustusvoimien osuus hallinnonalalle esitetyistä määrärahoista on noin 2,5 miljardia euroa. Suurin osa säästöistä kohdistuu siten puolustusvoimien toimintaan. Vuonna 2012 toimintaa sopeutetaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan vähentämällä reserviläisten kertausharjoituksia, varusmiesten maastovuorokausia sekä lentotuntien ja alusvuorokausien määrää. Lisäksi sotavaruste- ja varuskunta-ajoneuvojen hankintoja sekä muita puolustusmateriaalihankintoja supistetaan. Sopeuttamistoimien kokonaisvaikutus on noin 50 miljoonaa euroa. Muilta osin hallinnonalan sisäiset menopaineet katetaan määrärahojen uudelleen kohdennuksilla.

Valiokunta toteaa, että puolustusvoimauudistus on välttämätöntä toteuttaa mahdollisimman nopeasti taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävän tasapainotilan saavuttamiseksi. Uudistuksen valmistelun aikanakin on tärkeä pitää kiinni Suomen puolustuskyvyn turvaamisesta ja turvallisen, tehokkaan ja motivoivan varusmiespalveluksen suorittamisen varmistamisesta kohdentamalla voimavaroja erityisesti varusmiesten koulutuksen järjestämiseen.

Maastovuorokausien, lentotuntien ja alusvuorokausien vähentäminen vaikuttaa vääjäämättä varusmiesten koulutustasoon ja vaikeuttaa varusmiespalvelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toisaalta kuitenkin reservin kertausharjoitusten vähentämisestä saaduilla säästöillä pystytään jonkin verran hillitsemään varusmiesten koulutukseen liittyvien harjoitusten määrän supistumista.

Valiokunta pitää perusteltuna, että reservin vähäiset kertausharjoitukset kohdistetaan pääasiassa avaintehtäviin sijoittuneiden henkilöiden harjoituksiin. Kertausharjoitusten vähentämiseen on valitettavasti jouduttu turvautumaan aiemminkin toiminnan sopeuttamiseksi lyhyellä aikavälillä. Reserviin kohdistuva toimi vaikuttaa haitallisesti puolustuksen perustaan. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että samanaikaisesti turvataan maanpuolustusjärjestöjen toimintamahdollisuudet maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi ja vapaaehtoisuuteen perustuvien kertausharjoituksien järjestämiseksi.

Säästöt kohdentuvat väistämättä edellä mainituille osa-alueille, puolustusvoimien johtamis- ja aluevalvontakyvyn sekä toimintavalmiuden ylläpidosta ei voida tinkiä. Vähennykset koskevat myös materiaalihankintoja. Osa rahoituksesta on jo tilausvaltuuksien mukaisesti sidottu sopimuksin. Valiokunta pitää tärkeänä, että vähennyskohteita harkittaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kotimaisen puolustusteollisuuden tuotannon turvaaminen pitkän aikavälin huoltovarmuuden varmistamiseksi.

Valiokunta pitää säästöjä hallitusohjelman linjausten perusteella välttämättöminä ja korostaa samalla, että puolustusvoimauudistus on toteutettava täysimääräisesti vuoteen 2016 mennessä, jolloin myös toiminnan taso on nostettava kaikilta osin uudistettujen toimintatapojen mukaiseksi. Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi on oleellista, että uudistuksessa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan materiaalihankintoihin, henkilöstökuluihin ja toimintaan käytetään kuhunkin noin kolmannes puolustusbudjetista. Valiokunta pitää hallitusohjelman tavoin tarpeellisena myös pohjoismaisen puolustusyhteistyön kautta tavoiteltavaa toimintojen kustannustehokkuutta ja voimavarojen varmistamista.

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 698 565 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 4 400 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 336 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

8) enintään 4 400 000 euroa puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämiseen liittyvistä lisäeläkevakuutusmaksuista puolustusvoimille aiheutuviin menoihin.

Valtuudet

1) Vuonna 2012 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2012—2015 enintään 68 858 000 euroa (toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2012 saa tehdä ilmatorjuntajärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2012—2014 enintään 14 700 000 euroa (Ilmatorjuntajärjestelmien huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus).

3) Käyttöajoneuvoja koskevia täydentäviä hankintoja saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2011—2013 enintään 14 770 000 euroa (Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentäminen -tilausvaltuus).

4) Vuonna 2012 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

5) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Näistä tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka muodostaa perustan muiden tehtävien suorittamiselle.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Toiminnallinen tehokkuus 2010
toteutuma
2011
ennakoitu
2012
arvio
       
Taloudellisuus      
Varusmiespäivän hinta (euroa) 45 45 45
Reserviläispäivän hinta (euroa) 151 151 151
       
Tuottavuus      
Varusmiesten koulutusvuorokaudet/koulutuksen henkilötyövuosimäärä 1 851 1 841 1 800
Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä 0,12 0,10 0,10
Materiaalin kunnossapidon henkilötyövuosimäärä 1 810 1 740 1 800
       
Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv)1)      
Tilannekuva ja aluevalvonta 2 086 2 077 2 078
Valmius/maavoimat 6 416 6 476 6 439
Valmius/merivoimat 1 708 1 701 1 731
Valmius/ilmavoimat 2 332 2 322 2 335
Valmius/Pääesikunta 1 664 1 643 1 006
Valmius/yhteiset 275 282 271
Muiden viranomaisten tukeminen 1 1 1
Sotilaallinen kriisinhallinta 219 201 219
Yhteensä 14 701 14 703 14 080
       
Kannattavuus      
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 126 105 110
       
Tuotokset      
Sodan ajan joukkoihin kuuluvien henkilöiden tai yksiköiden lukumäärä      
Koulutetut ja varustetut sodan ajan joukot 358 000 358 000 359 000
Pääesikunta ja alaiset laitokset 6 200 6 200 6 300
Rajavartiolaitos 11 600 11 600 11 600
Maavoimat 274 200 274 200 270 600
Operatiiviset joukot 62 000 62 000 62 500
Valmiusprikaatit 3 3 3
Jääkäriprikaatit 2 2 2
Mekanisoidut taisteluosastot 2 2 2
Moottoroidut taisteluosastot 2 2 2
Helikopteripataljoona 1 1 1
Erikoisjääkäripataljoona 1 1 1
Alueelliset joukot 212 200 212 200 204 000
Jalkaväkiprikaatit 6 6 6
Erilliset pataljoonat/taisteluosastot 14 14 26
Paikallispuolustusyksiköt, maakuntajoukot 28 28 26
Merivoimat 28 000 28 000 30 200
Taisteluosastot (johtoporras + ohjusvene) 2+8 2+8 2+8
Miinantorjuntalaivueet 3 3 2
Miinalaivat 3 3 3
Miinalautat 3 3 3
Päätukikohdat 3 3 3
Rannikkojääkäripataljoonat ja erilliset rannikkojääkäriyksiköt 2+6=8 2+6=8 2+6
Rannikko-ohjuskomppaniat 2 2 2
Meritorjuntaohjuspatterit 4 4 4
Kiinteä ja liikkuva rannikkotykistö (rannikkopatterit + tykistöpatteristot) 12+4=16 12+4=16 8+4
Ilmavoimat 38 000 38 000 38 000
Hornet-hävittäjälaivueet 3 3 3
Hawk-koulutuslentolaivue 1 1 1
Tukilentolaivue 1 1 1

1) Sisältää momentin 27.10.01 henkilötyövuodet ilman Millog Oy:n suoja-aikana eläköityvien henkilötyövuosia (40 htv v. 2010, 25 htv v. 2011 ja 15 htv v. 2012).

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2010
toteutuma
2011
ennakoitu
2012
arvio
       
Työtyytyväisyys (1—5) 4,1 - 4,1

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2012 2013 2014 2015 2016— Yhteensä vuodesta 2012 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
KASI-järjestelmän huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus 1 973 1 974       3 947
NH90 koulutuspalvelut -tilausvaltuus 1 750 2 000 2 200     5 950
Sodankylän vaatetuskorjaamon palveluhankinta -tilausvaltuus 1 392 1 392 1 392     4 176
Maavoimien materiaalin kunnossapitopalvelut -tilausvaltuus 62 772 61 628 58 092 55 078 58 487 296 057
Vuoden 2009 toimintamenojen tilausvaltuus 4 000 4 000       8 000
Huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen (HR) -tilausvaltuus 2 100         2 100
ITO 2005 ja 2005M huolto -tilausvaltuus 3 000 3 000 3 000     9 000
Helikopteripataljoonan suorituskyvyn ylläpito ja kehittäminen (HESKY) -tilausvaltuus 1 140 1 800 2 300     5 240
Kehittämisohjelmien hankinnat 2009 (KEHO 2009) -tilausvaltuus 582         582
Vuoden 2010 toimintamenojen tilausvaltuus 21 099         21 099
Taistelijan varustus 2010 -tilausvaltuus 6 000         6 000
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 4 581 4 581 4 581 4  581 10 507 28 831
Ilmatorjuntajärjestelmä 90 MOD Crotale NG:n huolto- ja ylläpitosopimus (ITO90MOD huolto) -tilausvaltuus 3 000 3 000 3 000     9 000
Vuoden 2011 toimintamenojen tilausvaltuus 46 906 12 842 9 981     69 729
Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentäminen -tilausvaltuus 5 500 2 770       8 270
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 165 795 98 987 84 546 59 659 68 994 477 981
             
Uudet tilausvaltuudet            
Vuoden 2012 toimintamenojen tilausvaltuus 3 600 45 138 13 120 7 000   68 858
Ilmatorjuntajärjestelmien huolto- ja ylläpito -tilausvaltuus 3 800 5 300 5 600     14 700
Uudet tilausvaltuudet yhteensä 7 400 50 438 18 720 7 000   83 558
             
Valtuudet yhteensä 173 195 149 425 103 266 66 659 68 994 561 539

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 633 henkilötyövuotta. Vähennys aiheutuu pääosin puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä. Tämän lisäksi jatketaan edelleen omana työnä tehtävien tukipalvelujen tehostamista.

Vuoden 2012 toimintamenojen tilausvaltuudella on tarkoitus hankkia varaosia ja materiaalin kunnossapitopalveluja maa-, meri- ja ilmavoimille. Tilausvaltuus kohdistuu pääosin varaosahankintoihin.

Uudet tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen talousarvio
       
Bruttomenot 1 631 976 1 736 528 1 719 265
Bruttotulot 23 462 10 693 20 700
Nettomenot 1 608 514 1 725 835 1 698 565
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 44 111    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 68 101    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
  2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen talousarvio
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 5 591 6 000  
— muut tuotot 5 008 5 550  
Tuotot yhteensä 10 599 11 550 8 150
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 7 513 9 976  
— osuus yhteiskustannuksista 1 076 840  
Kustannukset yhteensä 8 589 10 816 7 415
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 2 010 734 735
Kustannusvastaavuus, % 123 107 110
       
Hintatuki 463 336 336
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 2 473 1 070 1 071

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkausten tarkistukset 15 798
Vuoden 2010 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus -2 441
Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) 13 526
Puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämiseen liittyvä lisäeläketurva 4 400
Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämiseen osoitetut käyttömenot 4 220
IT-palvelukeskussiirron palautus momentilta 28.20.06 1 250
Toimintamenosäästöt (HO) -17 461
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -4 910
Säästö (HO) -1 000
Vaurioituneen Hornet 428 -koneen korjaus 2 540
Sähkön hinnannousu 1 000
Virkapukuavustusten määrän tarkistus 200
Siirto momentilta 27.01.01 350
Siirto momentille 27.10.18 -14 648
Tuottavuustoimet -747
Kertaluonteisten lisäysten poistuminen -2 250
Yhteensä -173

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Vähennys 13 680 000 euroa talousarvioesityksen 1 712 245 000 euroon nähden on siirtoa momentille 27.10.18. Tällä tavoin osa hallitusohjelman mukaisista 20 milj. euron materiaalihankintojen menosäästöistä kohdentuu momentin 27.10.01 käyttöajoneuvohankintoihin. Talousarvioesityksessä nämä säästöt oli kohdennettu kokonaisuudessaan momentille 27.10.18.

Käyttöajoneuvojen hankintojen täydentäminen -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähennys 13 930 000 eurolla talousarvioesityksen 22 200 000 euroon nähden johtuu pääosin hallitusohjelman mukaisten materiaalihankintojen menosäästöjen kohdentamisesta myös käyttöajoneuvohankintoihin.


2012 talousarvio 1 698 565 000
2011 III lisätalousarvio 27 097 000
2011 talousarvio 1 698 738 000
2010 tilinpäätös 1 632 504 000

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 725 549 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien salassa pidettävistä hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien salassa pidettäviin hankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvien indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 58 783 000 euroa.

Valtuudet

1) Vuonna 2012 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2012—2016 enintään 281 700 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 -tilausvaltuus, PVKEH 2012).

PVKEH 2012 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukainen suoritus voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2012 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuuden menojen maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2016 saakka tilausvaltuuden enimmäismäärää 1 034 019 000 euroa muuttamatta.

3) Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2010 (TTK-PROTO 2010) -tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 67 080 000 euroa.

4) Vuonna 2012 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

5) Vuonna 2010 hyväksytyn Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2010 (TTK-PROTO 2010) -tilausvaltuuden osalta saa vuonna 2012 purkaa aiemmin tehtyjä sopimuksia sekä sitoa uudelleen tilausvaltuuden varoja sitoumuksista maksamatta olevaa määrärahaa vastaavasti.

6) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
  2012 2013 2014 2015 2016— Yhteensä
vuodesta 2012
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1)   480 16 436 16 436 16 436 49 788
Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen (HTH) 5 500 2 000       7 500
Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen (VYV 2) 9 331 26 950 2 190     38 471
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2006) 69 300         69 300
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) 32 771 18 906 14 496 15 128 5 297 86 598
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2008) 9 040 11 210 5 227     25 477
Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn tehostaminen (PKILPU 2008) 17 518 8 140 7 437 3 708   36 803
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) 203 614 197 904 173 628 50 010 18 942 644 098
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2010) 125 888 105 279       231 167
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2010 (TTK-PROTO 2010) 20 900 1 650       22 550
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2011) 66 604 22 036 2 000     90 640
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 560 466 394 555 221 414 85 282 40 675 1 302 392
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) 75 300 75 020 65 600 50 000 15 780 281 700
             
Valtuudet yhteensä 635 766 469 575 287 014 135 282 56 455 1 584 092

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin ja niillä tavoiteltaviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
 
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma
Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita.
— Korvataan puolustushaarojen itsenäiset järjestelmät ja sovellukset yhteisellä johtamisjärjestelmällä.
— Luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita sekä kehitetään ITVJ-tiedonsiirtoverkkoa.
— Uudistetaan tietohallintoa ja tietoteknistä integraatiota sekä lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja.
— Laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä parantamalla toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta.
— Otetaan käyttöön uuteen arkkitehtuuriin perustuvia operatiivisen johtamisen tietojärjestelmäkokonaisuuden palveluita sekä keskitetään ja siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön.
— Jatketaan puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen tieto- ja tilannekuvavaihto (EU ja Nato). Vanhoista, nyt käytössä olevista järjestelmistä luovutaan.
 
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma
Tuotetaan yhteisoperaatioiden johtamiseen ennakkovaroituskyky, analysoitu tiedustelutilannekuva ja lyhytviiveinen valvonta- ja maalitilannekuva.
— Käynnistetään valvontajärjestelmän uusiminen ja varustetaan Rajavartiolaitoksen yksiköitä.
— Toteutetaan yhteisen maalitilannekuvan luova MST-hanke sekä hanke, jolla ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuva tiedustelu- ja valvontakyky operatiivistaktiselle tasolle.
— Ennakkovaroituskykyä parannetaan kehittämällä järjestelmän analysointikykyä.
 
Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen kehittämisohjelma
Rakennetaan ja ylläpidetään operatiivisia suorituskykyjä, joilla vaikutetaan oman tai hyökkääjän toiminnan kannalta merkittäviin operaatioihin, avaintoimintoihin tai rakenteisiin.
— Päivitetään keskeiset asejärjestelmät ja käynnistetään vaikuttamisen järjestelmätutkimus.
— Parannetaan vaikuttamiskykyä ottamalla käyttöön raskas raketinheitinjärjestelmä ja kehitetään erikoisjääkäripataljoonaa.
— Käynnistetään Hornet-torjuntahävittäjien ilmasta - maahan -kyvyn luominen järjestelmäpäivityksellä.
 
Logistiikan kehittämisohjelma
Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla mahdollistetaan puolustusvoimien muiden suorituskykyjen toimeenpano, ylläpito ja käyttö sekä suorituskyvyn palauttaminen.
— Kehitetään logistiikan johtamisjärjestelmää ja käynnistetään huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen varustaminen.
— Integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi.
— Yhdenmukaistetaan materiaalihankkeiden toteuttamista puolustushaaroissa. Kehitetään strategista kumppanuutta lisäämällä poikkeusolojen huoltovarmuutta ja edistämällä toiminnan taloudellisuutta.
— Jatketaan puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP) mukaisen varastointijärjestelmän kehittämistä.
— Kehitetään kuljetuskykyä käynnistämällä helikopteripataljoonan muodostaminen ja hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita sekä uusitaan yhteyskoneet.
 
Maapuolustuksen kehittämisohjelma
Kehitetään operatiivisten joukkojen liikkuvuuden ja tulivoiman suorituskykyä sekä ylläpidetään alueellisten joukkojen suorituskykyä.
— Jatketaan operatiivisten joukkojen varustamista (johtaminen, tulivoima, suoja ja liikkuvuus) ja luodaan edellytykset alueellisten joukkojen kehittämiselle.
— Kehitetään valmiusprikaatien tulivoimaa (kotimaiset ampumatarvikehankinnat ja valmiusprikaatien materiaalin täydentäminen).
— Kehitetään suojelukykyä ja uusitaan lähipanssarintorjunta-aseistusta.
— Aloitetaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankinnat.
— Luovutaan ajanmukaisen suorituskykynsä menettävästä materiaalista.
 
Meripuolustuksen kehittämisohjelma
Kehitetään meriyhteyksien turvaamisen suorituskykyä.
— Parannetaan kykyä meritilannekuvan muodostamiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan, alueloukkausten torjumiseen sekä meriyhteyksien suojaamiseen.
— Otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset. Painopiste on meriyhteyksien suojaamisen ja miinantorjuntakyvyn parantamisessa sekä liikkuvissa rannikkojoukoissa. Ylläpidetään pintatorjuntakyky nykytasolla. Parannetaan kykyä muiden viranomaisten tukemiseen.
— Luovutaan vanhenevista miinanraivaajista sekä osasta kiinteää rannikkotykistöä ensi vuosikymmenen alkuun mennessä.
 
Ilmapuolustuksen kehittämisohjelma
Tavoitteena ilmatorjunnan kehittäminen sekä Hornet-järjestelmän suorituskyvyn ylläpitäminen.
— Kehitetään pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan suorituskykyä ja jatketaan Hornet F18 -kaluston elinjaksopäivityksiä.
— Modernisoidaan ilmatorjunnan johtamisjärjestelmiä sekä kehitetään valmiusprikaatien ilmatorjuntaa.
— Aloitetaan pääkaupunkiseudun ja ilmavoimien tukikohtien ilmatorjuntajärjestelmien kehittäminen.
— Parannetaan Hornet-torjuntahävittäjien taistelukykyä ja tukeutumisedellytyksiä.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2012 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

PVKEH 2012 -tilausvaltuuteen sisältyvät suurimmat hankkeet

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa jatketaan puolustusvoimien tietoliikenneverkon rakentamista laajentamalla tietoteknistä alustaa sekä hankitaan aluepuolustusjoukoille yhtenäisen johtamisjärjestelmän mukaisia siirrettäviä ja muunneltavia johtamispaikkamoduuleja.

Puolustusvoimien vaikuttamisen kehittämisohjelmassa jatketaan Hornet-torjunta-hävittäjäkaluston päivityksiä ja luodaan valmius pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjusten käyttöön sekä hankitaan ampumatarvikkeita, ripustimia ja maajärjestelmiä.

Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelmassa hankitaan maastokuorma-autoja osana laajempaa ajoneuvohankintakokonaisuutta korvaamaan vanhentuvia ja poistuvia ajoneuvoja.

Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa rakennetaan maapuolustuksen tiedonsiirtoverkkoa sekä hankitaan keveitä lähipanssarintorjunta- ja tukiaseita, tiedustelu-, valvonta- ja tulenjohtojärjestelmien varustusta sekä ballistisia suojalevyjä ja kennosuojajärjestelmiä.

Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa täydennetään rannikolla toimivien joukkojen materiaalista valmiutta hankkimalla mm. kuljetusveneitä, pintatorjuntaohjuksia sekä johtamis- ja pimeätoimintavälineitä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Vuoden 2010 toteutuneen indeksikehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus -6 907
Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) 10 351
Siirto momentilta 27.10.01 14 648
Kertahankintojen vähennys (HO) -20 000
Maksatusten siirrot -10 298
Yhteensä -12 206

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Lisäys 13 680 000 euroa talousarvioesityksen 711 869 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 27.10.01 muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

PVKEH 2012 -tilausvaltuuden lisäys talousarvioesityksen 280 000 000 euroon nähden on 1 700 000 euroa. Valtuuden enimmäismäärän ja menoajoituksen muutoksella voidaan paremmin toteuttaa puolustusvoimien kehittämisohjelmahankkeita.

VYV 1 -tilausvaltuuden voimassaoloajan pidennys aiheutuu siitä, että NH 90-kuljetushelikopterin toimitusaikataulu myöhentyy edelleen ja muutettu menoajoitus vastaa paremmin uutta arvioitua toimitusaikataulua.

TTK-PROTO 2010 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähennys 1 700 000 euroa talousarvioesityksen 68 780 000 euroon nähden on osa puolustusmateriaalihankintoihin kohdistettua menosäästöä.


2012 talousarvio 725 549 000
2011 III lisätalousarvio -152 412 000
2011 talousarvio 737 755 000
2010 tilinpäätös 574 485 000

19. Hawk Mk 66 -koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Hawk Mk 66 -koneiden, niiden varaosien ja vaihtolaitteiden sekä huoltovälineiden hankinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen samoin kuin koneiden lentokuntoon saattamisesta ja ohjaamomodifikaation tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Vuonna 2012 saa tehdä sopimuksia tilausvaltuuden sitomatta olevaa määrää vastaavasti sen kokonaismäärän puitteissa.

Selvitysosa:Määräraha perustuu vuoden 2007 neljännessä lisätalousarviossa myönnettyyn 41 milj. euron Hawk Mk 66 -koneiden hankinta -tilausvaltuuteen. Tilausvaltuutta lisättiin vuoden 2009 toisessa lisätalousarviossa 13,8 milj. eurolla ja menojen maksatusaikaa pidennettiin vuoteen 2012 saakka.


2012 talousarvio 7 700 000
2011 III lisätalousarvio
2011 talousarvio 12 500 000
2010 tilinpäätös 2 600 000

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 028 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet

Toiminnallinen tehokkuus 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
       
Taloudellisuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 47 53 54
Tuottavuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 380 1 378 1 313

Tuotokset ja laadunhallinta 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
       
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 44 211 43 400 41 000
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä 3 127 3 000 3 000
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—5 4,23 4,35 4,20

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Järjestöjen tuki- ja jäsenmaksusäästö (HO) -363
Maanpuolustuskoulutusyhdistys 150
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -50
Yhteensä -263

Valtiovarainvaliokunta:

Momentille esitetään 1 878 000 euron määrärahaa, joka on 413 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen lakisääteisenä (556/2007) tehtävänä on mm. järjestää vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä tiedotusta ja valistusta. Tehtävänsä mukaisesti yhdistys toteutti yhteensä 63 000 koulutusvuorokautta vuonna 2010. Siitä kaksi kolmasosaa on reserviläisille suunnattua sotilaallisiin valmiuksiin liittyvää koulutusta ja kolmannes kaikille kansalaisille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Koulutusta koordinoi kaikissa maakunnissa yhdistyksen toimihenkilö yhteistyössä puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa.

Valiokunta korostaa, että maanpuolustusjärjestöillä on mahdollisuus ylläpitää sodan ajan sijoitusten edellyttämiä tietoja ja taitoja. Vapaaehtoisharjoituksilla voidaan ainakin osittain korvata puolustusvoimien kertausharjoitusten supistamista. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on myös merkittävä rooli yhteiskunnan turvallisuuden lisääjänä ja maanpuolustustahdon ylläpitäjänä. Toimintaan on vahvaa kiinnostusta, jota kannattaa hyödyntää. Hyvinkin pienellä taloudellisella panostuksella on mahdollisuuksia saada aikaan huomattavia tuloksia.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle.


2012 talousarvio 2 028 000
2011 talousarvio 2 291 000
2010 tilinpäätös 2 296 000