Talousarvioesitys 2012
32. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa.
TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Myös kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Tämä menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen.
Hallitusohjelmassa linjataan hallinnonalalle monia rakenteellisia uudistuksia: arvioidaan tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksia muun muassa tehtyjen arviointien ja suositusten pohjalta sekä uudistetaan tukijärjestelmiä ja toteutetaan työvoimapolitiikan rakenteiden ja sisällön arviointi työllisyystoimien laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi arvioidaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan hallinnon toimivuus sekä yksinkertaistetaan menettelytavat.
Toimintaympäristö
Tuotannon kasvuvauhdin ennustetaan heikentyvän vuonna 2012. Työllisyystilanne parantuu edelleen, mutta myös siinä vauhti hidastuu vuoteen 2011 verrattuna. Euroopan velkakriisi heijastuu talousnäkymiin epävakautena ja erot EU-maiden välillä ovat suuria. Taloustilanne hankaloittaa viennin suotuisaa kehitystä ja viennin kasvu onkin pysähtynyt. Maailmantaloudessa kasvun painopiste onkin siirtymässä Aasiaan Kiinan ja Intian vetäminä. Kasvu edellyttää rakennemuutosta; toisaalta yritysten jatkuvaa kehittämistä ja toisaalta luopumista sellaisista aloista ja toiminnoista, jotka eivät ole kilpailukykyisiä. Palvelualojen osuuden kasvu jatkuu ja kansainväliset liiketoimet lisääntyvät.
Työllisiä oli Suomessa vuonna 2010 keskimäärin 2 447 000 henkilöä. Vaikka taantuma oli odottamattoman jyrkkä, siitä toivuttiin nopeammin kuin mitä osattiin ennustaa. Väestön ikääntymisen myötä Suomessa on panostettava tuottavuuden parantamiseen ja innovaatioihin. Työvoiman tarjonnan niukentuessa taloudellinen kasvu syntyy pääosin työn tuottavuuden nousun kautta. Suomen talous on monilla sektoreilla lähellä teknologian eturintamaa, mistä syystä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyötyvaikutuksia joudutaan jatkossa enenevässä määrin tavoittelemaan kokeilevilla ja suurempaa riskinottoa sisältävillä hankkeilla.
Ilmaston lämpenemisen torjunta edellyttää, että taloudellista kehitystä on globaalisti käännettävä ympäristöystävällisempään suuntaan. Siksi ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä uusia mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia. Keskeisimmät mahdollisuudet perustuvat biotalouden, mineraalitalouden ja vesitalouden kehittämiseen.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä.
Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2012:
— Korkean arvonlisän yritystoiminta kasvaa.
— Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja työelämän laatu parantuu.
— Rakenteelliset kilpailun esteet vähenevät.
— Suomen energiaomavaraisuus kasvaa.
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset
Vaikka naisten ja miesten asema työmarkkinoilla on nykyisin jo monilta osin suhteellisen samanlainen, eroja kuitenkin edelleen ilmenee. Naisten ja miesten samapalkkaisuus ei käytännössä toteudu ja johtavassa asemassa on enemmän miehiä kuin naisia. Naiset tekevät kaksi kolmasosaa määräaikaisista töistä. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin kiinnitetään jatkossa huomiota ja niitä lievennetään käytettävissä olevin keinoin.
Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Palvelujen (kuten työvoimapoliittiset toimenpiteet) vaikutusten arvioinnin ja ennakoitavuuden parantamiseksi koulutetaan henkilöstöä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen.
Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista 2000-luvulla naisia on ollut noin puolet (v. 2010 48 %). Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna 2010 naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista oli 46 prosenttia ja palkkatuetussa työssä puolet. Osa-aikalisän saajista naisia oli noin 87 prosenttia johtuen siitä, että osa-aikalisää käytetään eniten kuntasektorilla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Starttirahan saajista naisten osuus oli 45 prosenttia ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella aloittaneista 62 prosenttia.
Finnvera Oyj:n myöntämiin erityislainoihin kuuluvat naisyrittäjälainat, joita voidaan myöntää yhteensä enintään 35 000 euroa yritystä kohden. Vuosittain naisyrittäjälainoja on myönnetty noin 25 milj. eurolla. Lainaa voi tarvittaessa täydentää starttirahalla. Naisyrittäjyyttä edistetään myös yrittäjän sijaispalvelujärjestelmää kehittämällä.
Tasa-arvon edistäminen on yksi keskeisiä periaatteita Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Tasa-arvoprojektien ja tasa-arvopainotteisten projektien osuus vuosina 2007—2010 oli Euroopan sosiaalirahaston kaikista käynnistyneistä projekteista 20 prosenttia ja Euroopan aluekehitysrahaston projekteista 6 prosenttia. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) on Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2007—2013 valtakunnallinen kehittämisohjelma, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.
Tuottavuuden parantaminen
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2011 varsinainen talousarvio |
2012 varsinainen talousarvio |
||
32.20.40 | Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) | ||
— rahoitusvaltuus | 486,040 | 437,140 | |
32.20.43 | Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin(arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 25,628 | 17,692 | |
32.20.83 | Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 102,823 | 116,823 | |
32.30.42 | Finnvera Oyj:n korkotuetja tappiokorvaukset (arviomääräraha) | ||
— korkotukivaltuus | 262,644 | 262,644 | |
32.30.45 | Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 43,278 | 22,178 | |
32.30.51 | Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (siirtomääräraha 2 v) | ||
— hankintasopimusvaltuus | 105,951 | 92,300 | |
32.30.64 | Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) | ||
— hankintasopimusvaltuus | 15,500 | 4,000 | |
40. | Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä | ||
— lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) | 8,400 | 8,400 | |
— myöntämisvaltuus | 0,034 | 0,034 | |
32.50.63 | Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 2,500 | 2,500 | |
32.50.64 | EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 533,926 | 322,995 | |
32.60.40 | Energiatuki (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 149,500 | 94,850 | |
32.60.43 | Kioton mekanismit (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 0,500 | - |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012
v. 2010 tilinpäätös 1000 € |
v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2012 varsinainen talousarvio 1000 € |
Muutos 2011—2012 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 365 455 | 357 224 | 358 066 | 842 | 0 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 52 628 | 51 182 | 53 667 | 2 485 | 5 |
02. | Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 221 486 | 208 406 | 206 179 | - 2 227 | - 1 |
20. | Siviilipalvelus (arviomääräraha) | 4 968 | 5 575 | 5 575 | — | — |
21. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | 2 140 | 3 725 | 4 426 | 701 | 19 |
29. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 73 927 | 78 266 | 78 192 | - 74 | - 0 |
60. | Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) | — | 20 | 20 | — | — |
66. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 10 300 | 10 040 | 10 007 | - 33 | - 0 |
(95.) | Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomääräraha) | 6 | 10 | — | - 10 | - 100 |
20. | Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen | 689 825 | 827 382 | 820 326 | - 7 056 | - 1 |
01. | Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 40 597 | 41 140 | 40 090 | - 1 050 | - 3 |
02. | Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 85 936 | 86 720 | 93 327 | 6 607 | 8 |
03. | Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 12 085 | 16 628 | 18 300 | 1 672 | 10 |
05. | Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 965 | 6 507 | 5 858 | - 649 | - 10 |
06. | Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 46 466 | 47 686 | 42 322 | - 5 364 | - 11 |
07. | Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 9 793 | 10 289 | 10 315 | 26 | 0 |
40. | Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) | 316 999 | 430 650 | 431 016 | 366 | 0 |
41. | Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) | 43 917 | 40 052 | 40 472 | 420 | 1 |
42. | Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 4 920 | 5 100 | 5 100 | — | — |
43. | Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) | 20 390 | 27 710 | 25 861 | - 1 849 | - 7 |
45. | Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) | 10 000 | 10 000 | 6 000 | - 4 000 | - 40 |
50. | Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) | 1 000 | — | 1 000 | 1 000 | 0 |
83. | Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) | 91 757 | 104 900 | 100 665 | - 4 235 | - 4 |
30. | Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka | 900 496 | 1 358 157 | 1 199 939 | - 158 218 | - 12 |
01. | Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 166 893 | 161 833 | 155 625 | - 6 208 | - 4 |
(41.) | Finnvera Oyj:n toimintatuki (siirtomääräraha 2 v) | 200 | — | — | — | — |
42. | Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) | 35 103 | 53 486 | 40 611 | - 12 875 | - 24 |
44. | Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 5 000 | 5 000 | — | — |
45. | Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) | 25 551 | 41 900 | 40 400 | - 1 500 | - 4 |
46. | Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 17 100 | 17 100 | 0 |
48. | Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) | 19 291 | 13 400 | 15 800 | 2 400 | 18 |
50. | Palkkaturva (arviomääräraha) | 35 067 | 29 500 | 24 000 | - 5 500 | - 19 |
51. | Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (siirtomääräraha 2 v) | 538 081 | 535 338 | 485 437 | - 49 901 | - 9 |
(63.) | Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v) | — | — | — | — | — |
64. | Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) | 21 167 | 17 700 | 15 956 | - 1 744 | - 10 |
80. | Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) | 4 144 | 500 000 | 400 000 | - 100 000 | - 20 |
82. | Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) | — | — | 10 | 10 | 0 |
(81.) | Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille | — | — | — | — | — |
(88.) | Pääomalaina Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) | 20 000 | — | — | — | — |
(89.) | Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) | 30 000 | — | — | — | — |
40. | Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä | 25 046 | 21 004 | 22 926 | 1 922 | 9 |
01. | Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 979 | 4 839 | 4 837 | - 2 | - 0 |
02. | Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 620 | 5 484 | 6 162 | 678 | 12 |
03. | Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 4 612 | 1 394 | 1 370 | - 24 | - 2 |
04. | Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 018 | 2 103 | 2 123 | 20 | 1 |
31. | Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) | 6 011 | 4 711 | 5 511 | 800 | 17 |
50. | Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) | 698 | 823 | 823 | — | — |
51. | Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) | 1 099 | 1 630 | 2 080 | 450 | 28 |
95. | Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) | 9 | 20 | 20 | — | — |
50. | Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka | 468 181 | 618 506 | 591 373 | - 27 133 | - 4 |
43. | Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) | 30 156 | 32 156 | 15 566 | - 16 590 | - 52 |
62. | Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 3 183 | 3 273 | 3 223 | - 50 | - 2 |
63. | Kainuun kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) | 63 174 | 56 188 | 46 189 | - 9 999 | - 18 |
64. | EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha) | 371 668 | 526 889 | 526 395 | - 494 | - 0 |
60. | Energiapolitiikka | 57 299 | 137 409 | 236 559 | 99 150 | 72 |
01. | Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 450 | 2 009 | 2 284 | 275 | 14 |
20. | Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) | 3 400 | 3 900 | 3 400 | - 500 | - 13 |
28. | Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 500 | 700 | 500 | - 200 | - 29 |
40. | Energiatuki (arviomääräraha) | 44 497 | 63 800 | 127 150 | 63 350 | 99 |
42. | Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) | — | 100 | 125 | 25 | 25 |
43. | Kioton mekanismit (arviomääräraha) | 7 402 | 11 500 | 5 300 | - 6 200 | - 54 |
44. | Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) | — | 55 350 | 97 800 | 42 450 | 77 |
(50.) | Energiataloudelliset avustukset yhdistyksille (siirtomääräraha 3 v) | 50 | 50 | — | - 50 | - 100 |
(88.) | Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) | — | — | — | — | — |
70. | Kotouttaminen | 85 288 | 103 437 | 113 009 | 9 572 | 9 |
03. | Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 859 | 1 381 | 661 | - 720 | - 52 |
30. | Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) | 83 429 | 102 056 | 112 348 | 10 292 | 10 |
Yhteensä | 2 591 590 | 3 423 119 | 3 342 198 | - 80 921 | - 2 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 12 933 | 12 560 | 12 295 |