Talousarvioesitys 2010

Tulostettava versio

20. Palvelut valtioyhteisölle

Selvitysosa: Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttori on valtion yhteisiä palveluja tuottava virasto. Valtiokonttorin Rahoitus-toimiala vastaa valtion velan- ja likviditeetinhallinnasta sekä hallinnoi pääosaa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osaa valtiontakauksia. Toimiala hoitaa myös valtion testamentti- ja perintöasioita sekä maksuvapautuksia. Vakuutus -toimiala on valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja hoitaa valtion virastojen ja laitosten lakisääteiset työeläke-, tapaturma-, kuntoutus- ja vahinkovakuutukset sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Hallinnon ohjaus -toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa sekä menetelmien ja ostopalvelujen käyttöä. Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön tehtävänä on tukea virastoja muutostilanteiden hallinnassa.

Valtiokonttorin yhteydessä toimiva Valtion IT-palvelukeskus vastaa valtion IT-strategian mukaisten, valtiovarainministeriön toimeksi antamien valtion yhteisten IT-palvelujen määrittelystä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta sekä palvelukeskukseen keskitettävien muiden IT-tehtävien ja -palvelujen tuotannosta. Valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäpalvelut kootaan IT-palvelukeskukseen. Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö toimii osana IT-palvelukeskusta.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tuottaa talous- ja henkilöstöhallintopalveluja valtionhallinnon virastoille, laitoksille ja rahastoille. Palvelukeskus on muodostettu yhdistämällä hallinnollisesti vuoden 2010 alusta neljä eri hallinnonaloilla toiminutta palvelukeskusta yhdeksi virastoksi.

Valtiovarain controller -toiminto on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että

• virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti ja valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan
• virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi.

Valtion kiinteistöpalvelujen kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Tavoitteena on kehittää ministeriöitä palveleva tietojärjestelmä, jolla voidaan edesauttaa toimitilatietojen hallintaa sekä tarkastella yhteismitallisesti virastojen ja laitosten tilankäyttöä.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään laajentamalla edelleen yhteishankinnan hyödyntämistä ja ohjaamalla virastojen ja laitosten hankintayksiköitä keskittymään resursoinnissaan ydintoimintaansa hankintoihin. Valtiovarainministeriö tukee hankintayksiköiden hankintaosaamista ylläpitämällä valtion hankintakäsikirjaa.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on

• koota valtionhallinnon hankintavolyymejä
• kilpailuttaa eri alueita koskevia puitejärjestelyjä ja
• tukea valtion konsernitason hankintastrategian toimeenpanoa.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua ja laadukkaiden hankintojen tekemistä, tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä.

Hansel Oy:n toimintaa kehitetään niin, että vuoden 2008 alusta alennetulla palvelumaksutasolla toiminnassa päästään vähintään nollatulokseen ja asiakastyytyväisyys ja palvelun laatutaso säilyvät hyvänä. Lisäksi tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2010:

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 548 000 euroa.

Selvitysosa:

Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 75 henkilötyövuoden ja 2 132 000 euron tuottavuusvähennykset, josta 15 henkilötyövuoden ja 337 000 euron vähennys johtuu verohallinnon tuottavuustavoitteen lievennyksestä.

02. Valtioneuvoston tietohallintoyksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 535 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on huomioitu valtioneuvoston tietohallintoyksikön palvelujen laajentuminen perustietotekniikka-, käyttö- ja käyttäjäpalveluissa uusiin ns. laajan palvelun asiakasministeriöihin. Samoin on huomioitu uusien usean ministeriön yhteiskäyttöisten palveluympäristöjen (neljän ministeriön ja oikeuskanslerinviraston asianhallintajärjestelmä MAHTI, yhteiskäyttöinen varmistusjärjestelmä, yhteiskäyttöinen sähköposti- ja hakemistojärjestelmä AD) käytön ja ylläpidon elinkaarikustannuksiin perustuva palvelulaskutus. Palvelujen hintaan sisältyy näihin palveluihin välittömästi kohdistuva tietohallintoyksikön henkilötyöpanos. Tietohallintoyksiköllä on palvelusopimukset ministeriöiden ja muiden valtion johto-organisaatioiden kanssa niille toimitettavista palveluista. Sopimuksiin sisältyvät mm. palvelujen laatutasotavoitteet, hinnoitteluperusteet sekä tuotettavien palvelujen palvelukuvaukset. Palvelutasokriteerien toteutumista seurataan tilaajan, ao. palveluntoimittajan ja asiakasorganisaatioiden yhteistyöelimissä. Palvelutasokriteerien poikkeamat on sopimuksilla sanktioitu.

03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 039 000 euroa.

Selvitysosa: Valtiovarain controller -toiminnon toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteena on varmistaa, että valtion tilinpäätöskertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot valtion tuloksellisuudesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vahvistetaan osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusprosessia. Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä oleva tarkastusviranomainen tuottaa vastuullaan olevien järjestelmä- ja hanketarkastusten perusteella EU:n komissiolle raportin rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta sekä laatii yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.

(05.) Palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta sen johdosta, että vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus.

06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 412 000 euroa.

Selvitysosa: Valtionhallinnon yhteisten IT-palvelujen kehittämiseen liittyvät investointimenot on budjetoitu momentille 28.70.01. Valtiovarainministeriön tehtävänä on valmistella palvelujen kehittämisen strategiat ja toimintasuunnitelmat sekä tehdä esitutkimukset. Päätöksenteon jälkeen ministeriö määrää Valtion IT-palvelukeskuksen jatkamaan palvelun toimeenpanotyötä: tarkempi määrittely, hankinta, toteutus, käyttöönotto, tuotanto ja ylläpito. Valtiovarainministeriö rahoittaa myös palvelun keskitetyn investointivaiheen ja ohjaa hanketta. Ministeriö on nimittänyt Valtiokonttorin esittelystä Valtion IT-palvelukeskukselle tulosohjausta tukevan neuvottelukunnan.

Valtion IT-palvelukeskuksen tavoitteena koko valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseksi on

• tukea hallinnonalojen ja virastojen poikkihallinnollista toimintaa valtion yhteisillä IT-palveluilla
• lyhentää hallinnonalojen ja virastojen kehittämisinvestointien läpimenoaikaa valtion yhteisillä IT-palveluilla
• parantaa valtion IT-toiminnan kustannustehokkuutta karsimalla IT-toimintaan liittyvän kehitystyön ja jatkuvien palvelujen päällekkäistä työtä sekä tehostamalla jatkuvien IT-palvelujen tuotantoa ja ylläpitoa yhtenäistämällä ja keskittämällä tuotantoa
• vähentää piilokustannuksia edistämällä IT-palvelujen käytettävyyttä sekä
• kehittää valtion IT-toiminnan riskienhallintaa varmistamalla osaamisen saatavuus valtion IT-tehtäviin ja kehittämällä tietoturvaa sekä muita valittuja osaamisalueita.

Momentin nimike on muutettu.

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 982 000 euroa.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää palvelukeskusten yhdistämisestä ja toimintojen yhtenäistämisestä aiheutuvien tietojärjestelmämuutosten ja muiden muutosten vaatimien investointien toteuttamiseen ja palvelukeskuksen toiminnan kehittämiseen. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää palvelukeskuksen toimintakyvyn säilyttämiseen toiminnan mahdollisen laajentumisen johdosta.

Valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta kootaan 1.1.2010 alkaen valtiovarainministeriön hallinnonalalle hallinnollisesti yhdeksi, useissa toimipisteissä toimivaksi virastoksi. Yhdistettävät palvelukeskukset ovat Oikeushallinnon palvelukeskus, Sisäasiainhallinnon palvelukeskus, Puolustushallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttorin palvelukeskus. Vuoden 2010 alussa toimintansa aloittava Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluita kaikille valtionhallinnon virastoille ja laitoksille.

Palvelukeskuksen toiminta on organisoitu tilaaja-tuottajamallin mukaisesti ja palvelut ovat asiakkaille maksullisia. Palvelujen tuottamisesta sovitaan palvelukeskuksen ja asiakkaiden välisillä palvelusopimuksilla. Palvelusopimuksissa sovitaan myös palvelun maksuista, jotka perustuvat palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin (omakustannushinta). Maksuilla katetaan palvelujen tuottamisen kustannukset sekä palvelukeskuksen vastuulle kuuluvalta osin myös kehittämisen kustannukset (kustannusvastaavuus 100 %).

88. Senaatti-kiinteistöt

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Senaatti-kiinteistöjä koskevan lain (1196/2003) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa ja kehittää tilapalveluja ja niihin läheisesti liittyviä muita palveluja ensi sijassa valtion virastoille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta kiinteistövarallisuudesta.

Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettu ja hinnoiteltu.

Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä.

Yliopistouudistuksen seurauksena Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olleet yliopistokiinteistöt siirretään vuoden 2010 alusta kolmeen erilliseen kiinteistöyhtiöön. Senaatti-kiinteistöjen taseesta poistuu omaisuutta noin 1,73 miljardin euron arvosta. Yliopistokiinteistöihin kohdistuneet lainat noin 800 milj. euroa merkitään Senaatti-kiinteistöjen kauppahintasaatavaksi. Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto supistuu siirron vuoksi noin 200 milj. eurolla. Perustettavien kiinteistöyhtiöiden osakkeista 1/3-osa, noin 300 milj. euroa merkitään Senaatti-kiinteistöjen omaisuuteen.

Senaatti-kiinteistöille asetetaan seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet:

Senaatti-kiinteistöt

• varmistaa toimintansa kestävän ja elinkaarivastuullisen pohjan taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön näkökulmasta sekä ylläpitää asiakastyytyväisyyttä
• kehittää ja ylläpitää tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita tukemaan sekä asiakkaidensa että valtion rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia
• toteuttaa valtiolle tarpeettoman omaisuuden myynnit avoimin ja syrjimättömin menettelyin
• huolehtii omalta osaltaan siitä, että yliopistojen käytössä olevien kiinteistöjen siirto toteutuu suunnitelmien mukaisesti sekä
• osallistuu muihin valtion kiinteistöomistuksen rakenteita koskeviin selvityksiin ja varmistaa omalta osaltaan valtion keskitetyllä kiinteistöomistuksella saavutettujen mittakaava- ja yhteistoimintaetujen säilymisen tulevaisuudessa.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2010 enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 210 milj. euroa. Investoinnit kohdistuvat elvytyspainotteisiin peruskorjausinvestointeihin, jotka ovat nykyisen rakennuskannan arvoa säilyttäviä ja sen toimintakelpoisuutta parantavia. Lisäksi investoinneissa varaudutaan tilahallinnon tietojärjestelmän käytön laajentamisesta valtion kaikille hallinnonaloille aiheutuviin kustannuksiin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa lainaa samaan liikelaitoskonserniin kuuluvalle osakeyhtiömuotoiselle tytäryhtiölle tai osakkuusyhtiölle enintään 30 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista sekä riittävää vakuutta vastaan osakkuusyhtiöidensä lainoista yhteensä enintään 35 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2010 aikana tehtäviä investointisitoumuksia varten valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 330 milj. euroa.

Selvitysosa: Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 64 milj. euroa vuodelle 2010.

Vuonna 2010 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 300,7 milj. euroa takausmaksuina ja lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2009 voiton tuloutuksena. Vuoden 2010 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 215,2 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 80 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 5,5 milj. euroa.Yliopistojen kiinteistöyhtiöille siirtyvä kiinteistövarallisuus perustuu osittain Senaatti-kiinteistöjen aiempina vuosina tekemiin investointeihin. Senaatti-kiinteistöt on saanut vähentää näihin investointeihin liittyvät arvonlisäveromenot. Omaisuuden siirtyessä valtion liikelaitokselta osakeyhtiölle ainakin osa näistä vähennyksistä on lain mukaan palautettava valtiolle. Lähtökohtana on, että Senaatti-kiinteistöt maksaa palautukset. Palautusten määrä on tarkoitus ottaa vähentävänä tekijänä huomioon määriteltäessa lopullista Senaatti-kiinteistöjen tuloutustavoitetta.

Liikevaihto koostuu vuokratuotoista, omaisuuden ja palveluiden myynnistä.