Talousarvioesitys 2010

Tulostettava versio

10. Sotilaallinen maanpuolustus

Selvitysosa: Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Näistä tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, joka muodostaa perustan muiden tehtävien suorittamiselle. Puolustusvoimat valmistautuu torjumaan maahan kohdistuvan sotilaallisen voimankäytön ja sillä uhkaamisen. Tämä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Puolustuskyky ja -valmius mitoitetaan siten, että tehtävät ovat toteutettavissa tilannekehityksen mukaisesti.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Suomen puolustusratkaisu perustuu kansalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Puolustuksen tavoitteena on kaikissa tilanteissa turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja perusoikeudet sekä valtionjohdon toimintavapaus ja laillinen yhteiskuntajärjestys. Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää sellaista puolustuskykyä ja vallitsevaan tilanteeseen suhteutettua valmiutta, joka ennalta ehkäisee sotilaallisten uhkien kohdistumisen maahamme, mahdollistaa Suomen alueen puolustamisen sekä itsenäisyyden säilyttämisen.

Puolustusvoimat osallistuu aktiivisesti viranomaisten väliseen yhteistyöhön ja kehittää sotilaallisten suorituskykyjen ja osaamisen käyttöä muiden viranomaisten tukemiseksi. Viranomaisten tukemista harjoitellaan valtakunnallisissa valmius- ja pääsotaharjoituksissa sekä osallistumalla muiden viranomaisten pelastus- ja yhteistoimintaharjoituksiin.

Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistutaan voimavarojen ja valtiojohdon linjausten mukaisesti. Puolustusvoimien kykyä osallistua nykyistä vaativampiin ja nopeammin käynnistettäviin kriisinhallintaoperaatioihin kehitetään. Painopisteenä on operaatioiden kokonaisvaltainen suunnittelu ja viranomaisyhteistyön kehittäminen operaatiotasolla. Puolustusvoimat jatkaa valmisteluja monenkeskisen turvallisuuden vahvistamiseksi pohjoismaista yhteistyötä ja Naton rauhankumppanuusyhteistyötä syventäen sekä osallistumalla EU:n rakenteiden kehittämiseen.

Vaikuttavuustavoitteet

Puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen osalta asteikon mittariston perusteet ovat seuraavat:

5 - Joukko/suorituskyky täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset

4 - Joukolla/suorituskyvyllä on pieniä puutteita, jotka ovat kuitenkin helposti korjattavissa ja joukko täyttää sille asetetut vaatimukset

3 - Joukko/suorituskyky täyttää vain sille asetetut vähimmäisvaatimukset

2 - Joukon/suorituskyvyn puutteet haittaavat suuresti sille asetettujen vaatimusten saavuttamista

1 - Joukko/suorituskyky ei kykene täyttämään sille asetettuja vaatimuksia.

Puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen suorituskyky muodostuu seuraavien osatekijöiden integroituna kokonaisuutena:

• Käyttö- ja toimintaperiaatteet
• Osaava ja taistelutahtoinen henkilöstö
• Ajanmukainen ja määrävahvuinen materiaali
• Toiminnan edellyttämä infrastruktuuri sekä
• Puolustusvoimien omat sekä koko yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarjoamat tukeutumismahdollisuudet.

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 583 146 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 4 400 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä

3) enintään 336 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle sekä merkittäville urheilutapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin ja

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen.

Valtuudet

1) Vuonna 2010 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 720 000 euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 32 140 000 euroa ja vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 39 944 000 euroa (toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2010 saa tehdä Taistelijan varustus 2010 hankintoja siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 6 000 000 euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 12 000 000 euroa ja vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 18 000 000 euroa.

3) Vuonna 2010 saa tehdä peruslentokoulutuksen ja Vinka-kaluston tekniseen tuen hankintaan liittyviä sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 1 100 000 euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 5 417 000 euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 9 734 000 euroa, vuoden 2013 loppuun mennessä enintään 14 051 000 euroa, vuoden 2014 loppuun mennessä enintään 18 368 000 euroa, vuoden 2015 loppuun mennessä enintään 22 685 000 euroa, vuoden 2016 loppuun mennessä enintään 27 002 000 euroa, vuoden 2017 loppuun mennessä enintään 30 240 000 euroa ja vuoden 2018 loppuun mennessä enintään 32 400 000 euroa.

4) Vuonna 2010 saa tehdä ilmatorjuntajärjestelmä 90 MOD Crotale NG:n huoltoon ja ylläpitoon liittyviä sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 3 000 000 euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 6 000 000 euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 9 000 000 euroa, vuoden 2013 loppuun mennessä enintään 12 000 000 euroa ja vuoden 2014 loppuun mennessä enintään 15 000 000 euroa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet

¹⁾ Sisältää momentit 27.10.01, 27.10.18 ja 27.10.19. Vuoden 2008 euromäärien osalta kassaperusteinen toteutuma.

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 82 henkilötyövuotta tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Tämän lisäksi jatketaan edelleen omana työnä tehtävien tukipalvelujen tehostamista ja siirrytään hankkimaan palveluja alan teollisuudelta ja muilta palvelujen tarjoajilta.

Uudet tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vuosille 2010—2013 vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 741 235 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien salassa pidettävistä hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien salassa pidettäviin hankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 474 751 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, enintään 161 351 000 euroa vuonna 2010 myönnettävien tilausvaltuuksien menojen maksamiseen, enintään 26 201 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään 78 932 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Valtuudet

1) Vuonna 2010 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2010—2013 enintään 513 326 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2010 -tilausvaltuus, PVKEH 2010). Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 138 101 000 euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 281 906 000 euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 398 724 000 euroa ja vuoden 2013 loppuun mennessä enintään 513 326 000 euroa.

2) Vuonna 2010 saa tehdä puolustusvoimien tekniseen tutkimukseen, tuotekehitykseen, hankintavalmisteluun ja sarjahankintaa edeltävään kehitystyöhön sekä protoversioiden hankintaan liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2010—2013 enintään 75 420 000 euroa (Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankintavalmistelu 2010 (TTK-PROTO 2010). Valtuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 23 250 000 euroa, vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 50 600 000 euroa, vuoden 2012 loppuun mennessä enintään 74 020 000 euroa ja vuoden 2013 loppuun mennessä enintään 75 420 000 euroa.

PVKEH 2010 ja TTK-PROTO 2010 -tilausvaltuuksien enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2010 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

3) Vuoden 2010 aikana saa tehdä sopimuksia Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2009 (PVKEH 2009) -tilausvaltuuden sitomatta olevaa määrää vastaavasti muuttamatta tilausvaltuuden menojen vuotuista jakaumaa.

4) Vuoden 2007 talousarviossa hyväksytyn Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2007 (TTK-PROTO 2007) -tilausvaltuuden osalta saadaan purkaa tehtyjä sopimuksia ja sitoa uudelleen tilausvaltuuden varoja vuonna 2010 sitoumuksista maksamatta olevaa määrärahaa vastaavasti.

5) Aiemmin myönnetyn Pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen suorituskyvyn tehostaminen (PKILPU 2008) -tilausvaltuuden voimassaoloaikaa pidennetään vuoteen 2011 saakka. Samalla PKILPU 2008 -tilausvaltuuden menojen, yhteensä 110 000 000 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2010 loppuun mennessä enintään 94 300 000 euroa ja vuoden 2011 loppuun mennessä enintään 110 000 000 euroa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin ja niillä tavoiteltaviin suorituskykyihin:

PVKEH 2010 -tilausvaltuuteen sisältyvät suurimmat hankkeet

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmassa hankitaan uusi valvontalentokone ja -järjestelmä korvaamaan nykyinen valvontalentokone sekä uudistetaan strategisen signaali- ja kuvatiedustelun tiedonhankinta- ja analyysikykyä.

Ilmapuolustuksen kehittämisohjelmassa jatketaan ilmatorjunnan johtamisjärjestelmien uudistamista hankkimalla ja varustamalla mm. ilmatorjunnan johtoportaita ja johtamisvälineitä. Lisäksi jatketaan Hornet-torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivityksiä mm. hankkimalla elinjakson turvaavia rakennevaraosia, ohjelmistokehityksen teknistä tukea, sarjalaitteita, asennussarjoja ja koulutusta.

Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa aloitetaan Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus sekä sen vanhentuneiden järjestelmien uusiminen ja päivitys tavoitteena ylläpitää suojaamis- ja pintatorjuntakyky sekä kehittää vedenalaista torjuntakykyä.

TTK-PROTO 2010 -tilausvaltuuden keskeinen tavoite

TTK-PROTO 2010 -tilausvaltuuden keskeisenä tavoitteena on parantaa puolustusvoimien tuleviin tilausvaltuuksiin sisällytettävien hankintojen valmiutta tutkimus-, kehittämis-, testaus- ja kokeilutoiminnalla. Tilausvaltuus täydentää ja jatkaa vuonna 2007 myönnettyä Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankintavalmistelu 2007 (TTK-PROTO 2007) -tilausvaltuutta.

Uudet tilausvaltuudet kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vuosille 2010—2013 vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Muut tilausvaltuusmuutokset

PKILPU 2008 -tilausvaltuuden vuoden 2010 maksuosuutta siirretään 15 700 000 euroa vuodelle 2011. PKILPU 2008 -tilausvaltuuden maksatusajan pidentämisellä ja menojen ajoitusmuutoksella saadaan määrärahat vastaamaan paremmin puolustusvoimille toimitettavien ilmataisteluohjusten toimituksia. Tilausvaltuuden kokonaismäärä ei muutu.

PVKEH 2009 -tilausvaltuuden uudistaminen johtuu siitä, että keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus (KKITO) -hankkeeseen sisältyviä ohjushankintoja, ohjusyksiköiden järjestelmämateriaalihankintoja, ohjelmistopäivityksiä ja modifiointeja koskevia sopimuksia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä vielä vuonna 2010.

Teollinen yhteistyö

Ulkomaisten puolustusmateriaalihankintojen osalta vastaostojen yleinen alaraja on 10 000 000 euroa. Mikäli erityiset syyt sitä puoltavat, puolustusministeriö voi kompensaatiotoimikuntaa kuultuaan päättää, että alarajan ylittävissä hankinnoissa ei käytetä vastaostoehtoa.

19. Hawk Mk 66 -koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Hawk Mk 66-koneiden, niiden varaosien ja vaihtolaitteiden sekä huoltovälineiden hankinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen samoin kuin koneiden lentokuntoon saattamisesta ja ohjaamomodifikaation tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha perustuu siihen, että vuoden 2009 toisessa lisätalousarvioesityksessä on tarkoitus korottaa tilausvaltuutta 13,8 milj. eurolla. Vuoden 2010 maksuosuutta vastaa 2 600 000 euroa.

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 2 041 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet