Talousarvioesitys 2010 |
 Tulostettava versio |
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto
Selvitysosa:
PUOLUSTUSMINISTERIÖ
Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta ja toimeenpanosta sekä sotilaallisen maanpuolustuksen ohjauksesta. Puolustuspolitiikan valmistelun ja toimeenpanon lisäksi puolustusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisesta sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta.
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Suomen puolustuskyvyn peruselementit ovat aktiivinen puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, yhteiskunnan muut voimavarat ja kansainvälinen yhteistyö. Puolustuskyky mitoitetaan valtiojohdon turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjausten mukaiseksi. Ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä ennalta sotilaallisen voiman käyttö Suomea vastaan.
Puolustuspolitiikan keinoin edistetään valtion ja väestön turvallisuutta, tuetaan kansallista päätöksentekoa ja luodaan edellytykset uskottavalle puolustuskyvylle. Aktiivisen puolustuspolitiikan avulla laajennetaan valtiojohdon käytössä olevaa keinovalikoimaa sekä tuetaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärien saavuttamista.
Puolustushallinto verkottuu kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa, vaikuttaa turvallisuusympäristöön sekä ylläpitää puolustuskykyä. Puolustuspolitiikan suunnittelun ja toimeenpanon välttämättömänä edellytyksenä on tilannetietoisuus turvallisuusympäristön kehityksestä.
Sotilaallisen huoltovarmuutemme turvaaminen edellyttää kansainvälisiä sopimusjärjestelyjä sekä pitkäkestoisia strategisia kumppanuuksia materiaalin ja palvelujen tuottajien kanssa.
Kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukainen varautuminen sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen merkitys ja samalla hallinnonalojen välisen yhteistyön tarve kasvavat. Puolustushallinnon on kyettävä tiiviiseen yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan muiden viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla.
Tutkimuksella, ennakoinnilla ja arvioinnilla pyritään tunnistamaan toimintaan ja puolustuskykyyn vaikuttavia muutoksia, tuotetaan perusteita laaja-alaiselle kehittämiselle sekä arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta. Puolustusministeriön kykyä toimia aktiivisesti osana valtionhallintoa sekä oman hallinnonalan ohjaajana kehitetään edelleen.
Vaikuttavuustavoitteet
| Tavoite | 2008 toteutuma | 2009 tavoite | 2010 tavoite |
| Puolustuspolitiikka | |||
| Puolustuspolitiikan valmistelu | |||
| Puolustushallinnolla on ennakoiva, ajantasainen strategia, jolla varmistetaan turvallisuusympäristön kehityksen, maanpuolustusta koskevan päätöksenteon ja tehtävien, suorituskykyjen sekä resurssien välinen tasapaino. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen laatimiseen. | 4 | 4 | 4 |
| Hallinnonalan ohjaus | |||
| Hallinnonalan ohjauksella varmistetaan puolustuspoliittisten linjausten, kokonaismaanpuolustusta koskevien velvoitteiden ja sotilaallisen kriisinhallinnan asettamien vaatimusten siirtyminen käytännöksi puolustusministeriön hallinnonalalla sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän kehittäminen. | 3,6 | 4 | 4 |
| Kansallinen puolustus | |||
| Ylläpidetään puolustusministeriön operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä sekä hallinnonalan tilannekuvaa. | 3 | 3 | 3 |
| Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Puolustushallinnon toimenpitein turvataan materiaalin yhteensopivuus ja kotimainen integrointi- ja ylläpitokyky sekä kriisiajan vauriokorjauskyky. | 4 | 4 | 4 |
| Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen | |||
| Puolustusministeriö sovittaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitean avustamana yhteen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvät valtioneuvostotason toiminnot väestön elinmahdollisuuksien sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja valtion itsenäisyyden turvaamiseksi. | 4 | 4 | 4 |
| Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan | |||
| Kyky osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Siihen osallistuminen ja sen kehittäminen perustuvat laaja-alaiseen kansainväliseen yhteistyöhön sekä EU:n että muiden puolustushallinnon alan toimijoiden kanssa, jossa korostuu sotilas- ja siviilikriisinhallinnan muodostama kokonaisuus. Kansallisella tasolla tavoitteena on rakentaa sellaiset sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytykset, yleisjärjestelyt ja keskeiset toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen kriisinhallintaan. | 4 | 4 | 4 |
Vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1—5, jossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen.
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS
Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut.
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Hallinnonalalle asetetut säästötavoitteet, puolustushallinnon kumppanuusohjelma sekä uudistettu puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttävät myös rakennuslaitoksen organisaation ja toiminnan sekä kustannustehokkuuden jatkuvaa kehittämistä.
Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kasvattaminen, kiinteistöpalvelujen markkinaehtoistaminen omaa palvelutuotantoa supistamalla sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen.
Vaikuttavuustavoitteet
| Tavoite | Mittari | 2008 toteutuma | 2009 tavoite | 2010 tavoite |
| Sotilaallisen maanpuolustuksen tukeminen | ||||
| Rakennuslaitoksen suorituskykyä sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa on lisätty. | Valmiuden taso sotilaallisen maanpuolustuksen tukemisessa | 1,0 | 1,5 | 2,0 |
| Valmiuden laatutaso annettujen tehtävien osalta | 2,5 | 3,0 | 3,5 | |
| Yhteiskunnan tukeminen | ||||
| Rakennuslaitoksen suorituskykyä tukea puolustusvoimia virka-avun antamisessa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi on lisätty. | Valmiuden taso yhteiskunnan häiriötilanteiden varalta | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| Kansainvälinen yhteistoiminta ja sotilaallinen kriisinhallintakyky | ||||
| Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla on ylläpidetty osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin ja työryhmiin. | Yhdyskunta- ja ympäristöalan kansainvälisen osaamisen ja yhteistyön taso | 3,5 | 4,0 | 4,0 |
| Rakennuslaitoksen kykyä tukea puolustusvoimien toimintaa sotilaallisessa kriisinhallinnassa on lisätty määrittämällä rakennuslaitoksen tehtävät ja yhteistyön toimintamalli sotilaallisessa kriisinhallinnassa. | Suorituskyky sotilaallisen kriisinhallinnan tukemisessa | 3,0 | 3,0 | 3,0 |
Vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1—5, jossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen.
01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 18 580 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (Munitions Safety Information Analysis Center) ja Euroopan puolustusviraston maksuosuuksien maksamiseen
2) ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen ja
3) puolustusministeriön perusparannettavasta päärakennuksesta tehdyn puolustusministeriön ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen urakkaliitteen mukaisten käyttäjän hankintojen ja muiden käyttöönottoon liittyvien hankintojen maksamisen.
Selvitysosa:
Toiminnalliset tulostavoitteet
| Toiminnallinen tehokkuus | 2008 toteutuma | 2009 ennakoitu | 2010 arvio |
| Taloudellisuus | |||
| Menot tulosalueittain (1 000 euroa)1) | |||
| Puolustuspolitiikka | 13 216 | 11 949 | 14 941 |
| Kansallinen puolustus | 1 566 | 1 429 | 1 859 |
| Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen | 1 098 | 1 010 | 1 244 |
| Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan | 434 | 688 | 536 |
| Yhteensä | 16 314 | 15 076 | 18 580 |
| Tuottavuus | |||
| Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) | |||
| Puolustuspolitiikka | 117 | 111 | 112 |
| Kansallinen puolustus | 13 | 13 | 12 |
| Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen | 7 | 9 | 7 |
| Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan | 4 | 7 | 4 |
| Yhteensä | 141 | 140 | 135 |
| Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Työtyytyväisyys (1—5) | 3,46 | 3,4 | 3,5 |
| — naiset | 3,37 | ||
| — miehet | 3,57 |
1) Vuoden 2008 toteutuma ei sisällä puolustusvoimien osuutta julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämiseen momentille 27.01.01 myönnetyn määrärahan (n. 5,8 milj. euroa) käytöstä.
| Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
| Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen | -116 |
| VaEL-maksun muutokset 2005—2010 | 52 |
| Siirto momentilta 27.10.01 | 2 876 |
| Toimitilakustannukset | 1 423 |
| Tuottavuustoimet | -44 |
| Uudelleenkohdentaminen | -700 |
| Tasokorotus | 13 |
| Yhteensä | 3 504 |
| 2010 talousarvio | 18 580 000 |
| 2009 talousarvio | 15 076 000 |
| 2008 tilinpäätös | 20 726 000 |
(02.) Puolustushallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määräraha budjetoitavaksi momentille 27.10.01.
| 2009 talousarvio | 100 000 |
| 2008 tilinpäätös | 77 824 |
(23.) Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2009 talousarvio | 197 000 000 |
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 303 320 000 euroa.
| 2010 talousarvio | 303 320 000 |
| 2009 I lisätalousarvio | 8 063 000 |
| 2009 talousarvio | 279 135 000 |
| 2008 tilinpäätös | 237 681 075 |
|
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO puhelin sähköposti valtiovarainministerio@vm.fi |