27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää Suomelta laaja-alaista kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä, joka perustuu kuitenkin Suomen kansallisiin intresseihin. Laaja-alaisiin uhkiin on varauduttava osana eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia yhteistyörakenteita ja järjestöjä. Poliittisen, taloudellisen, sotilaallisen sekä tieteellisen ja teknologisen yhteistyön puitteissa voidaan vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja yhteiskuntamme kriisinkestävyyttä. Erityisesti puolustusmateriaalin muuta kustannuskehitystä nopeampi hintojen nousu ja riippuvuus kansainvälisestä huoltovarmuudesta edellyttävät puolustuskyvyn kehittämisessä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Euroopan unionin yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ovat keskeisellä sijalla unionin kriisinhallintaoperaatiot sekä niissä tarvittavien suorituskykyjen kehittäminen. Kriisinhallintatehtävät pysyvät tulevaisuudessa myös Naton merkittävimpänä tehtävänä ja Afganistanin ISAF-operaatio liittokunnan keskeisimpänä haasteena. Nato hakee aktiivisesti yhteistyötä erityisesti YK:n ja EU:n kanssa ja pyrkii solmimaan globaaleja kumppanuussuhteita. Operaatioiden rahoitusongelmiin ja suorituskykypuutteisiin yritetään luultavasti lähivuosina hakea ratkaisuja operaatioiden suuremman yhteisrahoituksen kautta. Kriisinhallintaoperaatioiden vaativuus edellyttää myös Suomelta entistä suurempia resursseja. Operaatioiden vaativuus edellyttää yhä erikoistuneempaa operaatiokohtaista materiaalia, koulutusta ja ammattitaitoisempaa henkilöstöä sekä nopean toiminnan kykyjä ja valmiuksia. Siviilikriisinhallinnan ja sotilaallisen kriisinhallinnan yhteistoiminnan tehostaminen ja yhteensovittaminen muiden tukitoimien kanssa on myös entistä tärkeämpää.

Pohjoismaat kehittävät uusia ja nykyistä pidemmälle meneviä yhteistyöalueita ja -muotoja, jotka toteutuessaan ovat kustannustehokkaita ja antavat paremmat edellytykset maiden puolustusvoimien toiminnalle. Yhteistyö on tarkoitus ulottaa kriisinhallintayhteistyötä pidemmälle, ja se koskisi laajasti puolustusvoimien toimintaa kuten meri- ja ilmavalvontaa, logistiikkaa, koulutusta, tutkimus- ja analyysitoimintaa sekä puolustusmateriaaliyhteistyötä.

Venäjän strategiset intressit Suomen lähialueilla ovat pohjoisten merialueiden, Kuolan sotilastukikohtien, Pietarin alueen ja Itämeren kuljetusreittien turvaaminen. Venäjä modernisoi asevoimiaan ja kalustoaan, mikä vaikuttaa myös Suomen lähialueella. Joukkojen määrä ei nykyisestä todennäköisesti lisäänny, mutta asevoimien materiaalin laatu kehittyy. Laadullisen kehityksen seurauksena Venäjän asevoimien suorituskyky paranee ja asevoimien käytettävyys kasvaa.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Puolustusministeriön hallinnonalan suorituskykyjen kehittämisen haasteena tulevat säilymään toiminnan ylläpitoon tarvittavien resurssien riittävyys sekä teknologian hankinnan, käytön ja ylläpidon kallistuminen. Puolustusvoimille kuuluvat tehtävät vaativat selkeää toimintojen ja hankintojen priorisointia. Tasapainoinen puolustuskyvyn kehittäminen ja ylläpito edellyttävät, että noin kolmannes resursseista käytetään materiaalisen valmiuden ylläpitämiseen, noin kolmannes henkilöstömenoihin ja noin kolmannes muihin toimintamenoihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
	2008 toteutuma	2009 tavoite	2010 tavoite
Suomen etujen mukaisen puolustuspolitiikan toteuttaminen	4,0	4,0	4,0
Kansallisen puolustuksen ylläpito ja kehittäminen	3,4	3,4	3,4
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen yhteensovittaminen ja puolustusministeriön hallinnonalan osallistuminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseen	3,5	3,5	3,8
Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan	3,2	3,2	3,8

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan asteikolla 1—5 ottamalla huomioon eri painotuksin puolustusministeriön ja sen alaisten virastojen toiminnan vaikuttavuus edellä mainittujen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisessa. Arviointiasteikossa 1=huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä ja 5=erinomainen.

Vaikuttavuustavoitteisiin liittyvät menot (milj. euroa)1)
	2008 toteutuma	2009 ennakoitu	2010 arvio
Puolustuspolitiikka	13	12	15
Kansallinen puolustus	2 075	2 208	2 292
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen	3	199	2
Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan (ml. kansainväliset harjoitukset)	87	80	92
Yhteensä	2 178	2 498	2 401

¹⁾ Vuoden 2008 osalta kassaperusteinen toteutuma. Ei sisällä arvonlisäveromenoja eikä UM:n pääluokkaan budjetoituja kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet kansallisen ja kansainvälisen puolustuspolitiikan, sotilaallisen maanpuolustamisen ja turvallisuuden toimijana. Puolustusministeriön toiminnallisessa tasa-arvotyöryhmässä on koko hallinnonalan virastotason edustus. Puolustusvoimissa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi valtakunnallista palkatulle henkilöstölle, asevelvollisille ja kriisinhallintahenkilöstölle suunnattua tasa-arvosuunnitelmaa, joka määrittelee tasa-arvon ja syrjinnän käsitteet sekä tasa-arvolain vaatimukset työpaikkojen toiminnalle ja johtamiselle. Lisäksi vuosittain päivitettävät paikallisen tason suunnitelmat sisältävät kehittämistoimenpiteitä mm. urasuunnittelusta, ikäjohtamisesta sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Puolustushallinnon henkilöstön kokemuksia tasa-arvoisuuden toteutumisesta seurataan työtyytyväisyyskyselyillä. Tasa-arvoon liittyvät asiat ovat myös osa esimiesvalmennusta ja -perehdyttämistä.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2010 on 162 henkilötyövuotta.

Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
		2009 varsinainen talousarvio	2010 esitys
27.10.01	Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
	— tilausvaltuus	725	692
27.10.18	Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)
	— tilausvaltuus	2 271	2 235
27.10.19	Hawk Mk 66 -koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
	— tilausvaltuus	-	23

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2008—2010

		v. 2008 tilinpäätös 1000 €	v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 €	v. 2010 esitys 1000 €	Muutos 2009—2010
					1000 €	%
01.	Puolustuspolitiikka ja hallinto	258 485	491 311	321 900	- 169 411	- 34
01.	Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	20 726	15 076	18 580	3 504	23
(02.)	Puolustushallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	78	100	—	- 100	- 100
(23.)	Julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)	—	197 000	—	- 197 000	- 100
29.	Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)	237 681	279 135	303 320	24 185	9
10.	Sotilaallinen maanpuolustus	2 160 871	2 231 526	2 329 022	97 496	4
01.	Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)	1 471 793	1 532 492	1 583 146	50 654	3
18.	Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)	668 571	696 793	741 235	44 442	6
19.	Hawk Mk 66 -koneiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)	18 500	—	2 600	2 600	0
50.	Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)	2 007	2 241	2 041	- 200	- 9
30.	Sotilaallinen kriisinhallinta	48 699	54 684	52 983	- 1 701	- 3
20.	Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)	48 684	54 674	52 973	- 1 701	- 3
95.	Kurssivaihtelut (arviomääräraha)	15	10	10	—	—
	Yhteensä	2 468 055	2 777 521	2 703 905	- 73 616	- 3

Henkilöstön kokonaismäärä

16 600

16 150

16 070